Kehtaan väittää että olemme ihan yhtä natseja kaikki.
Osa nojaa naturalistiseen maailmankatsomukseen, toinen metafysiikkaan.
Luulen,että moraalikäsityksemme ovat yhtenevät-joskin erimielisyyksiä saattaa tulla joissain homokysymyksissä ja vastaavissa(ei välttämätöntä.
Ateisti voi vastustaa aborttia ja homoutta.)
Väitän että näemme samoja asioita merkitykselliseksi enemmän kuin erimielisyyksiä on.
Luonto,perhe,vakavaraisuus jne.
Miksi hitossa jonkun entiteetin olemassaolo tai olottomuus aikaansaakin moisia riitoja...
Kukaanhan ei voi sanoa asiasta mitään varmaa.
Naturalistinen ihminen sanoo että ei ole perusteita uskoa. Eli ei ole näkyvissä merkkejä Jumalasta. Tämä on siis kanta jonka voi muuttaa havainnoin. Se ei ole lopullinen mielipide.
Uskovalla taas on "lopullinen mielipide" jota ei järkytä mikään.
Toinen vaatii havaintoja,toinen pitää lopullista tietoaan/tunnettaan arvossa ja käyttää sitten argumentaatiota joka ei anna niitä havaintoja.
Kumpikaan ei saa käännettyä toista,sillä ateisti ei osaa antaa uskovalle sitä "elämänsisältöä" minkä uskonto antaa(ja jonka ateisti hommaa muuten tai heittää romukoppaan)
Ja uskovaiset eivät aseta niitä Jumalan konkretioita esiin.
Olemme tuomitut ikuiseen pattitilanteeseen.
Onko kukaan miettinyt edes puolella silmällä että MIKSI?
Miksi ateisti on valmis huutamaan olemattoman puolesta?
("samalla mitalla"-kuolaa kuolaajille,saarnaa saarnaajille,käännytä käännyttäjiä...-omalla kohdallani,kyllä.)
Miksi uskova on valmis saarnaamaan uskonsa puolesta fooruumilla jossa käännytystyö on hedelmätöntä saarnaamalla?
(Onko hedelmätön käännytystyö Jumalan mieleen vai mikä on?)
Osa nojaa naturalistiseen maailmankatsomukseen, toinen metafysiikkaan.
Luulen,että moraalikäsityksemme ovat yhtenevät-joskin erimielisyyksiä saattaa tulla joissain homokysymyksissä ja vastaavissa(ei välttämätöntä.
Ateisti voi vastustaa aborttia ja homoutta.)
Väitän että näemme samoja asioita merkitykselliseksi enemmän kuin erimielisyyksiä on.
Luonto,perhe,vakavaraisuus jne.
Miksi hitossa jonkun entiteetin olemassaolo tai olottomuus aikaansaakin moisia riitoja...
Kukaanhan ei voi sanoa asiasta mitään varmaa.
Naturalistinen ihminen sanoo että ei ole perusteita uskoa. Eli ei ole näkyvissä merkkejä Jumalasta. Tämä on siis kanta jonka voi muuttaa havainnoin. Se ei ole lopullinen mielipide.
Uskovalla taas on "lopullinen mielipide" jota ei järkytä mikään.
Toinen vaatii havaintoja,toinen pitää lopullista tietoaan/tunnettaan arvossa ja käyttää sitten argumentaatiota joka ei anna niitä havaintoja.
Kumpikaan ei saa käännettyä toista,sillä ateisti ei osaa antaa uskovalle sitä "elämänsisältöä" minkä uskonto antaa(ja jonka ateisti hommaa muuten tai heittää romukoppaan)
Ja uskovaiset eivät aseta niitä Jumalan konkretioita esiin.
Olemme tuomitut ikuiseen pattitilanteeseen.
Onko kukaan miettinyt edes puolella silmällä että MIKSI?
Miksi ateisti on valmis huutamaan olemattoman puolesta?
("samalla mitalla"-kuolaa kuolaajille,saarnaa saarnaajille,käännytä käännyttäjiä...-omalla kohdallani,kyllä.)
Miksi uskova on valmis saarnaamaan uskonsa puolesta fooruumilla jossa käännytystyö on hedelmätöntä saarnaamalla?
(Onko hedelmätön käännytystyö Jumalan mieleen vai mikä on?)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sinähän hättäinen oot.
Jos kylvät siemeniä peltoon,ihmetteletkö sinä heti pellon pientareella,että hukkaan meni,kun ei varttitunnissa ituja näy?
me uskovathan ollaan vain kylväjiä,ja Jumala itse hoitaa kasvun ja sadon. Tavallaan voisi uskovia kuvata kasviksi.
Se kasvi on (Jumalan sana) on jossakin vaiheessa meihin kylvetty,ja Jumala kasvatti meitä sanansa kautta ja avulla.
Sitten kun aloimme itse tuottaa siementä,se kylvetään taas eteenpäin. Ja Jumala aikanaan kastelee ja kasvattaa niistä taas uusia kasveja.
Siis hengellisellä tasolla.
Hengellinen kasvu tarvitsee myös lannoitusta,
siihen käy muiden uskovaisten suusta valuva paska.
Säähä raahallinen uot.
Jos kylyvät siemeniä kallioon,ihmetteletkö sinä heti,että Jumala hoitaa kasvun ja sadon?
"Tavallaan voisi uskovia kuvata kasviksi."
->Tuop on kiältämättä käynynnä miälessä
"Se kasvi on (Jumalan sana) on jossakin vaiheessa meihin kylvetty,ja Jumala kasvatti meitä sanansa kautta ja avulla."
Kaek'vualtias kasvattaa röhähytti rehhuu toesiin, toesissa rehhuu ei oo,ja lopuil on perunarutto vienyt sadon.
Uskovaaset vain rehhuunsa pössyttellöö,ja kertoo kuink on hyvvee. Mie en rohaja kyl semmottii ruohoj poltella. Mie tuun kyl toimeen ilmankkii vaik toisil ei ookkaa nii kivoin.
"Sitten kun aloimme itse tuottaa siementä,se kylvetään taas eteenpäin. Ja Jumala aikanaan kastelee ja kasvattaa niistä taas uusia kasveja."
Tuot sanotaan meilpäin joksikin ihan muuksi.
Vai että iha kissoo piilottelemoon..
Siis konkreettisella tasolla.
- - - - - -
Pointti on se,että kylvömenetelmänne on väärä.
Ateistin uskoon saaminen ei tapahdu lisäämällä siemenmäärää,päinvastoin.
Kiivas orastuminen vie elintilaa kaikilta ja itu kuolee omaan ahtauteensa.
Oikea tapa kylvää olisi kylvää muutama hyvä siemen ja perata ja kitkeä sen ympäristö.
Istutus tapahtuisi vasta kun maaperä on tehty hedelmälliseksi konkreettisella Jumalhavainnolla.
Ateisti on vaikeasti kylvettävä pelto,mutta jos sadon saat läpi,niin sitten on hihhuli.
Satoa riittää niin että pulujen nokkia.
Akk, kai tajuat miten halventava kuvaus tuo on?
Olet tosin puoliksi oikeassa: uskovat ovat kylväjiä, aatteiden ja arvojen kylväjiä. Mutta mitkään jumalat eivät näitä aatteita tai arvoja saa kehenkään juurtumaan, siihen tarvitaan taas psyykkausta, joka on ihmisestä lähtöisin.
Tiedän, että et ole samaa mieltä kanssani. Noh, sillä ei ole mitään väliä.
Sanotaan näin: minun tapauksessani olette heittäneet jyviänne jo vuosikaudet. Kyntäjä on vain vaihtunut. Mutta mitään ei kasva eikä juurru, koska järki ja logiikka toimivat myrkkyinä teidän levittämiä "rikkaruohoja" vastaan.
Minä en tarvitse kristinuskoa. En tarvitse mitään uskontoa. Vaikka en ole täydellinen enkä kaikkitietävä, niin pidän itseäni tarpeeksi kyvykkäänä lisäämään, poistamaan sekä muokkaamaan omia arvojani. En ole sokea enkä tyhmä. En tarvitse ketään sanomaan mitä minun pitää sanoa, ajatella, olla sanomatta ja olla ajattelematta.
Tuntuu, että et tule tuotakaan hyväksymään...
Noh, ei voi mitään.
Psyykkauksesta ei ole kysymys missään nimessä.
Miten sen sanoisin?
Katsohan kun kylmä maailma pyrkii ottamaan vallan ihmisestä opettamalla sille hyvin pinnalliset elämäntavat,ja vieläpä oikein kehumalla sitä trendikkääksi.
Pitää olla muodin mukainen,ja olla nykyaikainen.
Ja sitten kun ikää tulee tarpeeksi,ei enää pystykään olemaan muodin mukainen. Koko populaatio alkaa potkia kauemmas,ja suhtaudutaan vanhukseen,että sinä oot kalkkis,ja mee jo pois täältä,ei sinua tarvita. Vaikka ensin on revitty ihmisestä kaikki irti,usuttamalla sitä koko ikänsä juoksemaan rahan perässä,ja kilpailemaan ja kadehtimaan toista pyrkyriä.
Sama systeemi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla,jos olet huomannut.
Ja Jumalan sana puhuttelee ihmisen sydäntä ja antaa eväät pysyä rauhallisena houkutusten ja koettelemusten seassa, ja rehellisempänä itselleen ja muille.(joitakin poikkeuksia tietysti on).
Uskon eteenpäin viemisessä on kysymys siitä,että henkisestä maailman orjuudesta vapautettu on löytänyt totuuden ja rauhan sielulleen.
On saanut kokea sen,mistä Jeesus puhui sanoessaan:
Rauhan minä annan teille,enkä minä anna,niinkuin maailma antaa.
Se on niin ihmis-sydämen ja sielun läpi menevää rauhaa,että "autuas" sana kuvaa sitä hyvin. Ja se opettaa ihmisen tietämään,milloin tekee oikein.
Siis huomaa,kuinka ennen menetteli väärin ja rankasti,eikä pitänyt sitä minään.
Ja semoista rauhaa ja totuutta haluaa ojentaa kaikille muillekin,koska totuuden henki sanoo muidenkin kärsivän hyvin syvästi maailman kylmyydestä ja armottomuudesta,jossa heikot sortuu ja poljetaan kuraan.
Jumala haluaa nostaa heidät ja parantaa sieluun lyödyt haavat.
Miksi ei semmoisesta saisi kertoa teillekin?
There is no Emotion; There is peace
There is no ignorance; There is knowledge
There is no passion; There is serenity
There is no death; There is the God
Puhu suomea,vai oletko saanut kielillä puhumisen lahjan.
Ei ole tunteita, on rauha.
Ei ole tietämättömyyttä, on Tietämys.
Ei ole kiihkoa, on tyyneys.
Ei ole kuolemaa, on jumala.
Tunteetomuudesta ja logiikasta löytyy valaistuminen.
"Psyykkauksesta ei ole kysymys missään nimessä."
Kaikkien uskontojen perusta on psykologinen.
"Ja Jumalan sana puhuttelee ihmisen sydäntä ja antaa eväät pysyä rauhallisena houkutusten ja koettelemusten seassa, ja rehellisempänä itselleen ja muille."
Jos tarkoitat "jumalan sanalla" kristinuskonnon dogmaa, niin tuo väite on täysin perusteeton.
"Uskon eteenpäin viemisessä on kysymys siitä,että henkisestä maailman orjuudesta vapautettu on löytänyt totuuden ja rauhan sielulleen."
Siis huomaa: _näennäisen_ totuuden ja _näennäisen_ rauhan.
"On saanut kokea sen,mistä Jeesus puhui sanoessaan:
Rauhan minä annan teille,enkä minä anna,niinkuin maailma antaa."
Vaikka Raamatun mukaan Jeesus olisikin sanonut noin, ei hän välttämättä oikeasti olisi. Raamatussa esitetyistä Jeesuksen sanoista, on Jeesus lausunut oikeasti jotain 13%.
"Se on niin ihmis-sydämen ja sielun läpi menevää rauhaa,että "autuas" sana kuvaa sitä hyvin. Ja se opettaa ihmisen tietämään,milloin tekee oikein."
Kuule, tuolla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Tiesitkö, että ihminen kykenee samaan ilman mitään myyttejä ja jumalia?
"Ja semoista rauhaa ja totuutta haluaa ojentaa kaikille muillekin,koska totuuden henki sanoo muidenkin kärsivän hyvin syvästi maailman kylmyydestä ja armottomuudesta,jossa heikot sortuu ja poljetaan kuraan."
Totuuden henki ei nähtävämmin halua kuin lievittää oireita...
Mutta huomioi tämä: olet aika vahvasti liiotellut ongelman. Mutta ongelmat ratkaistaan. On suorastaan vastuuntunnotonta vain peittää oireet "ooppiumilla".
"Jumala haluaa nostaa heidät ja parantaa sieluun lyödyt haavat.
Miksi ei semmoisesta saisi kertoa teillekin?"
Ensinnäkin, se ei ole totta. Toiseksi, se luo valheellista toivoa. Ja kolmanneksi, se ei muuta tilannetta.
Miltä kuulostaisi lääkäri, joka "hoitaa" potilaitaan vain kipulääkkeillä? Sen sijaan että määräisi lääkkeitä tai muita hoitoja, hän vain antaa aineita vähentämään kipua. Tuo lääkäri on uskonto. Ja tuo lääkäri ei ole koskaan parantanut ketään.
mutta älä raiskaa savon murretta noi pahasti....
Jos ei osaa, niin kannattaa jättää kirjoittamatta.
"On saanut kokea sen,mistä Jeesus puhui sanoessaan:
Rauhan minä annan teille,enkä minä anna,niinkuin maailma antaa. "
Mitäs tämä sitten tarkoittaakaan kun Jeesus sanoo:
Matteus 10:34 "Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan."
Juuri tuolla tavalla sotketaan asiat umpisolmuun,eikä tajuta totuutta,kun ei ole rakkautta Jumalan sanaan.
Jeesus lupasi antaa oman rauhansa niiden sisimpään,jotka Jumalan totuutta rakastavat. Siis ne eivät enää vihaa lähimmäisiään,eikä vihamiehiäänkään.
Ja kun Jeesus sanoi,ettei Hän tuo rauhaa maailmaan,vaan miekan. Tajuatko,mikä se miekka on?
Se on Jumalan sana,joka leikkaa kaiken auki.
Ja näyttää todeksi ihmisten valheet ja synnit.
Ja joka siihen ei rakastu,tappelee vastaan valheensa voimalla. Sitä Hän tarkoitti,että rauhaa ei tule maanpäälle,ennenkuin kaikki tekevät parannuksen.
Jos ihmisillä on näennäinen rauha,-se valherauha.
Ja tosi rauha tulee vasta sitten,kun ihmiset todella katuvat pahoja tekojaan. Ja se edellyttää jeesuksen vastaan ottamista.
Mutta koska Jumala tietää,ettei ihmiset ota Jeesusta vastaan,sen tähden Jeesus ei tuo rauhaa maan päälle. Ymmärsitkö puutteellisesta kirjoituksestani asian ytimen,jonka halusin tuoda esiin?.
"Ja kun Jeesus sanoi,ettei Hän tuo rauhaa maailmaan,vaan miekan. Tajuatko,mikä se miekka on?
Se on Jumalan sana,joka leikkaa kaiken auki.
Ja näyttää todeksi ihmisten valheet ja synnit. "
Takokaa miekkanne auroiksi? 8-)
...lisää samasta lähteestä:
35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
Hän puhuu täsmälleen totta. tänäkin päivänä Jeesuksen sanat käyvät toteen.
Sillä tavalla Jeesuksen sanat käyvät toteen,kun Joku perheen jäsenistä ottaa Jeesuksen vastaan,toiset eivät siitä pidä. Ja heistä tulee tämän vihamiehiä,koska hän todistaa Jeesuksesta,ja he kokevat sydämessään loukkauksena sen,että joku lähimmäinen ei olekaan heidän juonissaan mukana.
Ymmärsitkö?
Ja joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän,kuin jeesusta,ei silloin ole sovelias Jeesukselle.
Tarkoittaa sitä,että tämä ihminen ei rakasta totuutta,vaan oman perhekuntansa oppeja ja jopa taikauskoa,sekä puolustaa jopa vanhempiaan valheenkin avulla,ja sellainen ei voi olla sovelias Jumalalle.
Olen oppinut sen,että Jumalan sana sisältää valtavan ihanan avaruuden ja totuuden,kunhan vain otamme sen vastaan,ja rakastamme sitä.
Jumalan sana on ihmeitä täynnä,ja ne ovat todellisia ihmeitä,eikä mitään temppuja.
Kipeä ihminen!
Hae apua, ennen kuin sattuu mitään vakavaa!
Varjelija. Onko sinulla?
Ja sitäpaitsi,minä maailman avun tiedän. HaH!
Minäkin säälin sinua nykyään!
Olen rivien välistä lukenut syyt sinun uskistumiseesi!
Takana on ilmeisesti henkilökohtainen kriisi?
Toivon vain, että löydät rauhan itsesi kanssa!
Jumalan kanssa tai ilman!
Taitaa tämä omien valintojemme perusteleminen muita "käännyttämällä" olla ihmislajille tyypillistä käytöstä.
Näkyyhän sama vaiva näkyy muillakin elämänalueilla kuin uskonnossa, pitäähän naapurin miehen järjenjuoksua epäillä jos menee mokoma ostamaan erimerkkisen auton kuin minulla on ;-)
kerran nukkumaan pistäessä että. Miksi ihmisille on tullut onkelma Jumalan olemisesta tai olematta olemisesta. Esimerkiksi mistään tontusta tai maahisesta ei kukaan pidä niin kärkästä keskustelua.
Tulin siihen lopputulokseen aikani pähkäiltyä, että Jumalan entiteetti (käytän sanaasi entiteetti en kyllä tiedä tarkalleen mitä se tarkoittaa) pakottaa ajattelemaan itseään.
Helvetin pelolla ja tyhjyyden pelolla. Ensin tyhjyyden pelko pistää ihmisen etsimään helpotusta... JAA en ole mikään filosofi mutta mielestäni Jumallan käsite on sellainen että se pistää väittelemään.
Nyky ajan uskovaiset on kaukana omista Jumalaisista moraalikäsityksistä. Kyllä vanhat uskonnolliset opukset jos niitä sanatarkalleen lukisi antaa paljon parpaarisempia elämän ohjeita mitä uskovaiset hommailee nykyään oikeesti.
Raamattuun pitäis laatia vielä uuempi testamentti tulevimille sukupolville ja niin testamentata aikamme hienoin moraali. Vois yhistellä erillaisia lähivuosisatojen sankareita ja tehdä kunnon uusi vapahtaja. Ja kaikki tietenkin pääsis taivaaseen.
Syy siihen että ylipäätään täällä kirjoittelen löytyy Raamatusta. Toivottavaa olisi että kaikilla uskovilla perimmäinen syy olisi tämä:
1. Tim 2:4 joka tahtoo [Jumala], että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. [2. Piet. 3:9]
Matt 18:14 14 Samoin ei teidän taivaallinen Isänne tahdo, että yksikään näistä vähäisistä joutuisi hukkaan.
Ja se tapa millä meidän Paimenemme tavoittaa lampaitaan, on meidän uskovien kautta.
Eka kysymys mikä naturalistilla tulee mieleen on varmaan että: Miksei Jumala vaan automaattisesti pelasta kaikkia?
Ja vastaus kuuluu: Jumala voisi tehdä näin. Mutta ihminen ja luonto ei ole siinä tilassa mihin Jumala sen alunperin tarkoitti. Ihminen ei luottanut luojaansa ja valitsi väärin --> syntiinlankeemus. Sitten Jumala sovitti maailman itsensä kanssa, ja tämä pitäisi nyt sitten vaan uskoa. Mutta asia kuulostaa kyllä todella omituiselta, ja sen meidän oma Raamattummekin tietää sanoa:
1.Kor 1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
Eli hulluahan tämä on. Luonnollisesti ihminen ei usko tätä vaan torjuu sen, ja luottaa ennemmin omaan järkeensä ja jopa sielunviholliseen samaan tapaan kuin alussakin:
1. Moos 3:4 Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole.
5 Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan.
Niinhän siinä sitten kävi. Ihminen joka alunperin oli hyvä, sai tietää pahan. Pahasta vaan tuli erottamaton osa ihmisen luontoa.
Pointti on siis se että kaikki ovat tehneet sitä mitä me kutsumme synniksi. Kaikki ovat joskus varastaneet, himoinneet toisen omaa, vihanneet, pettäneet, valehdelleet.
Mutta Jeesus (Jumala itse) otti kärsiäkseen kaikkien synnit ja se pitäisi meidän vaan uskoa. Sitten on hyvä huomata myös se että ihminen ei itse voi alkaa vaan uskoa vaan Jumala synnyttää uskon meissä.
Hullutustahan tämä on, ei sitä voi kieltää.
Jos joku haluaa asiasta ottaa selvää, kannattaa lukea Raamattua, ja pyytää Jumalalta johdatusta. Ei haittaa vaikka ei uskoisikaan Häneen.
Emme mistään muusta kuin Jumalan olemassa olosta.
Pakko vielä sannoo että täännä oli niin hyvät jamit että huh huh!
Öitä