Tapetaan se!

Oli kaunis elokuinen iltapäivä. Olin matkalla kotiin kansakoulusta, jonka viidettä luokaa kävin.

Saavuin kohtaan, jossa oli leikkikenttä, ja jonka ohitse tie kulki. Näin jo kaukaa, miten joukko poikia heitti erään uskovan pojan reppua toisilleen, eivätkä he antaneet sitä hänelle takaisin, vaikka hän pyysi sitä, ja yritti ottaa koppeja, kun pojat heittelivät reppua hänen ylitseen ja ohitseen, toinen toiselleen.

Poika polvistui ja alkoi rukoilla ääneen taivaan Jumalaa, että hän auttaisi häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä, ja saisi kiusaajat lopettamaan kiusaamisensa, niin että hän voisi jatkaa matkaa rauhassa kotiin perheensä luokse. Kiusaajat suuttuivat tästä kovin ja yksi heistä huusi:

"Tapetaan se!"

Tämän jälkeen hän hyökkäsi uskovan pojan kimppuun ja alkoi hakata häntä. Muut pojat yhtyivät pieksämiseen ja he myös potkivat maassa makaavaa poikaa kylkiluiden kohdalle. Poika huusi ja itki, ja pyysi armoa, mutta pieksäminen jatkui koko ajan, kun kuljin paikan ohitse.

En puuttunut asiaan, sillä pelkäsin saavani selkään itsekin, olivathan pojat paljon isompia kuin minä, ja heitä oli myös enemmän. He olivat niitä kylän juoppojen sosiaalipummien poikia, jotka olivat kaikki ateisteja. Siihen aikaan kaikki juopot ja sosiaalipummit olivat ateisteja, mutta kristityt olivat raittiita, siveitä, uskollisia yhdelle puolisolle kuolemaan asti ja he olivat myös ahkeria työntekijöitä, mikä teki heistä mallikelpoisia kansalaisia muille ihmisille.

Kuulin seuraavana päivänä, että uskovan pojan ei ollut käynyt kovin pahasti (hän selvisi ruhjeilla ja mustelmilla, mutta luita ei murtunut), ja että ateistien lapset – nuo kiusaajat, jotka polttivat tupakkaa ja joivat kaljaa tai kiljua jo 12-vuotiaina – saivat ankaran rangaistuksen teostaan, niin että kolme heistä joutui tarkkailuluokalle ja vähiten pahoinpitelyyn osallistunut selvisi jälki-istunnolla, ankaralla puhuttelulla ja varoituksella: jos vielä tekisi jotakin vastaavaa, niin joutuisi myös tarkkailuluokalle.

Huomasin tuolloin, että kaikki tarkkailuluokan pojat ja tytöt olivat ateisteja tai ateistien lapsia. Joukossa ei ollut yhtään uskovaa kristittyä tai heidän lastaan. Mistähän tämä johtuu? :)

Kun opetin myöhemmin ammattikoulussa poikia ja tyttöjä, niin havaitsin useimpien heistä olevan ateisteja, ja mitä huonommin he käyttäytyivät ja pitivät kiinni sovituista asioista, sitä ateistisempia he olivat. Mistähän tämä johtuu? :)

Uskovaiset lapset noudattivat sääntöjä ja käyttäytyivät hyvin myös ammattikoulussa, aivan niin kuin olivat tehneet jo aiemmin kansakoulussa. Mistähän tämä johtuu?

Tämä tarina on tosi. :)

~tutkija