”Mitä Jeesus todella sanoi”
Laitoin otsikon sitaatteihin, koska se ei todellakaan oma keksimäni, vaan päinvastoin se edustaa yleisintä teemaa mikä ylipäänsä liittyy kristinuskon selityskirjallisuudessa.
Teemaa on todella pompoteltu verkon yli ja ali, ja metodina on tuoda esiin uusia näkökulmia, joihin antaa epätavallisen hyvät mahdollisuudet se, että muistiin merkittyjä lähteitä on kokonaista neljä kappaletta, kukin niistä oma versionsa, ja lisäksi apokryfit evankeliumit, joita löytyy silloin tällöin aina uusiakin.
Näkökulmasta riippuen sanoudun totaalisesti irti tästä jatkumosta, tai sitten lisään siihen uuden näkökulman.
Mitä hän sitten minun mielestäni ”todella sanoi”?
Niin, haluan ensinnäkin painottaa sitä, että kaikki, mitä hänen sanomisistaan tiedetään, perustuu toisen käden lähteisiin. Kun tiedetään ne lainalaisuudet, joiden perusteella kertomukset, ja niiden perustalle muodostuvat myytit, syntyvät, niin epäilyksen siemen on jo ”Mitä Jeesus todella sanoi” ikäänkuin sisäänrakennettuna, lähtökohtaisena läsnä.
Pari yleistä piirrettä Jeesuksen sanomisissa pistää silmään.
Hän puhui paljon erilaisia vertauksia, jotka on luontevaa pistää hänen kerronnallisen lahjakkuutensa tiliin. Kirjallisesta lahjakkuudestahan ei todellakaan voida puhua, sillä kirjoituksia häneltä ei tiedetä jääneen yhtä ainutta, ja kirjoitustaitoonkin on vain yksi hämärä viittaus.
Mutta, ja tämä onkin toinen mainituista piirteistä, hänen muistiin merkityissä tai sepitetyissä puheissaan esiintyy useinkin viittauksia aikaisempiin kirjoituksiin, joilla mitä ilmeisimmin tarkoitetaan Tooran eli VT:n kirjoituksia.
Lisäksi hänen omien puheiden lisäksi synoptisiin evankeliumeihin sisältyy eräs ilmiselvä valmiiksi myytiksi muotoiltu tarina, jonka historiallisuutta ei edes yritetä perustella millään tavalla. Tämä on Matteuksen evankeliumin 4. luvun 1-11 sisältyvä kertomus missä ”Henki vei Jeeuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi”. Siinä Jeesus useampaankin otteeseen perustelee argumentoi vastauksiaan Perkeleelle sanomalla ”kirjoitettu on…”.
Nämä, ja kaikki muut Jeesuksen evankeliumien mukaan käyttämät ”kirjoitettu on”- argumentit kompromettoivatkin koko evankeliumit. Ne ovat suoranaisia osoituksia siitä, että kyse on sepitteestä, sillä (kuten on todettu) kirjoitustaito on todellakin ihmisyyden historian aikajanalla niin häviävän lyhyt periodi, että sen todistusarvo hukkuu historian mereen pisaraakin pienempänä partikkelina.
Että tällainen näkökulma.
Laitoin otsikon sitaatteihin, koska se ei todellakaan oma keksimäni, vaan päinvastoin se edustaa yleisintä teemaa mikä ylipäänsä liittyy kristinuskon selityskirjallisuudessa.
Teemaa on todella pompoteltu verkon yli ja ali, ja metodina on tuoda esiin uusia näkökulmia, joihin antaa epätavallisen hyvät mahdollisuudet se, että muistiin merkittyjä lähteitä on kokonaista neljä kappaletta, kukin niistä oma versionsa, ja lisäksi apokryfit evankeliumit, joita löytyy silloin tällöin aina uusiakin.
Näkökulmasta riippuen sanoudun totaalisesti irti tästä jatkumosta, tai sitten lisään siihen uuden näkökulman.
Mitä hän sitten minun mielestäni ”todella sanoi”?
Niin, haluan ensinnäkin painottaa sitä, että kaikki, mitä hänen sanomisistaan tiedetään, perustuu toisen käden lähteisiin. Kun tiedetään ne lainalaisuudet, joiden perusteella kertomukset, ja niiden perustalle muodostuvat myytit, syntyvät, niin epäilyksen siemen on jo ”Mitä Jeesus todella sanoi” ikäänkuin sisäänrakennettuna, lähtökohtaisena läsnä.
Pari yleistä piirrettä Jeesuksen sanomisissa pistää silmään.
Hän puhui paljon erilaisia vertauksia, jotka on luontevaa pistää hänen kerronnallisen lahjakkuutensa tiliin. Kirjallisesta lahjakkuudestahan ei todellakaan voida puhua, sillä kirjoituksia häneltä ei tiedetä jääneen yhtä ainutta, ja kirjoitustaitoonkin on vain yksi hämärä viittaus.
Mutta, ja tämä onkin toinen mainituista piirteistä, hänen muistiin merkityissä tai sepitetyissä puheissaan esiintyy useinkin viittauksia aikaisempiin kirjoituksiin, joilla mitä ilmeisimmin tarkoitetaan Tooran eli VT:n kirjoituksia.
Lisäksi hänen omien puheiden lisäksi synoptisiin evankeliumeihin sisältyy eräs ilmiselvä valmiiksi myytiksi muotoiltu tarina, jonka historiallisuutta ei edes yritetä perustella millään tavalla. Tämä on Matteuksen evankeliumin 4. luvun 1-11 sisältyvä kertomus missä ”Henki vei Jeeuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi”. Siinä Jeesus useampaankin otteeseen perustelee argumentoi vastauksiaan Perkeleelle sanomalla ”kirjoitettu on…”.
Nämä, ja kaikki muut Jeesuksen evankeliumien mukaan käyttämät ”kirjoitettu on”- argumentit kompromettoivatkin koko evankeliumit. Ne ovat suoranaisia osoituksia siitä, että kyse on sepitteestä, sillä (kuten on todettu) kirjoitustaito on todellakin ihmisyyden historian aikajanalla niin häviävän lyhyt periodi, että sen todistusarvo hukkuu historian mereen pisaraakin pienempänä partikkelina.
Että tällainen näkökulma.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.