venäjän ohjusasemien sijainnit

Anonyymi

Tapaus 1, S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Snežnogorskissa Murmanskin alueella

Kuvissa 3, 4 ja 5 on esitetty Muurmanskin alueella Snežnogorskissa (Снежногорск, Мурманская область) olevan 536. erillisen rannikkotykistöprikaatin (536-я отдельная береговая ракетно-артиллерийская бригада, в/ч 10544) S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusten laukaisualue. Tarkempi sijainti on Olenja Guba (Оленья Губа), ja laukaisualueen sijaintikoordinaatti on 69°14'00.0"N 33°15'34.0"E (69.233333, 33.259444). 536. erillisen rannikkotykistöprikaatin toinen tukikohtasijaintipaikka Muurmanskin alueella on 69°12'04.7"N 33°18'44.5"E (69.201306, 33.312361), mutta sieltä ei tapahdu ohjuslaukaisua.

Ohjusten laukaisupaikalta on Suomen rajalle lyhimmillään 150-160 kilometrin matka ja pisin mahdollinen 400 kilometrin kantama yltää lähes Lapin lennoston lentokentälle Rovaniemelle, joka on noin 440 kilometrin päässä.

Venäläislähteiden mukaan alueella oleva kuvassa 4 esitetty valkeakupuinen tutka olisi vanha Argun-tutkan runko (РЛС 5Н25 Аргунь). Tutkan tarkka sijaintikoordinaatti on 69°14'07.3"N 33°15'17.9"E (69.235361, 33.254972). Argun-tutkat liittyvät Neuvostoliiton aikaiseen 1970-luvulla olleeseen Aurora-hankkeeseen ja tutkat eivät ole enää alkuperäisessä käytössä, mutta tutkakupujen rakenteita käytettäisiin venäläislähteiden mukaan edelleen hyväksi ja ainakin kuori olisi uusittu. Esimerkiksi entisen Argun-tutkan tutkakupu sijainnissa 69°25'39.7"N 31°59'03.7"E (69.427694, 31.984361) ei ole enää käytössä. Kuvia kyseisestä vanhasta hajoavasta tutkakuvusta löytyy täältä. Paikalla on ollut aikanaan S-75-ohjusten laukaisupaikka (С-75 ”Двина”, С-75 – SA-2 GUIDELINE ja S-75 Dvina).

Kuvassa 4 valkeakupuisen tutkan vierellä 60-70 metriä koilliseen on myös toinen tutkalaite. Kyseessä on S-300- ja/tai S-400-järjestelmän tutka-auto, jonka tutkaelementti on hautakivimäinen levy (”Tomb Stone”). Tutka vaikuttaisi olevan 64N6-tutka. Kuvassa oikealla ole autohalli on ilmatorjuntaohjusyksikkökulkuneuvojen sijoitushalli (”Mobile Missile Trailer Sheld”).

Alueella taivasalla olevien joko S-300- tai S-400-ilmatorjuntaohjustelmään liittyvien laukaisualustaryhmien sijaintikoordinaatit ovat kuvanottohetkellä 69°13'57.2"N 33°15'22.6"E (69.232556, 33.256278) ja 69°13'55.9"N 33°15'32.6"E (69.232205, 33.259063).

Kuvatarkkuus ei riitä tunnistamaan kummasta järjestelmästä on kyse, mutta laukaisupaikkaan on sijoitettu muiden lähteiden perusteella molempia järjestelmiä. Kulkuneuvot eivät siis sinänsä ole tunnistavissa siviilikäytössä olevista satelliittikuvista, mutta kulkuneuvoja on tunnistettavissa alueelta otetuista valokuvista ja alueelle kuvatuista videoista, joita löytyy mm. YouTubesta. Venäläissotilaat ovat innokkaita kuvaajia.

Kuvassa 5 keltaisilla nuolilla osoitetut kulkuneuvot ovat ohjusten laukaisulavetteja, joissa on kaksi päällekkäistä laukaisuputkea ovat parina vierekkäin. Punaisella nuolella olevat kaksi laukaisulavettia ovat sekuntien laukaisuvalmiudessa, mikä on pääteltävissä mm. ohjusten varjopituudesta (ohjukset ovat pystyasennossa).

Kuolan niemimaalla ilmatorjuntaohjuksia riittää. Olenegorskin (Оленегорск) lentokentän vierellä on toinen S-300-ilmatorjuntaohjusten laukaisualue noin 150-170 kilometrin päässä Suomen rajasta. Sijaintikoordinaatti on 68°8'46"N 33°30'11"E (68.146111, 33.503056). Laukaisualueelta löytyvät samanlaiset laukaisulavetit ja tutkamastot kuin kaikista muistakin vastaavista S-300-laukaisupaikoista. Venäjä on suunnitellut laukaisupaikat yhtenäisin perustein. Venäjä suojelee ohjuksin lentokenttiään 24 tuntia vuorokaudessa, Suomi ei taida.

142

1488

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tapaus 2, S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Severodvinskissä Arkangelin alueella

      Kuvassa 6 on esitetty Arkangelin alueella Severodvinskissä oleva ilmatorjuntaohjustukikohta (Северодвинск, Архангельская область) eteläisemmän alueen osalta. Alueella toimii 1528. ilmatorjuntaohjusrykmentti Punatähden kunniaksi (1528-й зенитный ракетный ордена Красной Звезды полк Зенитно-ракетная бригада, в/ч 92485), jolla on kaksi erillistä ohjuslaukaisupaikkaa samalla saarimaisella niemellä.

      Kuvassa 7 on esitetty 1528. ilmatorjuntaohjusrykmentin eteläisempi S-300-ohjuslaukaisupaikka sijaintikoordinaatilla 64°36'53.0"N 39°49'32.1"E (64.614713, 39.825590), joka on rajattu kuvassa 6 keltaisella viivalla. Kuvassa on tutka, joka on mahdollisesti РЛС 5Н66 "Шпага" -projektin pohjalta kehitetty 5N66-tutka yhtenä ns. N6-sarjan tutkana (5N66/5N66M/76N6/76N6E/40V6M/MD), joita esiintyy usein S-300-järjestelmien yhteydessä (mukaan lukien myös 64N6-tutka). Tutkan vierellä on huonosti maastoutettu varasto. Edellä mainittujen tutkien kohdetunnistusalueet (enintään 300 kilometriä) jäävät kauimmaksi yltävän ohjuksen taakse (enintään 400 kilometriä). Laukaisupaikkoihin sijoitetuilla erilaisilla tutkilla Venäjä pyrkii pienentämään maanpintaan muodostuvaa torjuntakatvetta.

      Kuvassa 8 on esitetty 1528. ilmatorjuntaohjusrykmentin toinen pohjoisempi S-300-ohjuslaukaisupaikka, joka on edellä mainittua muutamaa kilometriä pohjoisempana koordinaattipisteessä 64°38'47.1"N 39°49'48.7"E. Paikka on vanha Neuvostoliiton aikainen S-75-ohjusten (С-75 ”Двина”, С-75 – SA-2 GUIDELINE ja S-75 Dvina) laukaisupaikka, mikä on pääteltävissä kuuden osalaukaisupaikan asettamisesta ympyrän kaarelle ja keskellä olevasta tutkapaikasta. Kyseinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä tuli tutuksi jo Kuuban kriisin aikaan, kun Neuvostoliitto asensi ohjuksia Kuubaan.

      Kuuden kahden laukaisualustan käsittävien osalaukaisupaikkojen koordinaattipisteet ovat 64°38'45.1"N 39°49'50.5"E (64.645861, 39.830694), 64°38'46.8"N 39°49'55.0"E (64.646333, 39.831944), 64°38'47.9"N 39°49'54.3"E (64.646639, 39.831750), 64°38'48.9"N 39°49'50.1"E (64.646917, 39.830583), 64°38'48.4"N 39°49'45.7"E (64.646778, 39.829361) ja 64°38'42.8"N 39°49'43.6"E (64.645222, 39.828778).

      Laukaisupaikat ovat siis ympyrä kaarella, ja keskellä olisi venäläislähteiden mukaan 92N6-tutkalla (МРЛС 92Н6Е ja МРЛС 92Н6Е) varustettu ajoneuvo ja muita tutkalaitteita, vaikka 92N6-tutka liittyy yleensä selkeämmin S-400 järjestelmään (tutkan koordinaattipiste on 64°38'47.2"N 39°49'48.6"E, 64.646444, 39.830167). Tietoa ei voi siis pitää varmennettuna ja olen hieman epäilevä. Tutkan vierellä on huonosti maastoutettu varasto.

      Kuvassa 9 näkyvä valkokupuinen tutka on samanoloinen kuin kuvassa 4 esitetty ja sen koordinaatit ovat 64°37'45.7"N 39°50'26.2"E (64.629361, 39.840611). Tutka sijaitsee edellä mainittujen ohjuslaukaisupaikkojen puolivälissä noin 1,7 ja 2 kilomerin päässä ohjuslaukaisupaikoista.

      • Anonyymi

        Tapaus 3, maanalaiset ammusvarastot ja S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmät Kaliningradin alueella

        Kuvassa 10 on esitetty Kaliningradin alueella Tšerepanovossa (Черепаново, Калининградская область) sijaitsevat ammusvarastot (koordinaattipiste 54°45'29.0"N 20°07'35.0"E, 54.758056, 20.126389), joiden alaosat ovat maanalaisia. Venäläislähteiden mukaan varastoja hallinnoisi Itämeren laivaston 2575. ase- ja ampumatarvikevarikko (2574-я база вооружения и боеприпасов, в/ч 13068), mutta tuota en voinut varmistaa. Kuvassa 11 näkyy lähikuva rakenteilla olevasta varastosta. Varaston koko on etäisyystyökaluilla helposti selvitettävissä ja myös varaston betonirakenteet ovat tarkasti näkyvissä.

        Kuvassa 12 on esitetty Kaliningradissa olevan 183. ohjusilmatorjuntarykmentin (183-й зенитный ракетный полк) S-300-ohjusten laukaisupaikka (koordinaattipiste 54°44'46"N 20°4'23"E, 54.746111, 20.073056).

        Kuvista 12 ja 13 näkyy, kuinka järjestelmän kulkuneuvoille on rakennettu suojaavat maavallit. Paikalla on satelliittikuvan ottoajankohtana kuusi keltaisella nuolella osoitettua laukaisualustaa (yhteensä siis 24 ohjusta per laukaisukerta).

        Ajoneuvojen renkaiden painaumista nurmipinnalla on pääteltävissä, mitkä laukaisupaikat ovat olleet aktiivisemmassa käytössä. Laukaisuyksikköjen koordinaatit ovat selvitettävissä sentilleen. S-300-ohjusten ”halkopinossa” on yhteensä 12 ohjusta rinnakkain, kokonaismäärä on siis todennäköisemmin 24. Tälläkin laukaisualueella on tutka, joka on todennäköisemmin 5N66-tutka (5N66).

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapaus 3, maanalaiset ammusvarastot ja S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmät Kaliningradin alueella

        Kuvassa 10 on esitetty Kaliningradin alueella Tšerepanovossa (Черепаново, Калининградская область) sijaitsevat ammusvarastot (koordinaattipiste 54°45'29.0"N 20°07'35.0"E, 54.758056, 20.126389), joiden alaosat ovat maanalaisia. Venäläislähteiden mukaan varastoja hallinnoisi Itämeren laivaston 2575. ase- ja ampumatarvikevarikko (2574-я база вооружения и боеприпасов, в/ч 13068), mutta tuota en voinut varmistaa. Kuvassa 11 näkyy lähikuva rakenteilla olevasta varastosta. Varaston koko on etäisyystyökaluilla helposti selvitettävissä ja myös varaston betonirakenteet ovat tarkasti näkyvissä.

        Kuvassa 12 on esitetty Kaliningradissa olevan 183. ohjusilmatorjuntarykmentin (183-й зенитный ракетный полк) S-300-ohjusten laukaisupaikka (koordinaattipiste 54°44'46"N 20°4'23"E, 54.746111, 20.073056).

        Kuvista 12 ja 13 näkyy, kuinka järjestelmän kulkuneuvoille on rakennettu suojaavat maavallit. Paikalla on satelliittikuvan ottoajankohtana kuusi keltaisella nuolella osoitettua laukaisualustaa (yhteensä siis 24 ohjusta per laukaisukerta).

        Ajoneuvojen renkaiden painaumista nurmipinnalla on pääteltävissä, mitkä laukaisupaikat ovat olleet aktiivisemmassa käytössä. Laukaisuyksikköjen koordinaatit ovat selvitettävissä sentilleen. S-300-ohjusten ”halkopinossa” on yhteensä 12 ohjusta rinnakkain, kokonaismäärä on siis todennäköisemmin 24. Tälläkin laukaisualueella on tutka, joka on todennäköisemmin 5N66-tutka (5N66).

        Tapaus 4, Iskander-ohjusjärjestelmä Laukaassa Leningradin alueella

        Toisin kuin esimerkiksi S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, Venäjä pyrkii pitämään hyökkäyksellisten ohjuksien sijainnit salassa. Tämä koskeen myös Iskander-ohjuksia (Комплекс 9К720 Искандер – SS-26 STONE), joita on sijoitettu Laukaaseen Leningradin alueella (Луга, Ленинградская область).

        Iskander-ohjusten laukaisualustoja ei ole havaittavissa esimerkkisi tavanomaisista satelliittikuvista vastaavasti kuin S-300- ja S-400-järjestelmän ohjuksien laukaisualustoja, koska Iskander-ohjukset ovat alustalla avattavan metallikuomun alla. Ohjukset eivät siis näy kuin laukaisuvaiheessa, vaikka laukaisulavetti olisikin näkyvissä. Laukaisulavettia on vaikea erottaa tavanomaisesta kulkuneuvosta satelliittikuvatarkkuuksissa.

        Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoi 26. ohjusprikaati (26-я ракетная бригада tai 26-я Неманской Краснознаменной ракетной бригады, в/ч 54006), jonka osoite ja kasarmisijainti on sinänsä helppo selvittää (koordinaattipiste 58°44'46"N 29°49'9"E, 58.746111, 29.819167). Iskander-ohjukset eivät kuitenkaan ole kasarmialueella. 26. ohjusprikaatilla on myös hyvin vähän alueita hallinnassaan Laukaan alueella, jossa muutoin sotilasyksikköjä ja sotilasalueita riittää.

        Laukaassa toimii myös rykmentti, joka kouluttaa sotilaita tykistö- ja ohjusjoukkoihin (Полк обеспечения Военно Артиллерийской академии/Полк обеспечения aкадемии, в/ч 34035) ja joka toimii ns. Laukaa 8-alueella (Луга 8), kun 26. ohjusprikaati toimii Laukaa 3-alueella (Луга 3).

        Iskander-kalusto on todennäköisesti sijoitettu 34035-sotilasyksikön hallinnassa oleviin varastoihin. Esimerkkisi kuvissa 14, 15 tai 16 näkyviin ammusvarastoihin (склад боеприпасов), jotka ovat uusia. Ammusvarastoihin venäjän kielen склад боеприпасов -termillä säilötään myös ohjuksia. Kuvassa 14 oleva rakennelma on myös sinänsä mielenkiintoinen, muttei todennäköisesti liity Iskander-ohjaksiin. Laukaassa ohjuslaukaisuun sopivia kenttiä riittää.

        Iskander-ohjusjärjestelmien tarkan varastosijainnin selvittäminen edellyttäisi reaaliaikaista tietoa ajalta, jolloin järjestelmiä siirretään esim. harjoituksien yhteydessä. Tällainen ajankohta oli muun muassa viimesyksyisessä Zapad-harjoituksessa.

        Nato-mailla Iskander-ohjusten varastointisijainnit ovat satavarmasti tiedossa satelliittiseurannan kautta, toivottavasti myös Suomella. Venäjä on lisännyt itse ohjusten tuotantoa ja varmasti niitä riittää Laukaassakin, mutta sen sijaan itse ohjausjärjestelmien tuotannossa Venäjä on suunnitelmistaan jäljessä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapaus 4, Iskander-ohjusjärjestelmä Laukaassa Leningradin alueella

        Toisin kuin esimerkiksi S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, Venäjä pyrkii pitämään hyökkäyksellisten ohjuksien sijainnit salassa. Tämä koskeen myös Iskander-ohjuksia (Комплекс 9К720 Искандер – SS-26 STONE), joita on sijoitettu Laukaaseen Leningradin alueella (Луга, Ленинградская область).

        Iskander-ohjusten laukaisualustoja ei ole havaittavissa esimerkkisi tavanomaisista satelliittikuvista vastaavasti kuin S-300- ja S-400-järjestelmän ohjuksien laukaisualustoja, koska Iskander-ohjukset ovat alustalla avattavan metallikuomun alla. Ohjukset eivät siis näy kuin laukaisuvaiheessa, vaikka laukaisulavetti olisikin näkyvissä. Laukaisulavettia on vaikea erottaa tavanomaisesta kulkuneuvosta satelliittikuvatarkkuuksissa.

        Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoi 26. ohjusprikaati (26-я ракетная бригада tai 26-я Неманской Краснознаменной ракетной бригады, в/ч 54006), jonka osoite ja kasarmisijainti on sinänsä helppo selvittää (koordinaattipiste 58°44'46"N 29°49'9"E, 58.746111, 29.819167). Iskander-ohjukset eivät kuitenkaan ole kasarmialueella. 26. ohjusprikaatilla on myös hyvin vähän alueita hallinnassaan Laukaan alueella, jossa muutoin sotilasyksikköjä ja sotilasalueita riittää.

        Laukaassa toimii myös rykmentti, joka kouluttaa sotilaita tykistö- ja ohjusjoukkoihin (Полк обеспечения Военно Артиллерийской академии/Полк обеспечения aкадемии, в/ч 34035) ja joka toimii ns. Laukaa 8-alueella (Луга 8), kun 26. ohjusprikaati toimii Laukaa 3-alueella (Луга 3).

        Iskander-kalusto on todennäköisesti sijoitettu 34035-sotilasyksikön hallinnassa oleviin varastoihin. Esimerkkisi kuvissa 14, 15 tai 16 näkyviin ammusvarastoihin (склад боеприпасов), jotka ovat uusia. Ammusvarastoihin venäjän kielen склад боеприпасов -termillä säilötään myös ohjuksia. Kuvassa 14 oleva rakennelma on myös sinänsä mielenkiintoinen, muttei todennäköisesti liity Iskander-ohjaksiin. Laukaassa ohjuslaukaisuun sopivia kenttiä riittää.

        Iskander-ohjusjärjestelmien tarkan varastosijainnin selvittäminen edellyttäisi reaaliaikaista tietoa ajalta, jolloin järjestelmiä siirretään esim. harjoituksien yhteydessä. Tällainen ajankohta oli muun muassa viimesyksyisessä Zapad-harjoituksessa.

        Nato-mailla Iskander-ohjusten varastointisijainnit ovat satavarmasti tiedossa satelliittiseurannan kautta, toivottavasti myös Suomella. Venäjä on lisännyt itse ohjusten tuotantoa ja varmasti niitä riittää Laukaassakin, mutta sen sijaan itse ohjausjärjestelmien tuotannossa Venäjä on suunnitelmistaan jäljessä.

        Tapaus 5, S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Stugi Krasnyjessä Leningradin alueella

        Kuvassa 17 on esitetty Leningradin alueella Stugi Krasnyjessä olevan 1544. ohjusilmatorjuntarykmentin (1544-й зенитный ракетный полк, в/ч 55584) tukikohta ja S-300-ohjusten laukaisupaikka (koordinaattipiste 58°12'24"N 29°3'55"E, 58.206667, 29.065278). Laukaisupaikka on noin 250-260 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 310 kilometrin päässä Helsingistä. Pisin 400 kilometrin ohjuskantama yltää aina Mikkeliin saakka, joten Suomen hävittäjät Suomen puolella ovat osittain juuri ja juuri myös tämän S-300-ilmatorjuntaohjuslaukaisupaikan kantaman sisällä.

        Kuvassa 17 on näkyvissä tukikohta kokonaisuudessaan ja punaisella nuolella on osoitettu ns. N6-sarjan kolme tutkaa (5N66/5N66M/76N6/76N6E/40V6M/MD), joita on vaikea satelliittikuvasta tarkemmin tunnistaa. Kaksi näistä kolmesta tutkasta näkyy paremmin kuvassa 18. S-300-järjestelmien laukaisupaikoilla on yleensä etenkin 5N66-tutkia, joilta tutkat näyttävät satelliittikuvien perusteella olevan ja joita Venäjällä on runsaasti.

        Kuvassa 18 on nähtävissä tukikohdan ja laukaisupaikan massiivinen ohjusvarustus. Alueella yhteensä 14 harmain ohjuksin varustettua laukaisualustaa. ”Halkopinossa” näyttäsi olevan noin 35 ohjusnippua, mikä tarkoittaisi lähes 150 ohjusta. Alueella on myös muita kulkuneuvoja, jotka viittaavat ohjuslavetteihin, mutta niistä ei saa tarkemmin selvää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapaus 5, S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Stugi Krasnyjessä Leningradin alueella

        Kuvassa 17 on esitetty Leningradin alueella Stugi Krasnyjessä olevan 1544. ohjusilmatorjuntarykmentin (1544-й зенитный ракетный полк, в/ч 55584) tukikohta ja S-300-ohjusten laukaisupaikka (koordinaattipiste 58°12'24"N 29°3'55"E, 58.206667, 29.065278). Laukaisupaikka on noin 250-260 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 310 kilometrin päässä Helsingistä. Pisin 400 kilometrin ohjuskantama yltää aina Mikkeliin saakka, joten Suomen hävittäjät Suomen puolella ovat osittain juuri ja juuri myös tämän S-300-ilmatorjuntaohjuslaukaisupaikan kantaman sisällä.

        Kuvassa 17 on näkyvissä tukikohta kokonaisuudessaan ja punaisella nuolella on osoitettu ns. N6-sarjan kolme tutkaa (5N66/5N66M/76N6/76N6E/40V6M/MD), joita on vaikea satelliittikuvasta tarkemmin tunnistaa. Kaksi näistä kolmesta tutkasta näkyy paremmin kuvassa 18. S-300-järjestelmien laukaisupaikoilla on yleensä etenkin 5N66-tutkia, joilta tutkat näyttävät satelliittikuvien perusteella olevan ja joita Venäjällä on runsaasti.

        Kuvassa 18 on nähtävissä tukikohdan ja laukaisupaikan massiivinen ohjusvarustus. Alueella yhteensä 14 harmain ohjuksin varustettua laukaisualustaa. ”Halkopinossa” näyttäsi olevan noin 35 ohjusnippua, mikä tarkoittaisi lähes 150 ohjusta. Alueella on myös muita kulkuneuvoja, jotka viittaavat ohjuslavetteihin, mutta niistä ei saa tarkemmin selvää.

        Tapaus 6, S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Karjalankannaksella Leningradin alueella

        Kuvissa 19 ja 20 on esitetty Karjalankannaksella Zelenogorskissa (Зеленогорск) ja Reshetnikovossa (Решетниково) toimivan 1488. (Punaisen lipun) ohjusilmatorjuntarykmentin (1488-й зенитный ракетный (Краснознамённый) полк, в/ч 03216) S-300- ja/tai S-400-ohjusten laukaisupaikka, joka on suomalaiselta nimeltään Kivennapa (Первомайское). Laukaisupaikan koordinaattipiste on 60°16'45"N 29°43'40"E, 60.279167, 29.727778. Venäjän aseet -sivuston (Оружие России) mukaan 1488. ohjusilmatorjuntarykmentti olisi saanut käyttöönsä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän jo vuoden 2016 puolella (Оружие России 11.12.2016). Paikasta on vain noin 100 kilometriä Suomen rajalle ja noin 260 kilometriä Helsinkiin. Äärimmäinen 400 kilometrin ohjuskantama yltäisi Satakunnan ja Karjalan lennoston lentokentille, jotka ovat 300 ja 350 kilometrin päässä.

        Tuostakaan Suomen rajassa lähes kiinni olevasta S-400-ohjusten laukaisupaikasta ei ole Suomessa puhuttu sanallakaan mitään, vaikka täällä kovastikin kauhistellaan muualla Venäjällä olevia S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.

        Karjalankannaksella noin 130 kilometrin päässä Suomen rajasta on myös massiivinen ns. ennakkovaroitustutka-asema (”early-varning radar station”). Kyseisen varsin näyttävän tutka-aseman koordinaattipiste on 60°16'28"N 30°32'43"E, 60.274444, 30.545278. Tutka-asema on esitetty kuvassa 21.

        Epäillään, että jos Suomi liittyisi Natoon, niin Venäjä lisäisi jäsenyyden vuoksi sotilaallista varusteluaan itärajan takana. Tuskinpa suuresti. Venäjä on jo tehnyt keskeiset varustelutoimet huomioiden, että Suomi on sotilaallisessa mielessä länsiliittolainen ja Naton jäsenmaa. Venäjä käytännössä siis jo laskee Suomen sotilaallisesti Nato-maaksi. Venäjällä riittää aseita jo nyt riittämiin lähialueillamme, ei sinne paljon enää tarvitse lisätä eikä sinne myöskään sovi.

        ****

        Jos haluaa käydä kurkkaamassa tässä kirjoituksessa koordinaatein esitettyjen karttapisteiden satelliittikuvia, voi käyttää esim. Google Mapsia (Google Maps) ja Jandeksia (Yandex).








        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/251205-myos-venajan-strategiset-sotilaskohteet-on-helppo-selvittaa-tarkasti/
        Linkki aiheeseen ...

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tapaus 6, S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Karjalankannaksella Leningradin alueella

        Kuvissa 19 ja 20 on esitetty Karjalankannaksella Zelenogorskissa (Зеленогорск) ja Reshetnikovossa (Решетниково) toimivan 1488. (Punaisen lipun) ohjusilmatorjuntarykmentin (1488-й зенитный ракетный (Краснознамённый) полк, в/ч 03216) S-300- ja/tai S-400-ohjusten laukaisupaikka, joka on suomalaiselta nimeltään Kivennapa (Первомайское). Laukaisupaikan koordinaattipiste on 60°16'45"N 29°43'40"E, 60.279167, 29.727778. Venäjän aseet -sivuston (Оружие России) mukaan 1488. ohjusilmatorjuntarykmentti olisi saanut käyttöönsä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän jo vuoden 2016 puolella (Оружие России 11.12.2016). Paikasta on vain noin 100 kilometriä Suomen rajalle ja noin 260 kilometriä Helsinkiin. Äärimmäinen 400 kilometrin ohjuskantama yltäisi Satakunnan ja Karjalan lennoston lentokentille, jotka ovat 300 ja 350 kilometrin päässä.

        Tuostakaan Suomen rajassa lähes kiinni olevasta S-400-ohjusten laukaisupaikasta ei ole Suomessa puhuttu sanallakaan mitään, vaikka täällä kovastikin kauhistellaan muualla Venäjällä olevia S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.

        Karjalankannaksella noin 130 kilometrin päässä Suomen rajasta on myös massiivinen ns. ennakkovaroitustutka-asema (”early-varning radar station”). Kyseisen varsin näyttävän tutka-aseman koordinaattipiste on 60°16'28"N 30°32'43"E, 60.274444, 30.545278. Tutka-asema on esitetty kuvassa 21.

        Epäillään, että jos Suomi liittyisi Natoon, niin Venäjä lisäisi jäsenyyden vuoksi sotilaallista varusteluaan itärajan takana. Tuskinpa suuresti. Venäjä on jo tehnyt keskeiset varustelutoimet huomioiden, että Suomi on sotilaallisessa mielessä länsiliittolainen ja Naton jäsenmaa. Venäjä käytännössä siis jo laskee Suomen sotilaallisesti Nato-maaksi. Venäjällä riittää aseita jo nyt riittämiin lähialueillamme, ei sinne paljon enää tarvitse lisätä eikä sinne myöskään sovi.

        ****

        Jos haluaa käydä kurkkaamassa tässä kirjoituksessa koordinaatein esitettyjen karttapisteiden satelliittikuvia, voi käyttää esim. Google Mapsia (Google Maps) ja Jandeksia (Yandex).








        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/251205-myos-venajan-strategiset-sotilaskohteet-on-helppo-selvittaa-tarkasti/
        Linkki aiheeseen ...

        Venäjän presidentin Vladimir Putinin kommentti siitä, että Venäjän joukot on vedetty 1500 kilometrin päähän Suomen rajalta, on herättänyt hämmennystä.
        Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi eilen Venäjän presidentin Vladimir Putinin Naantalin Kultarannassa. Presidentit keskustelivat muun muassa turvallisuuspolitiikasta.

        Presidenttien yhteisen tiedotustilaisuuden päätteeksi IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen esitti Putinille kysymyksen, johon Putin antoi hieman hämmentävän vastauksen.

        Venäjän presidentti Vladimir Putin (vasemmalla) ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitivät eilen perjantaina yhteisen tiedotustilaisuuden Naantalin Kultarannassa. (KUVA: BO STRANDEN)

        Paananen kysyi, miksi Venäjä käyttäytyy niin, että sen toiminta on voitu tulkita siten, että se haluaisi tahallaan ajaa Suomea kohti Natoa. Hän myös tiedusteli, olisiko Venäjällä konkreettinen ehdotus siihen, miten Suomi voisi tuntea olonsa turvalliseksi.

        Jutun alussa olevalla videolla kuvaillaan Alakurtin tukikohtaa. Video on julkaistu loppuvuodesta 2015.

        Putin ei ymmärtänyt suomalaisten huolta ensinkään. Hän mainitsi useampaan kertaan, että Venäjän asevoimat on vedetty Suomen ja Venäjän rajalta 1 500 kilometrin päähän. Hän myös teki selväksi, että joukkoja siirrellään uudelleen, jos Suomi liittyy Natoon.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäjän presidentin Vladimir Putinin kommentti siitä, että Venäjän joukot on vedetty 1500 kilometrin päähän Suomen rajalta, on herättänyt hämmennystä.
        Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi eilen Venäjän presidentin Vladimir Putinin Naantalin Kultarannassa. Presidentit keskustelivat muun muassa turvallisuuspolitiikasta.

        Presidenttien yhteisen tiedotustilaisuuden päätteeksi IS:n erikoistoimittaja Arja Paananen esitti Putinille kysymyksen, johon Putin antoi hieman hämmentävän vastauksen.

        Venäjän presidentti Vladimir Putin (vasemmalla) ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitivät eilen perjantaina yhteisen tiedotustilaisuuden Naantalin Kultarannassa. (KUVA: BO STRANDEN)

        Paananen kysyi, miksi Venäjä käyttäytyy niin, että sen toiminta on voitu tulkita siten, että se haluaisi tahallaan ajaa Suomea kohti Natoa. Hän myös tiedusteli, olisiko Venäjällä konkreettinen ehdotus siihen, miten Suomi voisi tuntea olonsa turvalliseksi.

        Jutun alussa olevalla videolla kuvaillaan Alakurtin tukikohtaa. Video on julkaistu loppuvuodesta 2015.

        Putin ei ymmärtänyt suomalaisten huolta ensinkään. Hän mainitsi useampaan kertaan, että Venäjän asevoimat on vedetty Suomen ja Venäjän rajalta 1 500 kilometrin päähän. Hän myös teki selväksi, että joukkoja siirrellään uudelleen, jos Suomi liittyy Natoon.

        Täyttä valetta purinilta

    • Anonyymi

      Se on todella hyvä että Venäjä varustautuu kaikella tavalla myös Suomen lähialueella.

    • Anonyymi

      Suomi valmistelee matalalla profiililla satojen miljoonien eurojen ilmatorjuntaohjuskauppaa. Päätös asiassa pitäisi tehdä jo kahden vuoden sisällä. Uudet it-ohjukset tulevat maavoimien käyttöön.

      Vaiteliaisuus johtuu osin siitä, että samaan ajankohtaan ajoittuu muitakin jättihankintoja. Reilun vuoden kuluttua on määrä päättää Suomen historian suurimmasta, 7–10 miljardin euron asekaupasta, eli uusien torjuntahävittäjien hankkimisesta.

      Nasams II -ohjus laukaistuna valtakunnallisessa ilmapuolustusharjoituksessa.
      Nasams II -ohjus laukaistuna valtakunnallisessa ilmapuolustusharjoituksessa.TOPI LAITINEN, MAAVOIMAT
      Syyskuun lopulla tehtiin päätös neljän uuden korvetin, laivue 2020:n, hankkimisesta merivoimille. Hankkeen hintalappu on reilu miljardi euroa.

      ”Aukko” taivaalla

      Kun neuvostovalmisteiset Buk-ohjukset poistuivat Suomessa käytöstä, poistui samalla maavoimilta kyky korkealle, 8–15 kilometriin, ulottuvaan ilmatorjuntaan.

      Kohteena olisivat esimerkiksi hävittäjäpommittajat. Nyt se on pelkästään Hornet-hävittäjien varassa. Tätä puutetta ollaan paikkaamassa.

      Puolustusvoimien materiaalilaitos sai äskettäin tietopyyntöihinsä vastaukset kymmeneltä ohjusvalmistajalta. Tarjouspyyntöjen on tarkoitus lähteä matkaan jo vuoden alkupuolella ja päätös pitäisi tehdä todennäköisesti jo vuonna 2021.

      – Vastaukset käydään läpi ja analysoidaan, sanoo insinöörikenraalimajuri, logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko.

      Hänen mukaansa euromääristä ei tarkemmin voi vielä puhua, koska ”hanke aiotaan pitää mahdollisimman kustannustehokkaana.” Hankkeen budjetin julkistaminen saattaisi aiheuttaa myös sen, että tarjoajat pääsevät ”viilaamaan” hinnoitteluaan sen mukaisesti.

      Ilmatorjunnan tarkastaja, everstiluutnantti Mikko Mäntymaa sanoo, että uuden kyvyn on määrä olla käytössä 2020- luvun loppupuolella.

    • Anonyymi

      JASSM kantama 370km

      • Anonyymi

        Niin ja entä sitten???

        Mielenkiintoinen yksityiskohta myyntiluvissa liittyy juuri JASSM-risteilyohjuksiin. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on valtuuttanut myymään Suomelle 200 kappaletta AGM-158B JASSM-ER -ohjuksia. Kyseessä on ilmasta maahan -iskukykyä antavan risteilyohjuksen kehitetympi versio, jonka kantama on tuhannen kilometrin tuntumassa. Ohjuksen loppulyhenne ER tuleekin sanoista extended range eli laajennettu kantama.

        Tuhat kilometriä = 1000 km

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja entä sitten???

        Mielenkiintoinen yksityiskohta myyntiluvissa liittyy juuri JASSM-risteilyohjuksiin. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on valtuuttanut myymään Suomelle 200 kappaletta AGM-158B JASSM-ER -ohjuksia. Kyseessä on ilmasta maahan -iskukykyä antavan risteilyohjuksen kehitetympi versio, jonka kantama on tuhannen kilometrin tuntumassa. Ohjuksen loppulyhenne ER tuleekin sanoista extended range eli laajennettu kantama.

        Tuhat kilometriä = 1000 km

        👍👍👍

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja entä sitten???

        Mielenkiintoinen yksityiskohta myyntiluvissa liittyy juuri JASSM-risteilyohjuksiin. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on valtuuttanut myymään Suomelle 200 kappaletta AGM-158B JASSM-ER -ohjuksia. Kyseessä on ilmasta maahan -iskukykyä antavan risteilyohjuksen kehitetympi versio, jonka kantama on tuhannen kilometrin tuntumassa. Ohjuksen loppulyhenne ER tuleekin sanoista extended range eli laajennettu kantama.

        Tuhat kilometriä = 1000 km

        👍👍👍👍

    • Anonyymi

      Nato seuraa tarkkaan sateliiteilla mitä noissa paikoissa tapahtuu,mikään ei jää huomaamatta

      • Anonyymi

        Siinä sitä onkin muutamalle Nato-SISSYLLE elämäntehtävä, kun sateliittikuvista yrittävät havainnoida katuviemäri kansien eri asentoja, auki vai kiinni? ;)

        "Nyt toi on auki, ei se eilen ollu?" :D

      • Anonyymi

        Aivan varmasti

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä sitä onkin muutamalle Nato-SISSYLLE elämäntehtävä, kun sateliittikuvista yrittävät havainnoida katuviemäri kansien eri asentoja, auki vai kiinni? ;)

        "Nyt toi on auki, ei se eilen ollu?" :D

        Ahdistaa vieläkin...🤣🤣🤣

      • Anonyymi

        Ota huomioon että ne sateliitit kiertää maapalloa ja tulee pitkiä katveaikoja. Pilvet Nato Tiltu. Muista PILVET! ;)

        Pimeys Nato Tiltu. Muista pimeys. KAtso vaikka peiliin niin näet himmeen pimeyden. :)

        Katso sateliittikuvaa joka on kuvattu kirkkaaalla ilmalla. Niistä ei tahdo saada mitään selvää. Mutta vainoharhaisuus ja harhat yleensä auttavat näkemään niissä jotain epäilyttävää ja uhkaavaa - pelottavaa, kuin sinä Nato Tiltu - hullujen huoneella, kallonkutistajan mustetahratestissä. :D

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota huomioon että ne sateliitit kiertää maapalloa ja tulee pitkiä katveaikoja. Pilvet Nato Tiltu. Muista PILVET! ;)

        Pimeys Nato Tiltu. Muista pimeys. KAtso vaikka peiliin niin näet himmeen pimeyden. :)

        Katso sateliittikuvaa joka on kuvattu kirkkaaalla ilmalla. Niistä ei tahdo saada mitään selvää. Mutta vainoharhaisuus ja harhat yleensä auttavat näkemään niissä jotain epäilyttävää ja uhkaavaa - pelottavaa, kuin sinä Nato Tiltu - hullujen huoneella, kallonkutistajan mustetahratestissä. :D

        Kaalisopanlutkuttajaa ottaa koville nyt kun tutka-asemat löytyi... venäjä ei olekkaan niin ylivoimainen kuin punapetteri luuli

      • Anonyymi

        Totta

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota huomioon että ne sateliitit kiertää maapalloa ja tulee pitkiä katveaikoja. Pilvet Nato Tiltu. Muista PILVET! ;)

        Pimeys Nato Tiltu. Muista pimeys. KAtso vaikka peiliin niin näet himmeen pimeyden. :)

        Katso sateliittikuvaa joka on kuvattu kirkkaaalla ilmalla. Niistä ei tahdo saada mitään selvää. Mutta vainoharhaisuus ja harhat yleensä auttavat näkemään niissä jotain epäilyttävää ja uhkaavaa - pelottavaa, kuin sinä Nato Tiltu - hullujen huoneella, kallonkutistajan mustetahratestissä. :D

        Tiltu elää 1900 luvulla, nykysateliitteja eivät pilvet haittaa

    • Anonyymi

      Laukaan Iskander-ohjustukikohta

      Laukaan Iskander-ohjustukikohtaan ja asevarastoihin liittyvät kuvat 1, 2, 3, 4 ja 5. Kuvat löytyvät myös nettisivuilta (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5).

      Laukaan Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 58°44'51.9"N 29°48'16.2"E (58.747742, 29.804506).

      Etäsyys Suomen rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään noin 450 kilometriä ja Helsinkiin noin 630 kilometriä. Etäisyys Viron rajalle on noin 240 kilometriä ja Tallinnaan noin 600 kilometriä. Mikäli kohteita haluttaisiin maalittaa Suomeen laajemmin, tulisi liikkuvia laukaisuyksikköjä siirtää lähemmäksi Suomen rajaa.

      Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 26. ohjusprikaati, sotilasyksikkö 54006 (26-я ракетная бригада tai 26-я ракетная Неманская Краснознаменная орденов Суворова, в/ч 54006). Ohjusprikaatin kasarmitukikohdan sijainti (silmämääräinen painopiste) on 58°44'46.0"N 29°49'09.0"E (58.746111, 29.819167) ja osoite Marsalkka Odintsovin katu, Laukaa, 188233 Leningradin alue (188233, Ленинградская Обл., г. Луга, ул. Маршала Одинцова).

      Venäjällä oli myös Laukaasta käsin hallinnoitu varalaukaisupaikka Karjalankannaksella Vaskelan (Васкелово) Nenimäen kylässä (Ненимяки), mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan eikä siellä tiettävästi ole enää Iskander-kalustoa. Sen sijaan Vaskelan lähialueella 1544. ohjusilmatorjuntarykmentillä (1544-й ЗРП) on S-300/S-400-ilmatorjuntaohjusyksikkö koordinaattipisteessä 60°16'46.1"N 29°43'36.5"E (60.279477, 29.726805).

      Laukaan Iskander-laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti satelliittikuvasta mitattuna noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa kahdeksasta hallista muodostuu yli 9 000 m2.

      Koko alueen koko on noin 450 metriä x 230 metriä (karkeasti siis hieman yli 10 hehtaaria). Jokaisen hallin koordinaatit ovat 58°44'49.2"N 29°48'04.7"E (58.746997, 29.801305), 58°44'49.4"N 29°48'08.4"E (58.747047, 29.802329), 58°44'49.5"N 29°48'11.9"E (58.747085, 29.803311), 58°44'49.6"N 29°48'15.7"E (58.747120, 29.804368), 58°44'50.1"N 29°48'18.9"E (58.747244, 29.805245), 58°44'50.7"N 29°48'22.0"E (58.747410, 29.806118), 58°44'51.0"N 29°48'24.4"E (58.747504, 29.806788) ja 58°44'51.6"N 29°48'27.6"E (58.747671, 29.807669).

      Alueella on myös muita halleja, joista ainakin osa on pressupäällysteisiä ja jotka näkyvät kuvissa vihreäsävyisinä.

    • Anonyymi

      Laukaan Iskander-ohjustukikohta

      Laukaan Iskander-ohjustukikohtaan ja asevarastoihin liittyvät kuvat 1, 2, 3, 4 ja 5. Kuvat löytyvät myös nettisivuilta (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5).

      Laukaan Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 58°44'51.9"N 29°48'16.2"E (58.747742, 29.804506).

      Etäsyys Suomen rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään noin 450 kilometriä ja Helsinkiin noin 630 kilometriä. Etäisyys Viron rajalle on noin 240 kilometriä ja Tallinnaan noin 600 kilometriä. Mikäli kohteita haluttaisiin maalittaa Suomeen laajemmin, tulisi liikkuvia laukaisuyksikköjä siirtää lähemmäksi Suomen rajaa.

      Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 26. ohjusprikaati, sotilasyksikkö 54006 (26-я ракетная бригада tai 26-я ракетная Неманская Краснознаменная орденов Суворова, в/ч 54006). Ohjusprikaatin kasarmitukikohdan sijainti (silmämääräinen painopiste) on 58°44'46.0"N 29°49'09.0"E (58.746111, 29.819167) ja osoite Marsalkka Odintsovin katu, Laukaa, 188233 Leningradin alue (188233, Ленинградская Обл., г. Луга, ул. Маршала Одинцова).

      Venäjällä oli myös Laukaasta käsin hallinnoitu varalaukaisupaikka Karjalankannaksella Vaskelan (Васкелово) Nenimäen kylässä (Ненимяки), mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan eikä siellä tiettävästi ole enää Iskander-kalustoa. Sen sijaan Vaskelan lähialueella 1544. ohjusilmatorjuntarykmentillä (1544-й ЗРП) on S-300/S-400-ilmatorjuntaohjusyksikkö koordinaattipisteessä 60°16'46.1"N 29°43'36.5"E (60.279477, 29.726805).

      Laukaan Iskander-laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti satelliittikuvasta mitattuna noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa kahdeksasta hallista muodostuu yli 9 000 m2.

      Koko alueen koko on noin 450 metriä x 230 metriä (karkeasti siis hieman yli 10 hehtaaria). Jokaisen hallin koordinaatit ovat 58°44'49.2"N 29°48'04.7"E (58.746997, 29.801305), 58°44'49.4"N 29°48'08.4"E (58.747047, 29.802329), 58°44'49.5"N 29°48'11.9"E (58.747085, 29.803311), 58°44'49.6"N 29°48'15.7"E (58.747120, 29.804368), 58°44'50.1"N 29°48'18.9"E (58.747244, 29.805245), 58°44'50.7"N 29°48'22.0"E (58.747410, 29.806118), 58°44'51.0"N 29°48'24.4"E (58.747504, 29.806788) ja 58°44'51.6"N 29°48'27.6"E (58.747671, 29.807669).

      Alueella on myös muita halleja, joista ainakin osa on pressupäällysteisiä ja jotka näkyvät kuvissa vihreäsävyisinä.

      • Anonyymi

        Kuvassa 2 on näkyvässä hallien vierellä yhteensä yhdeksän noin 13 metriä pitkää kulkuneuvoa, jotka todennäköisesti ovat joko SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvoja (ja/tai TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvoja) pituuden perusteella (noin 13 metriä). Vastaavasta kohdasta toisena ajankohtana otetussa kuvassa on vastaavan pituisia kulkunevoja yhteensä yksitoista kappaletta, joista kaksi on erityyppisiä ja ehkäpä siksi ohjusten TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvoja, koska osa ajoneuvojen päällysrakenteesta on harmaasävyisiä viitaten ohjusten suojapressuun (satelliittikuva). Kulkuneuvotyyppejä ei voi tunnistaa tarkemmin satelliittikuvista. Jo näkyvissä oleva kulkuneuvolukumäärä on kuitenkin niin suuri, että sen perusteella voidaan päätellä ohjuslaukaisujärjestelmiä olevan alueella runsaslukuisesti.

        Laukaisutukikohdan lounaispuolella on massiivinen maanalainen asevarasto, jonka koordinaatit (silmämääräinen painopiste) ovat 58°44'41.1"N 29°47'36.4"E (58.744745, 29.793443). Alueen koko on noin 470 metriä x 190 metriä ja siis noin 9 hehtaaria. Rakennelma on todella mielenkiintoinen maan alle johtavine ramppeineen, aitauksineen, suojamaavalleineen sekä ajoväylineen. Alueelta on suorat yhteydet Iskander-järjestelmien tukikohtaosuuteen. Asevarasto on laaja, eikä se ole vain esimerkiksi Iskander-ohjuksille tarkoitettu.

        Laukaan tämän kirjoituksen kuvissa esitetyt sotilaalliset rakennukset ja rakennelmat Iskander-ohjustukikohtineen on rakennettu vuonna 2013.

        Venäläisblogistit eivät osanneet varmuudella sanoa, mitä aseistusta maan alle on oikein varastoitu, mutta esittivät arviona, että noissa kuvassa 3 ja 4 esitetyissä maanalaisissa varastoissa olisi jopa mm. Iskander-ohjuksiin sopivat ydinkärjet – mitä epäilen – ja että varasto olisi läntisen sotilaspiirin ”ohjuskeskusvarasto”. Venäjän ohjusvarastointi olisi siis tällöin osaltaan keskitetty eikä hajautettu. Edellä lausuttu on siis venäläisblogistien ilmaisema oletus ilman varmistusta. Alue on joka tapauksessa poikkeuksellisen vahvasti aidattu ja kulmissa on kameravartiotornit (4 kpl). Alue on valvottu kuin keskitysleiri kuunaan.

        Alueella hieman kauempana on vielä myös toinen mielenkiintoinen maan alle ulottuva sotilaallinen rakennelma, joka on esitetty kuvassa 5. Paikka voisi olla esimerkiksi ohjusten laukaisupaikka mm. alueelle sijoitettujen kulkuneuvojen perusteella. Rakennelman koordinaatit (silmämääräinen painopiste) ovat 58°45'43.0"N 29°47'43.4"E (58.761939, 29.795397).

        Tässä luvussa esitetyt Laukaata koskevat koordinaatit ovat varmasti syötetty varsin moneen länsimaan sotilaalliseen tietojärjestelmään, myös Natoon kuulumattoman Suomen. Koordinaatit tulevat varmasti syötetyiksi myös Suomessa Hornetien AGM-158 JASSM-risteilyohjusjärjestelmiin.

    • Anonyymi

      Laukaan Iskander-ohjustukikohta

      Laukaan Iskander-ohjustukikohtaan ja asevarastoihin liittyvät kuvat 1, 2, 3, 4 ja 5. Kuvat löytyvät myös nettisivuilta (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5).

      Laukaan Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 58°44'51.9"N 29°48'16.2"E (58.747742, 29.804506).

      Etäsyys Suomen rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään noin 450 kilometriä ja Helsinkiin noin 630 kilometriä. Etäisyys Viron rajalle on noin 240 kilometriä ja Tallinnaan noin 600 kilometriä. Mikäli kohteita haluttaisiin maalittaa Suomeen laajemmin, tulisi liikkuvia laukaisuyksikköjä siirtää lähemmäksi Suomen rajaa.

      Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 26. ohjusprikaati, sotilasyksikkö 54006 (26-я ракетная бригада tai 26-я ракетная Неманская Краснознаменная орденов Суворова, в/ч 54006). Ohjusprikaatin kasarmitukikohdan sijainti (silmämääräinen painopiste) on 58°44'46.0"N 29°49'09.0"E (58.746111, 29.819167) ja osoite Marsalkka Odintsovin katu, Laukaa, 188233 Leningradin alue (188233, Ленинградская Обл., г. Луга, ул. Маршала Одинцова).

      Venäjällä oli myös Laukaasta käsin hallinnoitu varalaukaisupaikka Karjalankannaksella Vaskelan (Васкелово) Nenimäen kylässä (Ненимяки), mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan eikä siellä tiettävästi ole enää Iskander-kalustoa. Sen sijaan Vaskelan lähialueella 1544. ohjusilmatorjuntarykmentillä (1544-й ЗРП) on S-300/S-400-ilmatorjuntaohjusyksikkö koordinaattipisteessä 60°16'46.1"N 29°43'36.5"E (60.279477, 29.726805).

      Laukaan Iskander-laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti satelliittikuvasta mitattuna noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa kahdeksasta hallista muodostuu yli 9 000 m2.

      Koko alueen koko on noin 450 metriä x 230 metriä (karkeasti siis hieman yli 10 hehtaaria). Jokaisen hallin koordinaatit ovat 58°44'49.2"N 29°48'04.7"E (58.746997, 29.801305), 58°44'49.4"N 29°48'08.4"E (58.747047, 29.802329), 58°44'49.5"N 29°48'11.9"E (58.747085, 29.803311), 58°44'49.6"N 29°48'15.7"E (58.747120, 29.804368), 58°44'50.1"N 29°48'18.9"E (58.747244, 29.805245), 58°44'50.7"N 29°48'22.0"E (58.747410, 29.806118), 58°44'51.0"N 29°48'24.4"E (58.747504, 29.806788) ja 58°44'51.6"N 29°48'27.6"E (58.747671, 29.807669).

      Alueella on myös muita halleja, joista ainakin osa on pressupäällysteisiä ja jotka näkyvät kuvissa vihreäsävyisinä.

    • Anonyymi

      Miellyttävä uutinen että Venäjä varustautuu Suomea vastaan kun täällä nato pyörii, se on suuri uhka Venäjälle.

    • Anonyymi

      Kaliningradin Iskander-ohjustukikohta

      Kaliningradin Iskander-ohjustukikohtaan liittyy kuva 6. Kuva löytyy myös nettisivuilta (kuva 6).

      Kaliningradin Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658).

      Etäsyys Liettuan rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään vajaa 50 kilometriä ja Kaunasiin noin 140 kilometriä. Etäisyys Puolan rajalle on noin 40 kilometriä ja Varsovaan vajaa 280 kilometriä. Etäisyys Ruotsin rannikolle on noin 400 kilometriä.

      Kaliningradin Iskander-ohjustukikohta vastaa Ruotsille suurin piirtein samaa kuin Laukaan tukikohta Suomelle erotuksena, että Venäjä voi siirtää Iskander-laukaisualustat maitse vaikka kiinni Suomen rajaan keskimäärin 40-70 kilometrin tuntinopeudella. Ruotsin kohdalla Itämeri tulee väliin.

      Kaliningradin Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 152. kaartiohjusprikaati, sotilasyksikkö 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229). Iskander-ohjustukikohdan sijainti on sama kuin kasarmitukikohdan sijainti, siis 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) ja osoite Leningradin katu, Tšernjahovsk, 238158 Kaliningradin alue (238158, Калининградская обл., г. Черняховск, Ленинградская ул.).

      Kuten Laukaassa, myös Kaliningradissa laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa on siis yli 9 000 m2.

      Koko alueen koko on noin 700 metriä x 350 metriä sisältäen myös kasarmirakennukset (karkeasti siis lähes 25 hehtaaria). Jokaisen varaston koordinaatit ovat 54°38'56.0"N 21°49'09.6"E (54.648876, 21.819344), 54°38'53.3"N 21°49'11.0"E (54.648149, 21.819716), 54°38'54.5"N 21°49'13.8"E (54.648472, 21.820500), 54°39'03.5"N 21°49'29.8"E (54.650984, 21.824931), 54°39'01.9"N 21°49'31.9"E (54.650525, 21.825519), 54°39'01.7"N 21°49'37.7"E (54.650474, 21.827135), 54°39'03.4"N 21°49'35.6"E (54.650948, 21.826545) ja 54°39'05.0"N 21°49'33.4"E (54.651401, 21.825937).

      Alueella on myös toinen 152. kaartiohjusprikaatin laukaisu/harjoitusalue, jonka koodinaatit ovat 54°39'03.5"N 21°57'54.3"E (54.650976, 21.965082).

      Alueella ei ole havaittavissa maanalaisia asevarastoja.

      • Anonyymi

        Kyseinen Iskander-ohjustukikohta otettiin käyttöön syksyllä 2017 ja Iskander-ohjukset on nyt siis sijoitettu pysyväisluonteisesti, mutta käyttöönottoa ei ole saatettu loppuun (saataneen tämän vuoden kuluessa). Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2018 Kaliningradiin siirretyistä ohjuksista ja operatiivisesta toimintavalmiudesta (HS 5.2.2018).

        Venäjä aloitti Iskander-ohjusten siirron rahtilaivalla Pietarin läheltä Ust-Lugasta pitkin Itämerta Kaliningradiin samaan aikaan kuin uusien varastojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2016 (Yle 7.10.2016). Ohjukset on siirretty Laukaasta, joka sinänsä viittaa, että ohjuksia varastoidaan tuolla. Tätä ennen Venäjä oli tuonut Kaliningradiin Iskander-ohjuksia tilapäisesti, ensimmäisen kerran tiettävästi vuonna 2009 Zapad-harjoituksen yhteydessä. Tämän jälkeen Venäjä siirsi Iskander-ohjuksia tilapäisesti vuoden 2013 loppupuolella, jolloin ohjuksia olisi ollut yhteensä 48 kappaletta (Bild 19.12.2013). Kyseinen siirto ei liittynyt vuoden 2013 Zapad-harjoitukseen.

        Pressupäällysteisten Iskander-hallien rakentaminen Kaliningradissa alkoi lokakuussa 2016 ja kuvassa 6 näkyvät varastot valmistuivat ryhmittäin maaliskuuhun 2017 mennessä.

        Tässä luvussa esitetyt Kaliningradia koskevat koordinaatit ovat varmasti syötetty varsin moneen länsimaan sotilaalliseen tietojärjestelmään, myös Natoon kuulumattoman Ruotsin.

    • Anonyymi

      Murmanskin alueen Iskander-ohjustarkastelu

      Venäjä toi ensikertaa Iskander-ohjuksien laukaisuyksikön Murmanskin alueella Petsamoon viime syksynä Zapad-harjoitusten yhteydessä (Aldrimer 7.3.2018). Laukaisualusta ohjuksineen siirrettiin Laukaasta. Laukaisuasema oli sijoitettu 40 kilometrin päähän Norjan Storskogista ja 15 kilometrin päähän Norjan Korpfjellista. Sijoituspaikan tarkka koordinaatti oli 69°30'23.5"N 31°09'13.5"E (69.506519, 31.153752). Suomen rajaan Iskander-ohjusten matka oli hieman pitempi kuin Norjaan, noin 70 kilometriä.

      Syksyisellä Iskander-laukaisuyksikkösijoituksella Venäjä viestii jotain. Kaliningradin perusteella Venäjä tulee ehkä sijoittamaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa Iskander-ohjuksia myös pohjoiseen Murmanskin alueelle. Kaliningradissa pysyvämpi tukikohta rakennettiin vajaan vuosikymmenen kuuluttua ensimmäisestä Zapad-harjoituksen yhteydessä tehdyssä väliaikaissiirrosta. Käykö samoin Murmanskin alueella? Tuleeko Murmanskin alueelle ensi vuosikymmenellä pysyvä Iskander-laukaisutukikohta ja jos tulee, miksi tulee?

      Iskander-ohjus on hyökkäysase. Suomen ja Ruotsin ja Norjan sotilaslentotukikohdat Suomen Rovaniemellä (etäisyys noin 400 kilometriä), Ruotsin Jällivaarassa (etäisyys noin 500 kilometriä) ja Norjan Bodøssa (etäisyys noin 730 kilometriä) ovat kuitenkin kaukana Murmanskin alueen Iskander-ohjuksille. Rauhan oloissa ja konfliktin alkuvaiheessa Iskander-ohjuksille olisi melko vähänläisesti tuhottavaa. Myös Norjan tiedustelututka-asemat kuten vaikkapa Vesisaaren signaalitiedusteluasema tai Vardøn tutka olisi helpommin tuhottavissa muulla kuin Iskandereilla.

    • Anonyymi

      Sekä Laukaassa että Kaliningradissa Venäjällä on siis kahdeksan suurin piirtein samankokoista varastohallia, jossa Iskander-ohjusten laukaisuyksiköt ovat sisällä samoin kuin ohjukset. Laukaassa laukaisuyksikön kulkuneuvoja varastoidaan myös taivasalla, mistä kertoo samojen kulkuneuvojen näkyminen eriaikaisissa satelliittikuvissa (vrt. satelliittikuva 1 ja satelliittikuva 2).

      Lähimmät laukaisupaikat 13 metriä pitkille laukaisualustakulkuneuvoille ovat hallien vierellä muutamien kymmenien metrien päässä. Yksiköt ovat laukaisuvalmiudessa muutamassa minuutissa ja laukaisuprosessi olisi tehtävissä lyhimmillään alle puolessa tunnissa. Suomikaan ei siis saisi ennakkovaroitusta, kun ohjukset olisivat jo ilmassa.

      Venäjä on noudattanut samanlaista rakentamistyyliä sekä Laukaassa vuonna 2013 että Kaliningradissa vuonna 2017. Itseasiassa jotkin rakentamistavat ovat lähtöisin jo 1960-luvulta, jos ei tuota ennenkin. Tällainen tapa on mm. suojata laukaisupaikka maavalleilla, joiden korkeus on kuitenkin rajallinen noin kolmen metrin ajoneuvokorkeuteen nähden. Laukaisuyksikköjä ei myöskään säilötä kalliosuojiin tai vastaavasti, kuten Suomessa kalliimmat laitteet on tapana suojata. Venäjän lähtee, että ilma- ja ohjustorjunnan on kyettävä suojaamaan myös Iskander-laukaisuyksiköt.

      Sekä Laukaassa että Kaliningradissa ajoneuvot ajetaan varastoihin sivulta ja hieman päälle 50 metriä pitkillä sivuilla on yhteensä yhdeksän oviaukkoa, joten varastoon sopii yhdeksän ajoneuvoa yhteen riviin, jos lyhyempiä ajoneuvoja ei sijoiteta peräkkäin.

      Kuinka paljon voi sopia Iskander-kalustoa kahdeksaan varastohalliin?

      Iskander-M-ohjusten laukaisuyksikkö koostuu vähintään seuraavista kuudesta kulkuneuvoista (ks. kuva 7):

      SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvo, jolla voi olla nykyisin kaksi ohjusta kerrallaan (Самоходная пусковая установка, СПУ, 9П78-1, yleensä МЗКТ-7930)

      TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvo, jolla voi olla kaksi ohjusta kerrallaan (Транспортно-заряжающая машина, ТЗМ, 9Т250/9Т250Э, yleensä МЗКТ-7930)

      KŠM-komento- ja johtokulkuneuvo (Командно-штабная машина, КШМ)

      MRTO-huolto- ja korjausajoneuvo (Машина регламента и технического обслуживания, МРТО, yleensä КАМАЗ)

      PPN-tietojenvalmistelukeskuskulkuneuvo (Пункт подготовки информации, ППИ, 9С920, yleensä КАМАЗ 43101)

      MŽO-ylläpitokulkuneuvo (Машина жизнеобеспечения, МЖО, yleensä КАМАЗ 43118)

      Ohjuslaukaisualustakulkuneuvon pituus on yli 13 metriä, leveys noin 3,1 metriä ja korkeus hieman yli 3,0 metriä. Varaston yhden oviaukon lohkoon sopii siis yksi tällainen kulkuneuvo. Laukaisuyksikön ohjusmäärä ohjustukikohdan ulkopuolella riippuu TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvojen määrästä, joihin ohjukset on varastoitu kuljetuksessa.

      Lähtökohta siis on, että yksi laukaisuyksikkö muutamine ohjuksineen sopii helposti yhteen varastohallirakennukseen, jossa on yhdeksän oviaukkoa. Teoreettisesti siis kahdeksaan varastoon sopisi vähintään kahdeksan laukaisuyksikköä. Todellista määrää on samoin kuin ohjusten määrä on siviilin vaikea – jopa mahdoton – selvittää, mutta Laukaassa SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvoja vaikuttaisi kuvan 2 perusteella olevan kahdeksan tai yhdeksän kappaletta taivasalla. Asian selvitys ei ole helppo sotilastiedustelullekaan. Mitoituksessa lähtökohdaksi otetaan silloin mahdolliset enimmäismäärät.

      • Anonyymi

        Kuinka Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia?

        Tällä hetkellä Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia tuhoamalla ohjusten laukaisualustoja ja muita laukaisuun liittyviä kulkuneuvoja sekä ohjuslaukaisuun tarvittavia havainnointijärjestelmiä, esimerkiksi tutkajärjestelmiä.

        Torjunta edellyttää toimintaa Venäjän alueella. Siis vähintään risteilyohjuksien laukaisuja Venäjän ilmatilaan.

        Suomi on hankkinut Horneteihin AGM-158 JASSM-risteilyohjuksia. Koeammunta Yhdysvalloissa saatiin suoritettua vasta tänä keväänä (Ilmavoimat 9.3.2018) ja ohjukset eivät vielä ole operatiivisessa valmiudessa.

        Suomen mahdollisuus on siis tuhota laukaisualustoja ja maanpäällisiä ohjusvarastoja noilla risteilyohjuksilla. Ongelmatonta se ei ole eikä se käy kuin elokuvissa. Ongelmia tuottaa Venäjän päällekkäinen tiukka ilmatorjunta ja etenkin päällekkäinen S300- ja/tai S-400-järjestelmiin perustuva ohjuspuolustus Suomen ja Laukaan välissä. Risteilyohjuksilla voidaan toki valita turvallisin reitti kohteeseen, joka ei ole suinkaan lyhin.

        Karjalankannaksella Suomea lähin S-300- ja/tai S-400-ohjusten laukaisupaikka on Kivennavassa (Первомайское) koordinaattipisteessä 60°16'45"N 29°43'40"E (60.279167, 29.727778). Laukaisupaikka on Zelenogorskissa (Зеленогорск) ja Reshetnikovossa (Решетниково) toimivan 1488. (Punaisen lipun) ohjusilmatorjuntarykmentin (1488-й зенитный ракетный (Краснознамённый) полк, в/ч 03216) hallinnassa, joka Venäjän aseet -sivuston (Оружие России) mukaan olisi saanut käyttöönsä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän jo vuoden 2016 puolella (Оружие России 11.12.2016).

        Leningradin alueella Stugi Krasnyjessä olevan 1544. ohjusilmatorjuntarykmentin (1544-й зенитный ракетный полк, в/ч 55584) tukikohta ja S-300-ohjusten laukaisupaikka ovat koordinaattipisteessä 58°12'24"N 29°3'55"E (58.206667, 29.065278). Laukaisupaikka on noin 260 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 310 kilometrin päässä Helsingistä. Kyseinen S-300-ohjusten laukaisupaikka vastaa myös Laukaan Iskander-ohjuslaukaisupaikan ilma- ja ohjustorjunnasta.

        Myös Pietarin muu ilmapuolustus on tiukka. Venäjän havaintojärjestelmät tutkineen kattavat Suomen ilmatilaa melko tarkasti eikä esimerkiksi risteilyohjuslaukaisu jäisi huomaamatta. Venäjän tutkapisteet ovat selvitettävissä ja ne ovat varmasti Suomen tiedossa.

        Suomi pystyisi tuhoamaan ohjuslaukaisujärjestelmiä myös lyhyen kantaman koordinaattiohjatuilla JDAM-pommilla (Joint Direct Attack Munition) ja keskipitkän kantaman JSOW-liitopommilla (AGM-154 Joint Standoff Weapon). JDAM olisi laukaistava läheltä alle 30 kilometrin päästä ja pitemmälle kantava JDAM-ER alle 80 kilometrin päästä – siis Venäjän puolelta joka tapauksessa. JSOW-liitopommilla kantama on 130 kilometriä, kun laukaisu tapahtuu 12 kilometrin korkeudesta. 12 kilometrin korkeudesta hävittäjä on helppo havaita. JSOW-liitopommikin siis pitäisi laukaista Venäjän puolelta, jos haluttaisiin tuhota Laukaan asevarastoja ja Iskander-ohjushalleja.

        Suomi ei siis voi luottaa varmuudella siihen, että ohjuslaukaisualustat voitaisiin tuhota tuosta vain. Suomen seuraavilla hävittäjillä pitää olla kuitenkin parhaat mahdolliset häiveominaisuudet, mitä rahalla saa ja mitä länsimaista löytyy.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia?

        Tällä hetkellä Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia tuhoamalla ohjusten laukaisualustoja ja muita laukaisuun liittyviä kulkuneuvoja sekä ohjuslaukaisuun tarvittavia havainnointijärjestelmiä, esimerkiksi tutkajärjestelmiä.

        Torjunta edellyttää toimintaa Venäjän alueella. Siis vähintään risteilyohjuksien laukaisuja Venäjän ilmatilaan.

        Suomi on hankkinut Horneteihin AGM-158 JASSM-risteilyohjuksia. Koeammunta Yhdysvalloissa saatiin suoritettua vasta tänä keväänä (Ilmavoimat 9.3.2018) ja ohjukset eivät vielä ole operatiivisessa valmiudessa.

        Suomen mahdollisuus on siis tuhota laukaisualustoja ja maanpäällisiä ohjusvarastoja noilla risteilyohjuksilla. Ongelmatonta se ei ole eikä se käy kuin elokuvissa. Ongelmia tuottaa Venäjän päällekkäinen tiukka ilmatorjunta ja etenkin päällekkäinen S300- ja/tai S-400-järjestelmiin perustuva ohjuspuolustus Suomen ja Laukaan välissä. Risteilyohjuksilla voidaan toki valita turvallisin reitti kohteeseen, joka ei ole suinkaan lyhin.

        Karjalankannaksella Suomea lähin S-300- ja/tai S-400-ohjusten laukaisupaikka on Kivennavassa (Первомайское) koordinaattipisteessä 60°16'45"N 29°43'40"E (60.279167, 29.727778). Laukaisupaikka on Zelenogorskissa (Зеленогорск) ja Reshetnikovossa (Решетниково) toimivan 1488. (Punaisen lipun) ohjusilmatorjuntarykmentin (1488-й зенитный ракетный (Краснознамённый) полк, в/ч 03216) hallinnassa, joka Venäjän aseet -sivuston (Оружие России) mukaan olisi saanut käyttöönsä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän jo vuoden 2016 puolella (Оружие России 11.12.2016).

        Leningradin alueella Stugi Krasnyjessä olevan 1544. ohjusilmatorjuntarykmentin (1544-й зенитный ракетный полк, в/ч 55584) tukikohta ja S-300-ohjusten laukaisupaikka ovat koordinaattipisteessä 58°12'24"N 29°3'55"E (58.206667, 29.065278). Laukaisupaikka on noin 260 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 310 kilometrin päässä Helsingistä. Kyseinen S-300-ohjusten laukaisupaikka vastaa myös Laukaan Iskander-ohjuslaukaisupaikan ilma- ja ohjustorjunnasta.

        Myös Pietarin muu ilmapuolustus on tiukka. Venäjän havaintojärjestelmät tutkineen kattavat Suomen ilmatilaa melko tarkasti eikä esimerkiksi risteilyohjuslaukaisu jäisi huomaamatta. Venäjän tutkapisteet ovat selvitettävissä ja ne ovat varmasti Suomen tiedossa.

        Suomi pystyisi tuhoamaan ohjuslaukaisujärjestelmiä myös lyhyen kantaman koordinaattiohjatuilla JDAM-pommilla (Joint Direct Attack Munition) ja keskipitkän kantaman JSOW-liitopommilla (AGM-154 Joint Standoff Weapon). JDAM olisi laukaistava läheltä alle 30 kilometrin päästä ja pitemmälle kantava JDAM-ER alle 80 kilometrin päästä – siis Venäjän puolelta joka tapauksessa. JSOW-liitopommilla kantama on 130 kilometriä, kun laukaisu tapahtuu 12 kilometrin korkeudesta. 12 kilometrin korkeudesta hävittäjä on helppo havaita. JSOW-liitopommikin siis pitäisi laukaista Venäjän puolelta, jos haluttaisiin tuhota Laukaan asevarastoja ja Iskander-ohjushalleja.

        Suomi ei siis voi luottaa varmuudella siihen, että ohjuslaukaisualustat voitaisiin tuhota tuosta vain. Suomen seuraavilla hävittäjillä pitää olla kuitenkin parhaat mahdolliset häiveominaisuudet, mitä rahalla saa ja mitä länsimaista löytyy.

        Linkki aiheeseen
        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/253274-venajan-lahialueittemme-iskander-ohjustukikohdat-esittelyssa/

    • Anonyymi

      Vaikka emme edes kuulu Natoon, silti meidät on maalitettu kuin pahin vihollinen. Joko ne rähmät tippuvat Nato-parjaajien silmiltä! On se naiivia porukkaa.

    • Anonyymi

      Laukaassa ”kraatterit” liittyvät ehkä rykmenttiin, joka kouluttaa sotilaita tykistö- ja ohjusjoukkoihin (Полк обеспечения Военно Артиллерийской академии/Полк обеспечения aкадемии, в/ч 34035) ja joka toimii ns. Laukaa 8-alueella (Луга 8), kun 26. ohjusprikaati toimii Laukaa 3-alueella (Луга 3).

      Tuo ohjusprikaati ja koulutusrykmentti ovat vierekkäin samoin kuin niiden hallinnoimat alueet. Arviosin, että ne tosiasiallisesti toimivat kiinteässä yhteydessä. Kuvassa 5 esitetty alue on koulutusrykmentin hallinnoima.

      Venäjällä on oikeastaan vain yksi Iskander-ohjusten ”harjoittelupaikka” Kapustin Jarissa ja siellä myös hoidetaan konkreettista laukaisukoulutusta. Venäjä ei harjoittele laukaistavilla Iskander-ohjuksilla Laukaassa ja vielä vähemmän Itämerellä. Arvailut, että Venäjä harjoittelisi näinä päivinä Iskandereilla Itämerellä, ovat asiantuntemattomia.

      Venäjä kouluttaa sotilaita S-300- ja S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin ihan meidän lähiympäristössä Pietarin eteläpuolella. Voit katsoa satelliittikuvaa koordinaattipisteestä 59°32’44.1″N 29°56’47.6″E (59.545578, 29.946545) ja linkistä:

      https://www.google.fi/maps/@59.5421444,29.9452415,382a,35y,39.36t/data=!3m1!1e3?hl=fi

      Alueella näyttäisi olevan ajoramppi myös kallioon.

    • Anonyymi

      Tupolev Tu-16 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa 68°09'08.8"N 33°27'35.6"E (68.152440, 33.459882), Google-map-1, joka on myös mm Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Olenogorskin sotilaslentokentän ydinasevarasto noin 20 kilometrin päässä oleva Bolšoe Ramozeron ydinasevarasto, josta enemmän seuraavissa luvuissa. Merivoimien hallussa oleva Olenogorskin lentokenttä on nimenomaan tarkoitettu raskaille pommittajille jo kylmän sodan ajoista lähtien, koska sen kiitorata on edelleen Kuolan niemimaan lentokentistä pisin, 3,5 kilometriä.

      Jos pommittajat varustetaan ydinasein, uusien varastojen valmistuttua lastaus voi tapahtua myös Severomorsk-1-lentotukikohdasta (Североморск-1), 69°01'52.1"N 33°25'18.6"E (69.031134, 33.421832), Google-map-2. Kyseiseen kenttään liittyvä Okolnaja Guban uusi ydinasevarasto on muutaman kilometrin päässä. Okolnaja Guba on puolestaan kiinni Štšukozeron asevarastoalueessa.

      Merivoimien hallinnoimaan Severomorsk-1-lentotukikohtaan liittyvät ydinasevarastot ovat samoja kuin sukellusveneille ja niistä enemmän seuraavissa luvuissa. Kuvaan 2 merkityn pommittajalennon lähtökenttä oli tällä kertaa Severomorsk-1. Severomorskissa on yhteensä kolme sotilaslentokenttää (Severomorsk-1, Severomorsk-2 ja Severomorsk-3).

    • Anonyymi

      Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.

      Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

      Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, Сф ВМФ России) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.

      Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.

      Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.

      Nuo viisi paikkaa ovat:

      Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), 69°15'02.5"N 33°21'26.5"E (69.250688, 33.357366), Google-map-3

      Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), 69°05'29.5"N 33°29'44.7"E (69.091535, 33.495739), Google-map-4

      Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), 69°06'58.8"N 33°31'29.0"E (69.116342, 33.524709), Google-map-5
      Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), 68°14'34.8"N 33°52'01.6"E (68.243008, 33.867102), Google-map-6A sekä 68°15'30.1"N 33°50'36.6"E (68.258363, 33.843499), Google-map-6B
      Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E (69.423781, 32.35835), Google-map-7

      Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.

      Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, Google-map-7), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, Google-map-7A), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, Google-map-7B), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, Google-map-7C), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, Google-map-7D) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, Google-map-7E).

      Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä. Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.

      Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69°24'15.5"N 32°26'59.6"E, 69.4043, 32.4499, Google-map-8) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat 69°26'14.6"N 32°25'17.0"E (69.437386, 32.421389), Google-map-9 ja 69°26'02.1"N 32°21'36.1"E (69.433927, 32.360019), Google-map-10. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.

      Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (68°15'30.1"N 33°50'36.6"E) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.

      Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.

    • Anonyymi

      Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.

      Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

      Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, Сф ВМФ России) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.

      Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.

      Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.

      Nuo viisi paikkaa ovat:

      Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), 69°15'02.5"N 33°21'26.5"E (69.250688, 33.357366), Google-map-3

      Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), 69°05'29.5"N 33°29'44.7"E (69.091535, 33.495739), Google-map-4

      Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), 69°06'58.8"N 33°31'29.0"E (69.116342, 33.524709), Google-map-5
      Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), 68°14'34.8"N 33°52'01.6"E (68.243008, 33.867102), Google-map-6A sekä 68°15'30.1"N 33°50'36.6"E (68.258363, 33.843499), Google-map-6B
      Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E (69.423781, 32.35835), Google-map-7

      Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.

      Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, Google-map-7), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, Google-map-7A), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, Google-map-7B), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, Google-map-7C), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, Google-map-7D) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, Google-map-7E).

      Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä. Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.

      Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69°24'15.5"N 32°26'59.6"E, 69.4043, 32.4499, Google-map-8) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat 69°26'14.6"N 32°25'17.0"E (69.437386, 32.421389), Google-map-9 ja 69°26'02.1"N 32°21'36.1"E (69.433927, 32.360019), Google-map-10. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.

      Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (68°15'30.1"N 33°50'36.6"E) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.

      Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.

    • Anonyymi

      Gadžijevo on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 100 kilometrin päässä Norjan rajasta. Okolnaja Guba on noin 175 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 105 kilometrin päässä Norjan rajasta. Štšukozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 110 kilometrin päässä Norjan rajasta. Bolšoe Ramozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 170 kilometrin päässä Norjan rajasta. Zapadnaja Litsa on noin 115 kilometrin päässä Suomen rajasta ja vain noin 55 kilometrin päässä Norjan rajasta.

      Venäjän myös uudet sukellusveneiden ydinasevarastot ovat kiinni Suomen ja Norjan rajoissa. Kun puhutaan ydinaseista, reilu sata kilometriä on lyhyt matka. Suomen ja Norjan sekä myös Ruotsin on syytä olla huolissaan huomioiden Venäjän uudet linjaukset ydinaseiden käytössä. Valtiorajaan liittyvät ydinasevarastot ovat aina sotilaallinen turvallisuusriski naapurivaltioille. Ihan aina.

      Varastoja Kuolan niemimaalla on aina ollut kylmän sodan ajoista alkaen, mutta nyt Venäjä lisää merellä käytettäviä ydinaseita varastoiden niitä yhä enemmän Kuolan niemimaalle. Varastoalueilla on satelliittikuvien perustella säilötty runsaasti myös konventionaalista ohjusvarustusta. Laajat varastoalueet ovat monikäyttöisiä, mihin viittaavat monet valitut rakenneratkaisut sekä kulkuyhteysratkaisut.

    • Anonyymi

      Raskaiden ja pitkien ohjusten siirto sukellusveneisiin edellyttävät sukellusvenesatamissa kunnon nostureita, joita Venäjä on nyt rakentanut tai uudistanut. Uusia tai uusittuja raskaalla nosturilla varustettuja satamalaitureita on Severomorskin vierellä Zapadnaja Litsan ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°05'32.1"N 33°27'17.2"E (69.092262, 33.454783), Google-map-11 ja Gadžijevon ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°15'39.3"N 33°20'32.6"E (69.260916, 33.342386), Google-map-12. Google-map-12:ssa on juuri sukellusvene nosturin alla satelliittikuvan ottohetkellä. Sukellusveneen ohjuslaukaisusolujen (”cell”) 16 säiliötä (”canister”) ovat nähtävissä. Kuvan sukellusveneessä on siis 16 ohjuslaukaisuputkea.

      Toinen ballistisilla ydinohjuksilla varustettu ydinsukellusvenetyyppi, jonka kotisatamana on niin ikään Gadžijevo, on Tula tai Delta-IV Naton koodaamana (К-114 Тула, проект 667БДРМ). Tula-luokan sukellusveneet ovat vanhoja, malli on kehitetty jo 1970-luvulla. Pohjoisella laivastolla on yhteensä kahdeksan Tula-luokan sukellusvenettä.

      Gadžijevossa toimii 31. sukellusvenedivisioona (31-я дивизия подводных лодок), jonka edellä mainitut alukset on tarkemmin luetteloitu kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”, kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

      ****

      Pohjoisen laivaston viisi ydinasevarastoa ovat siis Gadžijevossa, Okolnaja Gubassa, Štšukozerossa, Bolšoe Ramozerossa ja Zapadnaja Litsassa. Tai oikeastaan neljä, jos Okolnaja Guba ja Štšukozero käsitetään yhdeksi varastopaikaksi.

    • Anonyymi

      Nyt uusissa vuonna 2013 aloitetussa rakentamisessa varastoalueet on erotettu ympäristöstä kahdella tai kolmella erillisellä aitarakennelmalla ja siihen liittyvällä maastomuokkauksella, mutta käynti ydinaseiden kallioluolaan on vielä eristetty erikseen vastaavalla aitarakennelmalla. Kallioluolan suuaukon aitarakennelmaan on liitetty vartiotorneja tai -mastoja.

      Lähtökohta: uusien ydinaseita sisältävien maanalaisten varastojen aitarakennelmat on Venäjällä varustettu vartiotorneilla tai -mastoilla, konventionaalisia aseita sisältävien varastojen ei.

      Kuolan niemimaa on yksi tapaus Suomen ja Norjan rajassa kiinni olevana ydinasevarastona, mutta Suomelle ja Baltian maille toinen tapaus on Laukaa tai Ylä-Laukaa, venäläisittäin Луга. Laukaan tapaus on mielenkiintoinen.

      Kirjoitin Venäjän Laukaaseen rakentamista uusista maanalaista asevarastoita blogikirjoituksen keväällä otsikolla ”Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä” (US-blogi 3.4.2018).

      Kirjoituksessa käsiteltiin massiivisia maanalaisia varastorakennelmia, jotka Venäjä rakensi Laukaaseen samaan aikaan kuin Kuolan uusia ydinasevarastoja aloitettiin rakentaa muutama vuosi sitten. Varastot liittyvät osaltaan Iskander-ohjuksiin, mutta kysymys kuuluu, onko 20 hehtaarin varastoissa myös Iskander-ohjusten ydinkärkiä? Alueen koordinaattipiste on 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E (58.744663, 29.793264), Google-map-13.

      Kysymykseen ei ole vielä varmaa ja varmennettua vastausta kuten Kuolan osalta, mutta vahvistamattomien tietojen perusteella Venäjä säilöö ydinkärkiä myös Laukaassa. Väitän siis, että Laukaaseen on sijoitettu Iskander-ohjusten ydinkärkiä. 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E-karttapisteessä rakentamisen periaatteet ovat samat kuin Kuolan uusissa ydinasevarastoissa. Venäjä ei aseta vartiotorneja tai -mastoja kuin ydinaseita sisältäviin varastoalueisiin.

      Iskander-ohjusten ydinkärjet ovat sellaisia, joilla Venäjä voisi vakavasti uhata Suomea, joka ei ole ydinasesuojan alla vastaavasti kuin Baltian maat. Suomi ei tällä hetkellä pysty vastamaan tuollaiseen uhkaan.

      Laukaasta Iskander-ohjuspeitto yltää pitkälle Suomeen. Etäisyys Suomen rajalle on lyhimmillään hieman päälle 200 kilometriä ja lentoaika voidaan laskea vielä minuuteissa.

      Venäjä ei tarvitse Suomen Nato-jäsenyyttä uhatakseen Suomea ydinaseilla. Venäjä uhkaa jo nyt, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Arvioisin kuitenkin, että taktisesti ovela presidentti Vladimir Putin viestittänyt selvästi presidentti Sauli Niinistölle, että jos Suomi liittyy Natoon, Laukaan Iskander-ohjukset mahdollisine ydinkärkineen suunnataan myös Suomeen ikään kuin niitä ei jo olisi suunnattu.

    • Anonyymi

      👍👍

    • Anonyymi

      Kyllä täällä kaikki tiedetään ,nuo löytyivät pesosen pienellä nettityöllä helposti

      • Anonyymi

        Vaikuttaa melko jälkijättöiseltä tuo tutkielma. Vanhentunutta tietoa jo julkaisuhetkellä?

        Noista tiedoista ei kenellekään tavan Suomalaiselle ole mitään iloa.

        Sotilastiedustelut tietävät EHKÄ tai ainakin kuvittelevat tietävänsä ja yrittävät ydin-isku maalittaa niitä, mutta kun osa tai kaikki noista kiinteistä ohjustukikohdista on "kylmäkalleja". :)

        Sielä suattaapi olla ojuksia taeka sitte EI? Tiijjä häntä?

        Ammu nyt sitten autiota korpea?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikuttaa melko jälkijättöiseltä tuo tutkielma. Vanhentunutta tietoa jo julkaisuhetkellä?

        Noista tiedoista ei kenellekään tavan Suomalaiselle ole mitään iloa.

        Sotilastiedustelut tietävät EHKÄ tai ainakin kuvittelevat tietävänsä ja yrittävät ydin-isku maalittaa niitä, mutta kun osa tai kaikki noista kiinteistä ohjustukikohdista on "kylmäkalleja". :)

        Sielä suattaapi olla ojuksia taeka sitte EI? Tiijjä häntä?

        Ammu nyt sitten autiota korpea?

        Noista ei tarvitse muuta tietoa tavan Suomalaiselle ollakkaan kuin että Suomen pitää liittyä Natoon,sille on hyvät perusteet,koordinaatit on laitettu hävittäjiin ajat sitten muistiin

    • Anonyymi

      Itämeren rantavaltiot olisi välttämättä saatava NATO-maiksi.

      • Anonyymi

        #Itämeren rantavaltiot olisi välttämättä saatava NATO-maiksi.#

        Siihen ei näytä olevan mitään tarvetta. Suomi ja Ruotsi toimivat itseasiassa erinomaisesti itämeren palkeina. Muuten itämerenmaat lakkaavat hengittämästä.

        Venäjää on turha ahdistella, jotta se ei JOUDU raivaushommiin.

        Eurooppahan on siinä taapauksessa on suurin häviäjä. Itseasiassa hävitettävä, koska myös USA ja Israel ampuvat ydinaseillaan Eurooppaa. Jotain on aina sodassa uhrattava ja se uhri on Eurooppa.

      • Anonyymi

        Itämeri on Naton sisämeri siellä venäjällä ei ole mitään sijaa,kalingrad on mitätön maapläntti

      • Anonyymi

        Nehän on jo

    • Anonyymi

      Ymmärrettävää on, miksi puolustusvoimien henkilökunta on niin NATO myönteistä.
      Naapuri "ystävä" on tuonut rajojemme tuntumaan melkoisen asearsenaalin, jota on mahdoton torjua ilman länsiliitouman apua.
      Yhdysvallat on avainasemassa ennakoivan tiedon välityksessä miten hyökkäysjoukkoja itärajan takana siirrellään.

      • Anonyymi

        Tuo pitää paikkaansa,oletan että Suomi saa tiedustelutietoa Usan sateliiteilta mitä rajan takana tapahtuu

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo pitää paikkaansa,oletan että Suomi saa tiedustelutietoa Usan sateliiteilta mitä rajan takana tapahtuu

        No nyt saa ainakin kun olemme Natossa

    • Anonyymi

      Suomi Natoon!!!

      • Anonyymi

        👍👍👍👍

    • Anonyymi

      Epäillään, että jos Suomi liittyisi Natoon, niin Venäjä lisäisi jäsenyyden vuoksi sotilaallista varusteluaan itärajan takana. Tuskinpa suuresti. Venäjä on jo tehnyt keskeiset varustelutoimet huomioiden, että Suomi on sotilaallisessa mielessä länsiliittolainen ja Naton jäsenmaa. Venäjä käytännössä siis jo laskee Suomen sotilaallisesti Nato-maaksi. Venäjällä riittää aseita jo nyt riittämiin lähialueillamme, ei sinne paljon enää tarvitse lisätä eikä sinne myöskään sovi.
      Joten mitään ei enää menetetä jos Natoon liitytään,päinvastoin liittymisellä lisätään turvallisuutta pohjolassa

      • Anonyymi

        Nato Tiltu laskee väärin ja alleen.

        Venäjä saa laskea vääärin jos haluaa. :)

      • Anonyymi

        Ilmeisesti sinulla on tapana trollata kaikissa ketjuissa. Näis se on ymmärrettävä?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nato Tiltu laskee väärin ja alleen.

        Venäjä saa laskea vääärin jos haluaa. :)

        Laske vaan pikku håmåpåju rauhassa pöksyihis.

        Me MIEHET laskemme sisään ... rouvakin nauttii.

      • Anonyymi

        "Venäjä on jo tehnyt keskeiset varustelutoimet huomioiden, että Suomi on sotilaallisessa mielessä länsiliittolainen ja Naton jäsenmaa. Venäjä käytännössä siis jo laskee Suomen sotilaallisesti Nato-maaksi. "

        Tämä on päivänselvää. Eihän Venäjä nyt sentään typerä ole.

    • Anonyymi

      Ei tuosta itänaapurista mitään hyvää sanottavaa löydy.
      Tuottaa pelkoa, ja jännitteitä meille, ja muille.
      Kumpa vielä joskus nähtäisiin "normaali" valtio tuossa itäpuolella, niin voitaisiin keskittyä muuhunkin kuin Suomen turvallisuuteen. Voisimme vähentää aseisiin meneviä euroja.

      • Anonyymi

        Totta Eurooppa varustautuu vain sotakiimaisen venäjän tähden

    • Anonyymi

      Suomen kohtalo on sinetöity siitä lähtien kun alkoi juonittelu Venäjää vastaan.
      Oliko siinä mitään järkeä, sopii kysyä?

      Ihan turhaa on esittää tietämätöntä, meillä on yhteistä rajaa pitkä piustale ja sen tuntumassa on nato-joukkoja Suomen alueella.
      Kovia maanpettureita pitää olla, että ovat valmiita antamaan komennon vieraille joukoille oman maan etujen kustannuksella.

      • Anonyymi

        Suomi on jo kauan ollut ydinasemaalitettu USA:n taholta, jos venäjä sattuisi hyökkäämään.... niin Suomi tuhottaisiin...

      • Anonyymi

        Siis mitä juonittelu venäjää vastaan??? Mitä olet vetänyt??? venäjä se aloitti hyökkäyssodan euroopassa sekä juonittelun

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on jo kauan ollut ydinasemaalitettu USA:n taholta, jos venäjä sattuisi hyökkäämään.... niin Suomi tuhottaisiin...

        venäjä hyökkää Suomeen ja Usa ampuu ydinohjukset tänne?? Oletko piri pöllyssä???
        Mene hoitoon tai katkolle

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        venäjä hyökkää Suomeen ja Usa ampuu ydinohjukset tänne?? Oletko piri pöllyssä???
        Mene hoitoon tai katkolle

        Norjaa ja Israeliahan USA vain suojelis jos Suomen säteileväksi ampuisi.

    • Anonyymi

      Jos Suomi antaisi USA:lle tai Briteille tulla Suomeen aluettamme "turvaamaan" niin ilman Naton jäsenyyttäkin ne miehittäisivät aseineen Suomen parissa päivässä.

      Mutta sitä me Suomalaiset emme hyväksy, niin Nato saa edelleen kerjätä Suomea jäsenekseen.

      Yli-innokkaalla Natolla voisi maksattaa Suomen asehankinnat nyt helposti.

      • Anonyymi

        Kihihii nyt ollaan Natossa sekä DCA sopimis on tehty 🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇺🇸🇺🇸🇺🇸🇺🇸🇺🇸🇺🇸🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮🫡🫡🫡🫡🫡🫡🫡

    • Anonyymi

      venäjän ohjusasemien sijainnit --- Heh Heh Heh --- pääasiassa vanhentunutta tietoa tai valemaaleja. Yrittäkään Belle-Natoloiset uudemman kerran. :)

      • Anonyymi

        Harmittaako??

    • Anonyymi

      Jokainen voi vetää omat johtopäätökset Venäjän luotettavuudesta, ja "totuuden" puhumisesta, jos valtionpäämies sanoo, että Venäjä on vetänyt joukkonsa 1500 km päähän rajasta.

      • Anonyymi

        Mihin ne ny kotoaan lähtis?

      • Anonyymi

        Venäjä suoltaa jatkuvasti valheita

    • Anonyymi

      En keksi yhtään syytä kiitellä Putinin Venäjän toimia vakauden saamiseksi.
      Päinvastoin, tuntuu että maailma on lähempänä sotaa, kuin koskaan Kuuban kriisin jälkeen.
      Yksi mies, ja hänen diktatuurisella hallintakoneistolla voi olla onnettomat jälkiseuraukset.

    • Anonyymi

      Venäjä joutuu nyt siirtämään ohjusasemiaan. Kaivamaan uusia siiloja, ja bunkkereita.
      Onhan kaikki sijaintipaikat paljastuneet, ja maalitettu. Putinin on parasta olla kärjistämättä tilannetta sodan partaalle.

      • Anonyymi

        Venäjä ei tee uusia kiinteitä ohjustukikohtia.

        Liikkuvuus ja yllätyksellisyys on nyt se JUTTU!

      • Anonyymi

        Asevarastot ovat kiinteitä ,kätyrit eivät ymmärrä että tyhjät putket ovat tarpeettomia,ei vaan äly riitä

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäjä ei tee uusia kiinteitä ohjustukikohtia.

        Liikkuvuus ja yllätyksellisyys on nyt se JUTTU!

        Asevarastot eivät liiku, siinä on se juttu

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asevarastot ovat kiinteitä ,kätyrit eivät ymmärrä että tyhjät putket ovat tarpeettomia,ei vaan äly riitä

        Aivan. Liikkuvuus ja yllätyksellisyys on rajattua, kun asevarastot ovat tiedossa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asevarastot ovat kiinteitä ,kätyrit eivät ymmärrä että tyhjät putket ovat tarpeettomia,ei vaan äly riitä

        Näin 👍

    • Anonyymi

      Hieman rauhallisempaa itärajalla, kun naapuri on siirtänyt satatuhatta miestä kalustoineen Ukrainan rajalle.
      Missähän sen jälkeen näyttää sotaisuuttaan, vai juuttuvatko miehistöineen vuosiksi Ukrainan tulevaan konfliktiin.

      • Anonyymi

        Itä-Ukrainassa on kai edelleen se sepataristien hegemonia vallalla?

        Ukraina taitaa kyykätä pahasti. Pahemmin kuin Raatteentiellä? ;)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itä-Ukrainassa on kai edelleen se sepataristien hegemonia vallalla?

        Ukraina taitaa kyykätä pahasti. Pahemmin kuin Raatteentiellä? ;)

        Näin tulee käymään ja USA pakkautuu pakokoneisiinsa Ukris-LUOPIOIDENsa kanssa ja poistuu propagandan säestyksellä...

    • Anonyymi

      Ei Venäjä kaiva S- järjestelmille siiloja. Ne on liikkuvia järjestelmiä, kuin myös niiden tutkat. :)

      Nato-LUUSERIN kannattaisi EHKÄ perehtyä asioihin? :D :D :D

      • Anonyymi

        S järjestelmän liikkuvan tutkan maalitus kyky ja säde on surkeaa luokkaa,ammusvarastot on tiedossa, mitäs kätyri tähän?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        S järjestelmän liikkuvan tutkan maalitus kyky ja säde on surkeaa luokkaa,ammusvarastot on tiedossa, mitäs kätyri tähän?

        Tämä on todettu käytännössä kun Israel teki iskun Iraniin, koko ilmatorjunta luhistui mikä oli ryssien viimeisintä tekniikkaa, F-35 hävittäjät tekivät mitä tahtoivat

    • Anonyymi

      Ohjukset on laveteilla ja Tutkat myös mobiileja.

      • Anonyymi

        Niin monta ohjusta on lavetilla 🤣🤣🤣

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin monta ohjusta on lavetilla 🤣🤣🤣

        Näille jutuille nauraa jo kirjoituspöytäsiviilikin. :)

      • Anonyymi

        Monta ohjusta on laveteilla?

    • Anonyymi

      Syyrian ilmapuolustusjoukot ovat laukaisseet yli n. 1 500 ilmatorjuntaohjusta yrittääkseen estää Israelin toistuvat hyökkäykset. Niillä ei ole ollut vaikutusta tähän mennessä.

      Hizbollahin lähellä oleva libanonilainen Al-Miyadin-kanava kertoi, että israelin F-35 koneet hyökkäsivät neljään kohteeseen ja palasivat Israeliin. Israelin lentokoneet hyökkäsivät Syyrian hallinnon turvallisuustehtaisiin ja tuhosivat asevarastoja Syyrian ihmisoikeuskeskuksen mukaan.

      Eli on ihan sama vaikka venäläisiä samovaareja heiteltäisiin ilmaan.

      • Anonyymi

        NATOtildu on taas lukenut NATOterovalkokypäräisten sanomia.

      • Anonyymi

        Mitä venäjällä valmistetaan.... sinkkiämpäreitä

    • Anonyymi

      Toisaalla Ilkka Luoma kirjoittaa ydinaseettoman Pohjolan puolesta, puolueettomuudesta, ja Norjan erosta NATOsta.
      Täytyy kysyä mitkä intressit suomalaisella on esittää moisia ajatelmia.
      Vetoamalla Venäjän rauhantahtoisuuteen ollaan heikoilla, eikä Ilkan sepustuksista ole selvää ottanut.

      • Anonyymi

        Luomalässyttäjään on turha uskoa, trolli mikä trolli

    • Anonyymi

      Ydinaseetonta maailmaa vastustaa vain NATOmaat USAn johdolla eikä yksikään Pohjoismaa ole allekirjoittanut ydinaseet kieltävää sopimusta osin siksi että USA vastustaa sitä. Monet muut maailman maat on sopimuksen allekirjoittaneet mutta Pohjolan lökäpöksyillä ei rohkeus siihen riitä.

      • Anonyymi

        Heti kun ryssä tuhoaa ydinaseensa niin sitten voimme lähteä siihen mukaan

      • Anonyymi

        Mites tuo Suomea ympäröivä ohjusaseistus????
        Sekun on tänne paikoitettu metrin tarkkuudella niin puhutaan siitä! venäjä valittaa kun länsimaat uhkaa sitä???? Miten Suomi uhkaa venäjää????

      • moloch_horridus

        Miksi Venäjä itse ei ole allekirjoittanut tuota YK:n ydinaseita kieltävä sopimusta?

    • Anonyymi

      Nyt kun neuvottelut on käynnissä, poistaako venäjä ohjuksensa Suomen rajoilta?? Vai lisätäänkö Suomen alueella Natojoukkojen harjoituksia

    • Anonyymi

      Bunkkeripappa haluaa rajoittaa vain länsimaiden aseistusta, ei sotakiimaisen venäjän aseistusta

    • Anonyymi

      Venäjäkö se paha poika tässä episodissa on?


      Anonyymi
      08.01.2022 10:35
      Ilmoita
      Ei kukaan halua ohjuksia takapihalleen. Venäjän reaktio on täysin ymmärrettävä
      🤣🤣🤣🤣🤣

      • Anonyymi

        Ryssä on naurettava ellei uhkaisi kaikella järjettömyydellä sodalla

    • Anonyymi

      "moloch_horridus
      Miksi Venäjä itse ei ole allekirjoittanut tuota YK:n ydinaseita kieltävä sopimusta?"

      Ehkä siksi että ei rikkoisi sopimusta vastaan kun puolustautuu ydinasein Nato-USA:n hyökkäystä vastaan.

      • moloch_horridus

        NATO-USA vain ei ole hyökkäämässä Venäjälle. Sen sijaan Venäjä itse jo hyökkää Ukrainassa ja aikoo selvästi laajentaa hyökkäyksensä täysimittaiseksi sodaksi.

    • Anonyymi

      Miksi venäjä pitää ohjusaseita Suomen rajalla!!!

    • Anonyymi

      Hyvä, että Yhdysvallat sanoi neuvoteltavan vain sotaharjoituksista, ja ohjusasemien sijaintipaikoista.
      Venäjä on harjoituksissa tehnyt valehyökkäyksiä, ja ohjusasemat sijaitsevat lähellä läntisiä rajoja.
      Alunperinkin oli selvää, ettei yksittäisten valtioiden puolustusrstkaisuihin puututa. Etenkään, kun eivät ole itse neuvotteluissa mukana.

    • Anonyymi

      Venäjäkö se paha poika tässä episodissa on?


      Anonyymi
      08.01.2022 10:35
      Ilmoita
      Ei kukaan halua ohjuksia takapihalleen. Venäjän reaktio on täysin ymmärrettävä
      🤣🤣🤣🤣🤣

    • Anonyymi

      venäjä on piirittänyt Suomen ohjuksilla , natoon ja nopeasti

      • Anonyymi

        Totta

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta

        Onko Norja, Ruotsi ja Viro Venäjää kun on piirittänyt

    • Anonyymi

      Santahaminassa oli aidattu alue. Rys.........................................sän SA3 ohjusten tukikohta.

      Varma tieto!!!

      • Anonyymi

        Niin varma kuin NATOtildukin

    • Anonyymi

      Vieläkö ohjustukikohdat ovat entisillä paikoillaan?

    • Anonyymi

      Nato löytää nuo kaikki helposti kun ne on Pesonenkin löytänyt

    • Anonyymi

      Nappeja painamalla ne tuhotaan jos venäjän järettömyys siihen antaa aiihetta

    • Anonyymi

      Kaikki koordinaatit on tallennettu ohjuksiin jo valmiiksi

    • Anonyymi

      Nuo lavetit on tuhottava välittömästi jos vatnikit alkavat hyökyä rajan yli

    • Anonyymi

      Liikkuvat laukaisualustat ja tutkat ovat nykyaikaa.

      Pesonen saa etsiä googlesta ohjustukikohtia edelleen. Ympyröi ne punaisella tussilla? :D

    • Anonyymi

      Kekkosen aikaan noin tarkkojen tietojen kertominen julkisesti olisi aiheuttaneet linnatuomio, itse tosin lauloi kaikki tietona venäläisille eikä kukaan uskaltanut sanoa mitään, eli hänen rikoksensa oli maanpetos.

      Onneksi nyt saa kaiken kertoa kuten asia on joutumatta rehellisyydestä tuomituksi, enää meidän ei tarvitse kumarrella Moskovan suuntaan.
      Kiitos hyvistä koordinaateista ja tekstistä aloittajalle.

    • Anonyymi

      Samanlainen luettolo myös naton hyökkäyslentokoneiden piilopaikoista?

    • Anonyymi

      Nato tekee säännöllisin väliajoin tiedustelulentoja itärajaa myöten, saadaan paras mahdollinen tilannekuva mitä rajan takana tapahtuu

    • Anonyymi

      Venäjän kohtaloksi koituu rauhaan pakottaminen. On vain ajan kysymys milloin länsi saa tarpeekseen Venäjän aggressiosta ja sekasorron aiheuttamisesta muun maailman talouksiin.
      Toisen maailmansodan laajeneminen loppui siihen kun Yhdysvallat sai tarpeekseen omien joukkojensa tapattamisesta taistelussa Japania vastaan. Laskelmien mukaan Yhdysvaltojen ei ollut järkevää tyhjentää sotimalla pala palata japanilaisten miehittämiä pieniä saaria koska omat miestappiot olisivat nousseet vähintäänkin puoleen miljoonaan sotilaaseen.
      Käyttämällä ydinasetta Japani pakotettiin antautumaan ilman ehtoja.
      Sama kohtalo odottaa venäläisiä koska heidän johtajansa eivä osaa arvostaa ihmishenkiä ,ei edes omien kansalaisten henkiä.

      Putin voi uhkailla ydinaseilla ja uskoa lännen sitä pelkäävän. Länsi on kuitenkin se osapuoli joka on astunut sen kynnyksen yli jossa sota on päätetty ydinasein.
      Toinen merkittävä heikkous Venäjällä on venäjän kansa joka ei palvo johtajaansa kuten Japanin kansa joka palveli johtajaansa ja maataan jopa uhraten henkensä tuhotakseen vihollisia.
      Venäjällä on keinot vähissä ja Putinin keinovalikoimat on jo nähty. Moskovaa Putin ei pysty suojelemaan .

      • Anonyymi

        Venäjälläkin on ydinaseita, eikä sitä riskiä mielellään oteta. Venäjä on kuitenkin arvaamaton ja tärkeintä on huolehtia, ettei ainakaan se nouse tuhkasta, jos pahin toteutuu.
        Se on paras suoja ydintuholta.

        Aikaikkuna välttää kaikki nykyiset sodat olisi ollut 1945-46.
        NL toteutti osaltaan hitler-stalin sopimuksen mukaiset aluevaltaukset pääosin ja vähän yli.
        Kun se ei vetäytynyt miehityksiltään ja veti rautaesirippua, olisi moskova pitänyt poistaa heti kartalta ja tuhota puna-armeija.

        Kun riisuu kaiken small talkin, maskirovkan ja hölöhölön, niin huomaa, ettei ww2 jälkeistä maailmanrauhaa ole vieläkään saavutettu, koska yksi maailmansodan aloittajista jatkaa edelleen.

    • Anonyymi

      Lännellä/natolla on tieto mihin iskut tulee suorittaa, yleensä ilmatorjunta kyllästetään ja samaan aikaan iskut eri tasoilla varmistavat täydellisen onnistumisen, myös rajan yli levitettävä tauti joka tappaa ilman lääkettä on hyvä idea.

    Ketjusta on poistettu 33 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      119
      1702

    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1538

    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      37
      993

    4. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      899

    5. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      38
      861

    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      826

    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      43
      768

    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      760

    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      758

    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      730
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt