Väite Venäjän saartamisesta on puolustusliiton mukaan järjetön jo maantieteellisestä näkökulmasta.
Nato kumoaa kampanjassaan verkkosivuillaan useita perättömiä myyttejä, joita Venäjä on levittänyt omassa viestinnässään läntisestä puolustusliitosta.
Ensimmäinen myytti on, ettei Nato olisi kiinnostunut todellisesta dialogista Venäjän kanssa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti painottanut neuvotteluiden merkitystä jännitteiden lieventämiseksi. Hän toisti viestin tapaamisessaan ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa syyskuussa. Venäjä on lopettanut diplomaattisen edustustonsa Natossa ja sulkenut Naton tiedotustoimiston Moskovassa. Maan hallitus ei ole vastannut Naton pyyntöön järjestää Naton ja Venäjän yhteisneuvoston tapaamista.
Venäjän viestinnässä toistetaan usein väite, jonka mukaan Nato ei ole suostunut siirtämään sotaharjoituksiaan pois Naton ja Venäjän väliseltä ”kontaktilinjalta”. Nato huomauttaa, että mitään tällaista linjaa tai vyöhykettä ei ole olemassa.
– On olemassa vain Naton liittolaismaiden kansainvälisesti tunnustetut rajat. Joukkojen sijoitukset ovat luonteeltaan puolustuksellisia, ne on suhteutettu uhkakuviin ja ne noudattavat kansainvälisiä sitoumuksia, puolustusliitto toteaa.
Toisena myytinkumoajana Nato toteaa, että Euroopan itäosiin sijoitettujen joukkojen tarkoituksena ei ole provosoida vaan estää konflikti. Toimenpide on vastaus Venäjän aggressiolle ja joukkojen keskittämiselle muun muassa Baltian maiden lähelle.
Kolmas myytti ovat Venäjän julkaisemat voimakkaat kannanotot Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä vastaan. Puolustusliiton jäsenmaat kertovat tukevansa Ukrainan hakuprosessia, josta linjattiin jo vuonna 2008 Bukarestin huippukokouksessa.
– Nato-jäsenyyttä koskevat päätökset kuuluvat hakijoille ja 30 Nato-liittolaismaalle. Venäjällä ei ole oikeutta puuttua asiaan ja estää tätä prosessia.
Puolustusliitto lisäksi torjuu ajatuksen suurvaltojen etupiireistä Euroopassa. Niiden katsotaan kuuluvan historiaan, joten myös Ukrainalla on täysi oikeus päättää omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan.
Venäjä on myös väittänyt Naton torjuneen aloitteet aserajoituksista. Todellisuudessa Eurooppaan ei ole sijoitettu uusia Yhdysvaltain ohjuksia, mutta Venäjä on ottanut käyttöön alueella uusia SSC-8-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä.
Viidentenä Venäjä on toistanut usein väitteen, jonka mukaan Nato yrittää ”saartaa Venäjän”. Liittouma huomauttaa myytin olevan järjetön maantieteellisestä näkökulmasta, sillä Venäjän maaraja on yli 20 000 kilometriä pitkä. Nato-maiden osuus on tästä vain 1 215 kilometriä.
Nato kumoaa kampanjassaan verkkosivuillaan useita perättömiä myyttejä, joita Venäjä on levittänyt omassa viestinnässään läntisestä puolustusliitosta.
Ensimmäinen myytti on, ettei Nato olisi kiinnostunut todellisesta dialogista Venäjän kanssa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti painottanut neuvotteluiden merkitystä jännitteiden lieventämiseksi. Hän toisti viestin tapaamisessaan ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa syyskuussa. Venäjä on lopettanut diplomaattisen edustustonsa Natossa ja sulkenut Naton tiedotustoimiston Moskovassa. Maan hallitus ei ole vastannut Naton pyyntöön järjestää Naton ja Venäjän yhteisneuvoston tapaamista.
Venäjän viestinnässä toistetaan usein väite, jonka mukaan Nato ei ole suostunut siirtämään sotaharjoituksiaan pois Naton ja Venäjän väliseltä ”kontaktilinjalta”. Nato huomauttaa, että mitään tällaista linjaa tai vyöhykettä ei ole olemassa.
– On olemassa vain Naton liittolaismaiden kansainvälisesti tunnustetut rajat. Joukkojen sijoitukset ovat luonteeltaan puolustuksellisia, ne on suhteutettu uhkakuviin ja ne noudattavat kansainvälisiä sitoumuksia, puolustusliitto toteaa.
Toisena myytinkumoajana Nato toteaa, että Euroopan itäosiin sijoitettujen joukkojen tarkoituksena ei ole provosoida vaan estää konflikti. Toimenpide on vastaus Venäjän aggressiolle ja joukkojen keskittämiselle muun muassa Baltian maiden lähelle.
Kolmas myytti ovat Venäjän julkaisemat voimakkaat kannanotot Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä vastaan. Puolustusliiton jäsenmaat kertovat tukevansa Ukrainan hakuprosessia, josta linjattiin jo vuonna 2008 Bukarestin huippukokouksessa.
– Nato-jäsenyyttä koskevat päätökset kuuluvat hakijoille ja 30 Nato-liittolaismaalle. Venäjällä ei ole oikeutta puuttua asiaan ja estää tätä prosessia.
Puolustusliitto lisäksi torjuu ajatuksen suurvaltojen etupiireistä Euroopassa. Niiden katsotaan kuuluvan historiaan, joten myös Ukrainalla on täysi oikeus päättää omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan.
Venäjä on myös väittänyt Naton torjuneen aloitteet aserajoituksista. Todellisuudessa Eurooppaan ei ole sijoitettu uusia Yhdysvaltain ohjuksia, mutta Venäjä on ottanut käyttöön alueella uusia SSC-8-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä.
Viidentenä Venäjä on toistanut usein väitteen, jonka mukaan Nato yrittää ”saartaa Venäjän”. Liittouma huomauttaa myytin olevan järjetön maantieteellisestä näkökulmasta, sillä Venäjän maaraja on yli 20 000 kilometriä pitkä. Nato-maiden osuus on tästä vain 1 215 kilometriä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.