Helsingin Sanomat käsitteli juuri pyhäinpäivän paksussa lukupaketissaan latvialaisen etsintäryhmän työtä Kuurinmaalla, jossa he 1944-45 saksalaismotin jäljiltä ovat löytäneet suuren määrän taisteluissa menehtyneiden joukkohautoja. Mielenkiintoista on sekin, että hautoja alueella on runsaasti myös ensimmäisen maailmansodan ajoilta, kun Saksan ja Venäjän keisarikuntien rintamat jämähtivät samoille tienoille 1915-17.
Samalla pieteetillä kun nyt latvialaiset kansainvälisten vapaaehtoisten avustuksella saattavat sotavainajia haudan lepoon, voisi toimia myös Suomessa.
Täällä esimerkiksi Joensuun Siilaisten 1918 haudan pariakymmentä vainajaa ei ole saatu pois kaupungin puistosta edes 103 vuodessa.
Samalla pieteetillä kun nyt latvialaiset kansainvälisten vapaaehtoisten avustuksella saattavat sotavainajia haudan lepoon, voisi toimia myös Suomessa.
Täällä esimerkiksi Joensuun Siilaisten 1918 haudan pariakymmentä vainajaa ei ole saatu pois kaupungin puistosta edes 103 vuodessa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Artikkelissa oli mieleen painunut huomio:
"Kaivuutyötä katsellessa mieleen tulee kysymys: Miksi vainajat pitää kaivaa esiin?"
"Jos hautapaikka tiedetään, eikö siihen voisi laittaa muistomerkin?"
"Niitä on Latviassa jo nelinumeroinen luku. Kun katsoo sankarihautoja valvovan komitean karttaa, hautapaikat läikittävät Latvian kauttaaltaan."
"Kyse on kunnioituksesta ja muistamisesta. Jokainen ansaitsee kunniallisen haudan, oli taistellut millä puolella tahansa "
Mitähän järkeä niitä on siirrellä?
Helsingissä on vainajia Senaatintorin alla ja samoin Töölön lahden rannassa. Jos ne kaivetaan sieltä ylös, niin minne ne pitäisi kuskata? Samoin venäläisiä vainajia on Töölön tenniskentän alla. Pitäisikö ne kaivaa sieltä ylös?
Töölön tenniskentän alla on Venäjän vallan aikainen hautausmaa. Vainajia voi olla tuhansia.
” Täällä esimerkiksi Joensuun Siilaisten 1918 haudan pariakymmentä vainajaa ei ole saatu pois kaupungin puistosta edes 103 vuodessa.”
Pitäisikö ne mielestäsi sitten siirtää?
Kannattaa muistaa, että kun punaisten joukkohauta Vierumäessä tutkittiin ja haudattiin uudelleen niin alkuun juuri palstan punikit suuttuivat siirtämisesä hautausmaalle ja seuraavaks närkästyivät siitä, että vainajia löytyi vain 50 kun niitä muistomerkissä kerrottiin olevan 100 kpl. Koettakaa nyt päättää, että siirretäänkö tai ei.
Helsingissä E-Haagassa on kerrostalon pihassa vuodelta 1918 peräisin oleva saksalaissotilaan hauta. Kukaan ei ole sen siirtoa ehdottanut. Käsittääkseni vainaja voi levätä nykyisellä sijainnilla ja näkyy saavan haudalleen runsaasti enemmän kukkia kuin syrjäisemmällä sijainnilla!
Etelä-Haagan saksalaishaudat eroavat Joensuun Siilaisten haudasta siinä, että saksalaishaudan vainajien nimet tiedetään. Siilaisilla emme tiedä edes haudattujen lukumäärää.
Vierumäen kahden joukkohaudan avaaminen on parempi vertailukohta sikäli että avaamisella varmistui haudattujen lukumäärä ja spekulaatioista päästiin. Siirretyistä otettiin myös DNA-näytteet mahdollisen myöhemmän tunnistamisen helpottamiseksi.
"Siilaisilla emme tiedä edes haudattujen lukumäärää."
Kuten emme tiedä Tampereen Kalevankankaallakaan määrää, arvio on n. 2 800. Taisteluissa kaatui punaisia muutama sata, mihin ne loput kuolivat ?
Kalevankankaalle on haudattu myös Tampereen naapurikuntien alueilla kaatuneita.
Artikkelin sisällössä minuun vaikutuksen teki ennen kaikkea työn volyymi.
Latvia ei ole mikään järin suuri tai rikas maa. Lisäksi sen maaperällä kaatuneista sotilaista -sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa - suurin osa oli kaikkea muuta kuin latvialaisia. Silti latvialaiset ovat nähneet paljon vaivaa vainajien siirtoa ja jopa tunnistamista ajatellen.
Sitä taustaa vasten on minun vaikea ymmärtää, ettei vauras isänmaani Suomi ole kyennyt samaan vainajiaan kunnioittavaan eleeseen, vaikka Suomen maaperällä tämä työnsarka olisi huomattavasti vähäisempi kuin Latviassa.
” Sitä taustaa vasten on minun vaikea ymmärtää, ettei vauras isänmaani Suomi ole kyennyt samaan vainajiaan kunnioittavaan eleeseen, vaikka Suomen maaperällä tämä työnsarka olisi huomattavasti vähäisempi kuin Latviassa.”
Onko? Vierumäen tapauksesta varmaan huomasit, että joukko suomalaisia vastusti siirtoa vaikka alue oli lastauskäytössä ja siirto tehtiin kunnioitusta noudattaen ja siunattuun kirkkomaahan, joten ei nämä siirrot ole aivan yksinkertaisia!
Sen sijaan on jäänyt vähälle huomiolle se, että vapaaehtoistyönä on Kannaksella ja Laatiokan Karjalassa jo pitkälti yli 30 vuotta etsitty ja löydetty kentälle jääneitä suomalaisia sakarivainajia ja palautettu sankarihautaan Suomeen. Osa on pystytty myös tunnistamaan!
Vainajat ovat aikanaan haudattu jonnekin. Miksi niitä pitäisi sata vuotta myöhemmin kaivaa esiin?
Helsingissä on useita paikkoja, jonne on haudattu 1800-luvun ja myös vuoden 1918 vainajia. Senaatintori ja Taivallahden tenniskenttä ovat varmaan tunnetuimpia, mutta näitä on muuallakin. Vappuna SDP taitaa vieläkin pitää puheita Mäntymäellä. Eikö siihenkin kuopattu punaisia? Ehkä historia saisi jo olla ja katse siirtää eteenpäin?
” Vainajat ovat aikanaan haudattu jonnekin. Miksi niitä pitäisi sata vuotta myöhemmin kaivaa esiin?”
Valtaosaa EI OLTU HAUDATTU vaan heidät paikannettiin maastosta! Vapaaehtoiset hakijat kokivat sen kunniavelaksi ja osa tunnistetuista pääsi kotimaassa siunattuun nimellä varustettuun sankarihautaan ja tunnistamattomat samoin nimettöminä!
Ensimmäisen maailmansodan aikaan venäläiset toivat kiinalaisia vankeja linnoittamaan Helsinkiä. Vankeja ilmeisesti kuoli pari tuhatta, mutta kukaan ei tiedä, minne heidät haudattiin.
Toisen maailmansodan aikana suomalaiset pidättivät muutaman juutalaisen. Heille on muistomerkkejä esimerkiksi Munkkiniemen jalkakäytävissä.
Vainajien arvostus ei tunne menevän tasapuolisesti. Noista juutalaisista osa selvisi, kiinalaisista vangeista ei ole kukaan kiinnostunut. Jonnekin pääkaupunkiseudun metsään heidät haudattiin lannoitteeksi.
Ainakin kiinalainen perinne on ollut tuhkata vainajat ja lähettää tuhkat Kiinaan haudattavaksi.
Punaisten haudat Suomessakin haitolla vielä 100 vuoden jälkeenkin!
Joukkohauta kaivettiin, häväistiin ja hävitettiin! Häpeä Suomi! Punikit on haitolla vielä 100 vuotta lahtauksestaan?
Kaikkein kapisimpaan koirahautaan haudatut IHMISET ovat haitolla vielä 100 vuotta sen jälkeen kun heidät on teloitettu tai vuoden 1918 kahinoissa Vierumäellä kaatuneet. Nyt valkoiset lahtarit saaneet tarpeekseen tuosta muistomerkistä ja hauta hävitettiin. Mitä siellä onkaan 100 vuotta tapahtumien jälkeen: nappeja, rättejä ja kenkärahjoja, sekä tietenkin lahtareiden luoteja! Lisäksi kaikki vainajat halutaan häväistä kirkon toimesta. Missä olivat papit vuonna 1918? Tietenkin ampumassa punikeiksi nimittämiä IHMISIÄ. Silloin oli puolet valittu, miksi NYT pitäisi vainajien muisto häpäistä siirtämällä jäänteet kirkon maahan ja siunata raadot JEESUSTA hokemalla, kun ei silloinkaan hoettu!
Punaisten muistomerkki ja joukkohauta sijaitsevat Heinolassa Vierumäellä Versowoodin saha-alueen (ent. Kollin saha) keskellä. Sinne on haudattu eri lähteiden mukaan runsaat kaksisataa punaista, jotka kaatuivat 20. huhtikuuta valkoisia vastaan käydyssä Vierumäen taistelussa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punaisten_muistomerkki_(Heinola)
Vierumäen taistelu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierumäen_taistelu
Valkoiset menettivät taistelussa noin 10 kaatunutta ja 40 haavoittunutta, joiden joukossa oli myös jalkaansa osuman saanut kapteeni Tapola.
Taistelussa kaatuneiden punaisten lukumäärä ei ole tiedossa, mutta muistitiedon ja arkistolähteiden perusteella Vierumäen joukkohautaan haudattiin noin 200–280 punakaartilaista, joista suurin osa on teloitettuja. Heidän tarkka lukumääränsä tai vainajien henkilöllisyys ei kuitenkaan ole selvillä. Heinolan miehittäneitä valkoisten joukkoja komentanut Georg Londén laski taistelua seuranneena päivänä 208 kaatunutta punaista. Suomen sotasurmat -tietokanta tuntee kuitenkin vain 18 Vierumäellä kaatunutta punaista, mikä johtuu siitä, että suurin osa kaatuneista oli kotoisin muualta Suomesta
Vierumäen joukkohauta
Vierumäellä kaatuneet ja teloitetut kerättiin taistelun jälkeen maanteiden varsilta ja haudattiin Laukkalankankaalle, joka myöhemmin nimettiin Hautapelloksi. Joukkohaudassa on yli 300 vainajaa. Perimätiedon mukaan sinne on haudattu myös kulkutauteihin menehtyneitä Heinolan asukkaita. Lisäksi paikallisia työväenaatteen ja punaisten kannattajia kerrotaan ammutun haudan reunalla. Muistomerkin hauta sai vasta vuonna 1949.
Alun perin taistelupaikalle syntynyt joukkohauta on nykyään jäänyt Versowood Oy:n teollisuusalueen keskelle. Vuonna 2016 Versowood ilmoitti haluavansa siirtää joukkouhaudan pois ahtaaksi käyneeltä tontiltaan.
https://www.google.fi/search?q=punaisten hauta siirretään&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&dcr=0&ei=jajAWuz0O4axX7y2qKAH
Sama lyhennettynä:
https://tinyurl.com/yd3p8fv4
Versowood Group Oy ja Heinolan kaupunki haluavat siirtää punaisten joukkohaudan muualle teollisuusalueen keskeltä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801262200694654_u0.shtml
Vierumäellä makaa punakaartilaisten jäänteitä päällekkäin joukkohaudassa. Vainajien mahdollinen siirto olisi työläs ja kallis urakka, mutta asiantuntijat pitävät sitä tärkeänä.
22.1.2018 klo 07:05
https://yle.fi/uutiset/3-10031255
Punaisten joukkohautoja alkuperäisillä paikoillaan vain Heinolassa ja Hollolassa - useimmat vainajat siirretty hautausmaille
Uutiset 18.10.2016
https://www.itahame.fi/Uutiset/art2311655
Tehdas haluaa siirtää punaisten joukkohaudan laajentumisen
Julkaistu: 2.10.2016 2:00 , Päivitetty: 2.10.2016 10:46
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002923527.html
Kajoamislupa, Heinola Vierumäki (PDF) Lahden museoiden lausunto 22.3.2017. Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo. Viitattu 13.9.2017
http://www.lahdenmuseot.fi/index.php/download_file/view/6626/
https://yle.fi/uutiset/3-10031255
Kova yhteenotto Vierumäellä
Vierumäellä taisteltiin ankarasti keväällä 1918, sisällissodan viimeisinä verisinä viikkoina. Punaiset vetäytyivät Heinolasta etelään ja valkoiset yrittivät katkaista perääntyvien reitin puskemalla punaisten sivustaan Vesivehmaan–Urajärven suunnasta. Valkoiset onnistuivatkin ottamaan haltuunsa Vierumäen tienristeyksen alueen ja ryhmittyivät kylän pohjoispuolen harjanteelle. Punaisia saapui Heinolasta päin harjanteen edustalle koko ajan lisää.
– Valkoisten tulpan takia punaisten pakotie oli poikki. Alkoi epätoivoinen hyökkäys ja punaiset saivat viimeinen tien auki Jaalan suuntaan, kertoo Heinolan vuoden 1918 tapahtumia tutkinut sotahistorian dosentti Jukka Kulomaa.
– Hinta oli kova. Vierumäellä kaatui paljon miehiä. Puhutaan jopa kolmesta sadasta kuolleesta, jatkaa Kulomaa.
Punaisten lähdettyä Vierumäeltä ja taistelujen laannuttua valkoiset vievät omat kaatuneensa kirkkomaiden multiin. Punaiset haudattiin kunnan omistamalle Laukkalan pellolle silminnäkijöiden kertomusten mukaan 3-4 miestä päällekkäin kymmenien metrien pituisiin monttuihin. Sitten heidät unohdettiin.
Paatoksella kirjoitit. Onko sukulaisia, vai mikä?
Pääkaupunkiseudulla on asuttu pitkään. Se tarkoittaa sitä, että vainajia on haudattu lähes kaikkialle. Esimerkiksi Malminkatanossa on vanha kalmisto ja uusin löydös on Myyrmäessä.
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008303139.html
Noita kivikautisia hautoja on varmaan järkevääkin kaivella, mutta tuskin vapaussodan jälkeisiä. Mäntymäen hautojen päällä ainakin kulkee nykyisin ratikkakiskot.
"Mäntymäen hautojen päällä ainakin kulkee nykyisin ratikkakiskot."
Ei ole.
Nimenomaan Mäntymäen vainajat on siirretty kesällä 1918.
"Kesän aikana ainakin 158 vainajaa kaivettiin ylös Mäntymäestä ja siirrettiin Malmin hautausmaan joukkohautaan, kortteliin 21 riviin 11. Kaivajiksi viranomaiset määräsivät punavankeja Suomenlinnasta."
https://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/m-ntym-ki-t-rke-muistinpaikka
Minkä Mäntymäellä tehtiin jäi Joensuun Siilaisilla tekemättä. Suurelti varmaan siksi, että Mäntymäki oli punaisten itsensä perustama hautausmaa, Siilainen taas valkoisten suorittamien laittomien murhien uhrien kaatopaikka.
Onko taistelussa ase kädessä kaatunut joutunut ”laittoman murhan uhriksi”?
Joensuun Siilaisten puistometsässä makaavista 20-30 vainajasta yksikään ei kaatunut taistelussa. Kaikki ovat teloitusten tulosta.
Tietysti oli liian paljon olettaa sinun tietäneen asiasta tai ottaneen selvää.
1918 sota käytiin talvisissa olosuhteissa. Eräänlainen "talvisota" sekin. Monet vainajat saivat tyytyä väliaikaisiin hautoihin, joista heidät kevään tullen siirrettiin pysyvämpiin paikkoihin.
Näin meneteltiin varsinkin kaatuneiden ja yksittäisten teloitettujen kohdalla. Ei toki kaikkialla.
Vankileirien joukkohautoja (Tammisaaren Dragsvikissä makaa lähes 3000 leirillä kuollutta vainajaa) ei kannattane lähteä siirtämään, urakka olisi ylivoimainen.
Sen sijaan pienemmät metsähaudat voisi viimeisetkin siirtää.
Puistoon kuten Joensuun Siilaisille ei saisi haudata edes rakasta Mustiaan. Puhumattakaan että nitistäisi naapurinsa ja kuoppaisi kuusen katveeseen.
Tammisaari tuhontaleiri, 1918 rekord!! pohjois-europan suurin joukkohauta!!
Tosin vankileireillä kuoli n. 14.000 vankia silloin riehuvaan epidemiaan, jota kutsuttiin Espanjan taudiksi! Euroopassa se vaati enemmän ihmishenkiä kuin 1. maailmansota kaatuneina!
Kuin myös Suomessa, jossa punaisia kaatui hieman yli 5.000.
Tammisaari ei ole pohjoismaiden suurin. Suurimmat joukkohaudat ovat yhä Lundissa vuoden 1676 taistelun jäljiltä.
Lundin uhrit olivat todellakin taistelun jäljiltä. Noin 6000 tanskalista ja 3000 ruotsalaista uhria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lundin_taistelu
Sotien ja taistelujen jälkeiset uhriarviot, varsinkin vihollisen kaatuneista on usein yläkanttiin arvioituja. Tammisaaressa taas kyse ei ole taistelun vaan vankileirin uhreista, ja kolmeatuhatta lähentyvä luku on aika eksakti.
Yksi vähän tunnettu joukkohautojen keskittymä on Torniossa, Suomen sodan 1808-09 aikainen, mutta ei aiheutunut taisteluista, vaan talvileirissä riehuneista taudeista ja kehnosta organisoinnista.
https://www.tornio.fi/wp-content/uploads/2018/01/SuomensotaTornioHaparanda.pdf
Miksi vanhoja hautoja pitäisi tonkia? Annetaan vainajien levätä rauhassa.
Jos joku salaa murhattu olisi kuopattu taloyhtiösi lasten hiekkalaatikkoon, tuskin sanoisit, että annetaan levätä rauhassa.
Joensuuussa 1918 syksyllä, kun senaatin kirkollisasiaintoimikunta oli antanut luvan vainajien siirtoon hautausmaihin, yksi valkoisten esikunnan jäsen kirjoitti vastalauseen siirroille vedoten siihen, että hautojen avaaminen ja ruumiiden uudelleen näkeminen aiheuttaisi pahaa verta teloitusten tekijöitä kohtaan. Hänen mukaansa asiat unohtuisivat parhaiten kun niistä ei puhuttaisi.
” Luka ja Putte on Euroopan ainoita itsenäisten maiden presidenttejä ja muut on EUluusereita”
SIKSI, että punikit valittaa JOS niitä ei siirrä ja valiittaa yhtälailla KUN niitä siirtää!
Luka on varmasti hyvin ylpeä liittolaisensa nykymenosta.
Luka on ihan idiootti!
Joitakin päiviä ennen sotaa valitti, että Putin oli luvannut Venäjän armeijan everstin arvon eikä ollut kuulema saanut. Hah, hah, haaa!
Artikkelista löytyy mielenkiintoinen kohta neuvostodokumenttien tarkkuudesta:
"Vuoden 1948 heinäkuulle päivätyssä asiakirjassa Ezeren kunnan toimeenpaneva komitea ilmoittaa Liepajan kaupunkiin, että puna-armeija on heinäkuussa siirtänyt sotilaita yleiseen hautausmaahan Ezeren keskustassa.
Alle on nimetty alueita, joista sotilaita on dokumentin mukaan siirretty.
Zanas: Sotilaiden määrä 23
Lielais sils: Sotilaiden määrä 384
Paitsi että eipä olekaan siirretty. Asiakirja on pötyä.
Täällä he ovat vieläkin, Lielais silsin mäntymetsässä muutaman metrin päässä hiekkatien reunasta, noin puolentoista metrin syvyydessä."
Saman valtakunnan kirjanpitoon on huolellisesti merkitty myös esimerkiksi sodassa alas ammutut lentokoneet. Totuudellisuuskin lienee samaa luokkaa.
On sitä ryhdytty hommiin Suomessakin, nimittäin Tampereella:
https://yle.fi/uutiset/3-12191163
Täällä ei kyllä lähdeta kaivamaan hautaa auki, vaan varmistetaan arkistotutkimuksilla, onko arvioiduissa uhriluvuissa perää. Useimmalle saattaa löytyä myös nimi.
Voidaan todeta N-liiton dokumentoineen yhtä huolellisesti sekä haudatut sotilaat että alas ammutut lentäjät.
Venäjä on tosin ottanut vainojen uhrien selvittämisessä takapakkia. Venäjän Karjalan Karhumäen Sandarmohin ja Krasnyi Borin 1937-38 vainoissa laittomasti teloitettujen haudat paljastanut Memorial-järjestö on päätetty kieltää ulkomaisena agenttina. Tutkimuksen johtaja on vangittu ja hänen tuomiotaan vankeusaikanakin vain pidennetty uusien tekaistujen syytösten, kuten "sotaveteraanien kunnian halventamisen" takia.
Vielä vähän aikaa sitten Memorialin lista 1937-38 teloittamista löytyi venäjänkielisenäkin helposti netistä. Vieläkö löytynee? Joukossa on myös huomattava määrä suomalaisia uhreja.
Telotetuista osan maine julistettiin palautetuksi (rehabiitoitiin) jo Hrustsevin aikaan 1950-luvun lopulla, loppujen osalta 1980-luvun lopulla Neuvostoliiton viimeisinä vuosina.