Kuinka paljon pyörän keventyminen ja lukkopolkimet nostavat tuntinopeutta?

Nopeus ja käppyräsarvet tappaa. Muuan tyttö polki suoraan risteävän rekan kylkeen. Eräs pyöräilijä polki käppyräsarvisella tien reunan valkoviivaa pitkin. Virottuaan hän huomasi olevansa pysäköidyn auton sisällä niska murtuneena.

Anonyymi kirjoitti:

Nopeus ja käppyräsarvet tappaa. Muuan tyttö polki suoraan risteävän rekan kylkeen. Eräs pyöräilijä polki käppyräsarvisella tien reunan valkoviivaa pitkin. Virottuaan hän huomasi olevansa pysäköidyn auton sisällä niska murtuneena.

Lue lisää

Oho! Ei sillai auttaisi polkea että niska murtuu. Ennenkuulumatonta että niskat mennyt nurin ja vielä herää tähän maailmaan. Ihmeitä tapahtuu.

Taitaa olla kenkäkauppias äänessä tai sitten heikon pyöritystekniikan omaava. Muuten ei vauhti lisäänny :D
Paikaltaan lähdettäessä tuo 16% voi olla jonkun kengänvalmistajan tutkimuksen tulos. Sitä voi pohtia paljonko tuo 16% lisää ensimmäisten 20 metrin matkalla nopeutta 100km:n matkaa :D

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla kenkäkauppias äänessä tai sitten heikon pyöritystekniikan omaava. Muuten ei vauhti lisäänny :D
Paikaltaan lähdettäessä tuo 16% voi olla jonkun kengänvalmistajan tutkimuksen tulos. Sitä voi pohtia paljonko tuo 16% lisää ensimmäisten 20 metrin matkalla nopeutta 100km:n matkaa :D

Lue lisää

Se on sillai sillai sillai sillai että lukkopolkimilla paranee keskituntinopeus satasen matkalla kahdella kilometrillä tunnissa jos polkupyörä painaa viisitoista kiloa.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla kenkäkauppias äänessä tai sitten heikon pyöritystekniikan omaava. Muuten ei vauhti lisäänny :D
Paikaltaan lähdettäessä tuo 16% voi olla jonkun kengänvalmistajan tutkimuksen tulos. Sitä voi pohtia paljonko tuo 16% lisää ensimmäisten 20 metrin matkalla nopeutta 100km:n matkaa :D

Lue lisää

Olet väärässä, myyn sukkia.

Se on oikeasti sillai että lukkopolkimia yhtäältä työnnetään kuin tyrästä ja toisaalta vedetään, eikä nosteta ja paineta. Lukuin ottamatta putkelta ponnistelua. Silloin nostetaan painetaan. Näin toimien lukkopolkimista saahaan kaikki tarvittava voima ulosmitattua.

Anonyymi kirjoitti:

Se on oikeasti sillai että lukkopolkimia yhtäältä työnnetään kuin tyrästä ja toisaalta vedetään, eikä nosteta ja paineta. Lukuin ottamatta putkelta ponnistelua. Silloin nostetaan painetaan. Näin toimien lukkopolkimista saahaan kaikki tarvittava voima ulosmitattua.

Lue lisää

Ulosmittaukset tehdään konttorilla.

Ei tuohon enää monikaan usko. Kiekot saa painaa enemmänkin, kunhan ovat aerodynaamiset. Painosta on eniten haittaa nousuissa laskuissa pelkkää plussaa ja silloin on ihan sama mistä sitä viilataan. Edullisinta on laihduttaa muutama kilo.

Jep, tämä on tullut itsekin katsottua. Kieltämättä yllätys sinänsä.

Lukkojen suurin hyöty taitaa olla nousuissa ja kiihdytyksissä, mutta matkaa poljettaessa ei suurtakaan hyötyä.

Painon kanssa sama, suurin hyöty nousuissa ja kiihdytyksissä - toki vaikutusta on silläkin, onko massa kiekoissa vai rungossa.

Jalkineet tietysti. Komposiittipohjat kiihdyttää vauhtiin arvaamattomaan. Muistiinpanojeni pohjalta rohkenen väittää että mtb-jalkineet eivät kiihdytä ja viihdytä niin kuin kova komposiitti. Ero voi olla pieni mutta kuitenkin merkittävä.

Jep, ja varsinkin pitkien matkojen ajamisessa eroa ei ole. Monet ns. audax- ja brevet-pyöräilijät, jotka eivät käytä lukkoja, eivät tee ollenkaan huonompia tuloksia.

Kilpapyöräily on toki asia erikseen. Suostuvat tod. näk. rahasta istumaan vaikka tolpalle ilman satulaa. Rinnastan tämän heittoni lajissa niiin yleiseen douppaukseen - eli se joka maksaa viulut määrää laulut...

Jännä sinänsä, että meillä perinteisesti läpilyönyt pyöräilykulttuuri suosii fillareita, joihin ei ole asennettu lokareita tai tarakkaa. Moni normipyöräilijä ei aikuisten oikeasti huomaa eroa kuin niskaan ropisevan paskan määrässä.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, ja varsinkin pitkien matkojen ajamisessa eroa ei ole. Monet ns. audax- ja brevet-pyöräilijät, jotka eivät käytä lukkoja, eivät tee ollenkaan huonompia tuloksia.

Kilpapyöräily on toki asia erikseen. Suostuvat tod. näk. rahasta istumaan vaikka tolpalle ilman satulaa. Rinnastan tämän heittoni lajissa niiin yleiseen douppaukseen - eli se joka maksaa viulut määrää laulut...

Jännä sinänsä, että meillä perinteisesti läpilyönyt pyöräilykulttuuri suosii fillareita, joihin ei ole asennettu lokareita tai tarakkaa. Moni normipyöräilijä ei aikuisten oikeasti huomaa eroa kuin niskaan ropisevan paskan määrässä.

Lue lisää

Lokakuisella Kanarianmatkalla ajelin 4 päivää vuokraamon Orbealla. Katselivat aivan ihmeissään, kun kysyin, voisiko tähän laittaa lokarit vuokra-ajaksi.

Ne vaan eivät kuulu kulttuuriin.

Muutaman kostean paikan yli tuli ajettua ja takaa löytyi rapaa jokaisena päivänä. Vähän tosin.

Ei missään tapauksessa. Sanoohan tuo järkikin. Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä. Toinen ryhmä on vimmatusti polkijat jotka lepäävät välillä ja jatkavat taas hetken. Vastaus on kadenssi eli oikea pyöritysnopeus. Sen taas oppii paljon polkemalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Sanoohan tuo järkikin. Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä. Toinen ryhmä on vimmatusti polkijat jotka lepäävät välillä ja jatkavat taas hetken. Vastaus on kadenssi eli oikea pyöritysnopeus. Sen taas oppii paljon polkemalla.

Lue lisää

"Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä."

Tämä ei ole nopein tapa, ehkä, mutta lihasten kasvun ja painonhallinnan kannalta paras tapa. Naama punoittaa joillakin, kaikilla ei, koskee myös naisellisia naisia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei missään tapauksessa. Sanoohan tuo järkikin. Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä. Toinen ryhmä on vimmatusti polkijat jotka lepäävät välillä ja jatkavat taas hetken. Vastaus on kadenssi eli oikea pyöritysnopeus. Sen taas oppii paljon polkemalla.

Lue lisää

Kadenssi ja pyöritys eivät ole sama asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kadenssi ja pyöritys eivät ole sama asia.

Korjaan siis, että pyöritys ei ole sidottu lukkopolkimiin, ja fläteilläkin voi ajaa runttaamatta.

Anonyymi kirjoitti:

"Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä."

Tämä ei ole nopein tapa, ehkä, mutta lihasten kasvun ja painonhallinnan kannalta paras tapa. Naama punoittaa joillakin, kaikilla ei, koskee myös naisellisia naisia.

Lue lisää

No ei todellakaan ole paras tapa. Jatkuvalla väkinäisellä vääntämisellä saa kuin nivelet rikki ja polvet hajalle. Sen sijaan sopiva kadenssi yhdistettynä hyvään syketasoon vie pitkälle ja kunto nousee sekä lihakset on piankin erästä terästä.

Eivät vaan ajavat niillä mitä säännöissä sanotaan. Kuplan puhkeaminen olisi iso kolaus pyöräkenkävalmistajille. Myynti sakkaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät vaan ajavat niillä mitä säännöissä sanotaan. Kuplan puhkeaminen olisi iso kolaus pyöräkenkävalmistajille. Myynti sakkaisi.

Kerro lisää kenkäsäännöistä? Taidat vihata ko. kenkiä.

Ja muilla kengillä lukot ovat varmasti huonompi vaihtoehto kuin flätit.

>>>>> 4. Jos henkilön kokonaispaino on samalla pyörällä 80 kiloa tai 85 kiloa, eroa syntyy. Tutkimuksen mukaan viiden (5) kilon lisäpaino tuottaa seitsemän (7) prosentin eli noin 4 asteen alamäessä noin kolme (3) prosenttia lisää nopeutta. Vastaavasti, samoilla painoilla seitsemän prosentin ylämäki pudottaa nopeutta noin kuusi (6) prosenttia. >>>>>

Vertailun vuoksi, jos 90 kilon painoinen pyöräilijä polkee pystyasennossa tasaisella hyvällä asfaltilla 15 kilon pyörällä ja haluaa keskinopeudeksi 25 km/h, tehoa tarvitaan noin 110 wattia. Jos hän polkee samalla tavoin 5 prosentin ylämäkeen, hän tarvitsee huimat 480 watin tehot. Jos teho pidetään alkuperäisenä, nopeus laskee nopeuteen 7 km/h. Jos ko. pyöräilijä vaihtaa pyöränsä 7 kiloiseen kippurasarviseen ja ajoasentonsa matalaksi ja pitää tehontuoton ennallaan, hänen keskinopeutensa nousee tasaisella lukemaan 27, 5 km/h.

Jos 90-kiloinen haluaa saavuttaa pystyasennossa vastaavissa olosuhteissa 15 kilon pyörällä nopeuden 35 km/h, tehontuoton pitää olla 240 wattia.

Jos 70 kilon painoinen pyöräilijä polkee pystyasennossa tasaisella hyvällä asfaltilla 15 kilon pyörällä ja haluaa keskinopeudeksi 25 km/h, tehoa tarvitaan noin 96 wattia. Jos hän polkee samalla tavoin 5 prosentin ylämäkeen, hän tarvitsee myös huimat 400 watin tehot. Jos teho pidetään alkuperäisenä, nopeus laskee nopeuteen 7 km/h. Jos ko. pyöräilijä vaihtaa pyöränsä 7 kiloiseen kippurasarviseen ja ajoasentonsa matalaksi ja pitää tehontuoton ennallaan, hänen keskinopeutensa nousee tasaisella lukemaan 27, 8 km/h.

Jos 70-kiloinen haluaa saavuttaa matallassa pyöräilyasennossa vastaavissa olosuhteissa 7 kilon kilpapyörällä nopeuden 35 km/h, tehontuoton pitää olla 170 wattia.

Netti on täynnä lähdeteoksia, joissa omia mieltymyksiään eri ajotapohin voi testailla.

(2 - 5 % pyöräkohtaiset vaihde- ym hävikit mukana.)

Anonyymi kirjoitti:

>>>>> 4. Jos henkilön kokonaispaino on samalla pyörällä 80 kiloa tai 85 kiloa, eroa syntyy. Tutkimuksen mukaan viiden (5) kilon lisäpaino tuottaa seitsemän (7) prosentin eli noin 4 asteen alamäessä noin kolme (3) prosenttia lisää nopeutta. Vastaavasti, samoilla painoilla seitsemän prosentin ylämäki pudottaa nopeutta noin kuusi (6) prosenttia. >>>>>

Vertailun vuoksi, jos 90 kilon painoinen pyöräilijä polkee pystyasennossa tasaisella hyvällä asfaltilla 15 kilon pyörällä ja haluaa keskinopeudeksi 25 km/h, tehoa tarvitaan noin 110 wattia. Jos hän polkee samalla tavoin 5 prosentin ylämäkeen, hän tarvitsee huimat 480 watin tehot. Jos teho pidetään alkuperäisenä, nopeus laskee nopeuteen 7 km/h. Jos ko. pyöräilijä vaihtaa pyöränsä 7 kiloiseen kippurasarviseen ja ajoasentonsa matalaksi ja pitää tehontuoton ennallaan, hänen keskinopeutensa nousee tasaisella lukemaan 27, 5 km/h.

Jos 90-kiloinen haluaa saavuttaa pystyasennossa vastaavissa olosuhteissa 15 kilon pyörällä nopeuden 35 km/h, tehontuoton pitää olla 240 wattia.

Jos 70 kilon painoinen pyöräilijä polkee pystyasennossa tasaisella hyvällä asfaltilla 15 kilon pyörällä ja haluaa keskinopeudeksi 25 km/h, tehoa tarvitaan noin 96 wattia. Jos hän polkee samalla tavoin 5 prosentin ylämäkeen, hän tarvitsee myös huimat 400 watin tehot. Jos teho pidetään alkuperäisenä, nopeus laskee nopeuteen 7 km/h. Jos ko. pyöräilijä vaihtaa pyöränsä 7 kiloiseen kippurasarviseen ja ajoasentonsa matalaksi ja pitää tehontuoton ennallaan, hänen keskinopeutensa nousee tasaisella lukemaan 27, 8 km/h.

Jos 70-kiloinen haluaa saavuttaa matallassa pyöräilyasennossa vastaavissa olosuhteissa 7 kilon kilpapyörällä nopeuden 35 km/h, tehontuoton pitää olla 170 wattia.

Netti on täynnä lähdeteoksia, joissa omia mieltymyksiään eri ajotapohin voi testailla.

(2 - 5 % pyöräkohtaiset vaihde- ym hävikit mukana.)

Lue lisää

Mielenkiintoista. Tein juuri tänään polkupyörälenkin noin yhdeksän kiloa painavalla cyclocrossilla. Alla oli tuliterät 32 milliä leveät Continental Gatorskin-renkaat. Sivu mennen sanottuna erittäin hyvän tuntuiset nykyaikaiseen jäykkään polkupyörään. Mukavamman tuntuiset kuin Schwalben 40-millimetriä leveät näppylärenkaat jotka ajoin kaljuksi viimeksi. Olkoonkin että panin painetta Continentaaleihin peräti 6.9 baaria.

Varsinaisesta asiasta. Painoin lähdettäessä 95 kiloa ja tultuani 92 kiloa. Matkaa taitoin 72.32 kilometriä, tarkasti. Keskituntinopeus oli tarkalleen 25.18 ja nousumetrejä 376, melko pitkälti. Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot. Sen sijaan nopeus ei noussut 27.5 kilometriin tunnissa. Miksi ei? Eikö kunto riittänyt? Eikäkö, luulen että se johtui epäedullisesta vastatuulesta mennen tullen. Tietysti myös muutamien kilometrien verran kaupunkiliikenne hidasti menoa. Lisäksi talvivaatetus panee hanttiin, puhumattakaan kesäisen aurinkopurjeen puuttumisesta. Sekä emotionaalisesti että rationaalisesti. Polkupyöräilyssä on liian paljon muuttujia jotta voisi oikein laskea kaikkea yksi yhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista. Tein juuri tänään polkupyörälenkin noin yhdeksän kiloa painavalla cyclocrossilla. Alla oli tuliterät 32 milliä leveät Continental Gatorskin-renkaat. Sivu mennen sanottuna erittäin hyvän tuntuiset nykyaikaiseen jäykkään polkupyörään. Mukavamman tuntuiset kuin Schwalben 40-millimetriä leveät näppylärenkaat jotka ajoin kaljuksi viimeksi. Olkoonkin että panin painetta Continentaaleihin peräti 6.9 baaria.

Varsinaisesta asiasta. Painoin lähdettäessä 95 kiloa ja tultuani 92 kiloa. Matkaa taitoin 72.32 kilometriä, tarkasti. Keskituntinopeus oli tarkalleen 25.18 ja nousumetrejä 376, melko pitkälti. Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot. Sen sijaan nopeus ei noussut 27.5 kilometriin tunnissa. Miksi ei? Eikö kunto riittänyt? Eikäkö, luulen että se johtui epäedullisesta vastatuulesta mennen tullen. Tietysti myös muutamien kilometrien verran kaupunkiliikenne hidasti menoa. Lisäksi talvivaatetus panee hanttiin, puhumattakaan kesäisen aurinkopurjeen puuttumisesta. Sekä emotionaalisesti että rationaalisesti. Polkupyöräilyssä on liian paljon muuttujia jotta voisi oikein laskea kaikkea yksi yhteen.

Lue lisää

Normi-ihmiset, ei WT-tason kuskit, tarvitsevat sellaisen 300 w akkumoottorista, jotta pääsevät 480 w keskimääräiseen voimantuottoon.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista. Tein juuri tänään polkupyörälenkin noin yhdeksän kiloa painavalla cyclocrossilla. Alla oli tuliterät 32 milliä leveät Continental Gatorskin-renkaat. Sivu mennen sanottuna erittäin hyvän tuntuiset nykyaikaiseen jäykkään polkupyörään. Mukavamman tuntuiset kuin Schwalben 40-millimetriä leveät näppylärenkaat jotka ajoin kaljuksi viimeksi. Olkoonkin että panin painetta Continentaaleihin peräti 6.9 baaria.

Varsinaisesta asiasta. Painoin lähdettäessä 95 kiloa ja tultuani 92 kiloa. Matkaa taitoin 72.32 kilometriä, tarkasti. Keskituntinopeus oli tarkalleen 25.18 ja nousumetrejä 376, melko pitkälti. Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot. Sen sijaan nopeus ei noussut 27.5 kilometriin tunnissa. Miksi ei? Eikö kunto riittänyt? Eikäkö, luulen että se johtui epäedullisesta vastatuulesta mennen tullen. Tietysti myös muutamien kilometrien verran kaupunkiliikenne hidasti menoa. Lisäksi talvivaatetus panee hanttiin, puhumattakaan kesäisen aurinkopurjeen puuttumisesta. Sekä emotionaalisesti että rationaalisesti. Polkupyöräilyssä on liian paljon muuttujia jotta voisi oikein laskea kaikkea yksi yhteen.

Lue lisää

"Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot."

Jos poljit noilla painoilla 5 prosentin ylämäkeen nopeutta 25 km/h, olet aika huima kaveri! Respect, itse en tuollaiseen tehontuottoon pystyisi. 5 prosentin ylämäki on todellisuudessa melko huima.

Nopeuden keskiarvolaskennassa on kuitenkin paljon hämääviä tekijöitä. Voisi ajatella, että sama ylämäki on palatessa sama alamäki tai sama vastatuuli on palatessa sama myötätuuli. Niin toki onkin, mutta keskinopeus ei ole asiasta samaa mieltä! Ei ole sama asia pyöräillä ylämäkeen ja alamäkeen ja kuvitella että keskiarvo onkin tasainen.

Sovitaan, että kaltaisellasi pyöräilijällä on jatkuvasti käytössä mainittu 110 watin keskiteho, jolla saavutetaan tasaisella mainittu nopeus 25 km/h. Jos 5 prosentin ylämäkeen ajetaan teholla 110 wattia, keskinopeus laskee. Samalla ns. leikkaava otsapinta-ala kasvaa, koska yleensä asento pyrkii nousemaan pystymmäksi. Koska nopeus kuitenkin laskee, ilmanvastus on suhteessa pienempi. Monimutkaista, eikä totta? Vastaavasti alamäessä on helppo vetää itseään kasaan ja saada otsapinta-alaa pienemmäksi. Koska ilmanvastus kuitenkin kasvaa suhteessa neliöön, nopeus kasvaa vähemmän kuin luulisi.

Sovitaan, että mainittu 5 % ylämäki on kilometrin pitkä, jolloin näennäisessä pystyasennossa keskinopeudeksi tulee nousussa 6,7 km/h; nousu mäen päälle kestää siis noin 9 minuuttia. Kun sama mäki palataan alamäkeen samalla teholla, keskinopeudeksi tulee painovoiman avustamana huikeat lähes 60 km/h. Lasku mäen alle kestää tasan yhden minuutin. Tästä seuraa, että edestakainen kahden kilometrin matka mäen päälle kestää 10 minuuttia, jolloin keskinopeudeksi muodostuu 12 km/h!

12 km/h ei ole lähelläkään keskiarvoa, ja jos keskiarvoon haluaa päästä, ylämäissä tehontuottoa pitää nostaa merkittävästi. Ylämäki joko aina laskee huolella keskinopeutta tai pakottaa tuottamaan enemmän tehoja.

Ei siis ole lainkaan sama, millaisessa maastossa pyöräilee. Sama koskee myös myötä- ja vastatuulta, jotka käyttäytyvät samalla tavalla kuin ylä- ja alamäki. Vastatuulessa vaatetus ja ajoasento on merkittävässä roolissa.

On todellakin oikein sanoa, että muuttuvia tekijöitä pyöräilyssä on melkoisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot."

Jos poljit noilla painoilla 5 prosentin ylämäkeen nopeutta 25 km/h, olet aika huima kaveri! Respect, itse en tuollaiseen tehontuottoon pystyisi. 5 prosentin ylämäki on todellisuudessa melko huima.

Nopeuden keskiarvolaskennassa on kuitenkin paljon hämääviä tekijöitä. Voisi ajatella, että sama ylämäki on palatessa sama alamäki tai sama vastatuuli on palatessa sama myötätuuli. Niin toki onkin, mutta keskinopeus ei ole asiasta samaa mieltä! Ei ole sama asia pyöräillä ylämäkeen ja alamäkeen ja kuvitella että keskiarvo onkin tasainen.

Sovitaan, että kaltaisellasi pyöräilijällä on jatkuvasti käytössä mainittu 110 watin keskiteho, jolla saavutetaan tasaisella mainittu nopeus 25 km/h. Jos 5 prosentin ylämäkeen ajetaan teholla 110 wattia, keskinopeus laskee. Samalla ns. leikkaava otsapinta-ala kasvaa, koska yleensä asento pyrkii nousemaan pystymmäksi. Koska nopeus kuitenkin laskee, ilmanvastus on suhteessa pienempi. Monimutkaista, eikä totta? Vastaavasti alamäessä on helppo vetää itseään kasaan ja saada otsapinta-alaa pienemmäksi. Koska ilmanvastus kuitenkin kasvaa suhteessa neliöön, nopeus kasvaa vähemmän kuin luulisi.

Sovitaan, että mainittu 5 % ylämäki on kilometrin pitkä, jolloin näennäisessä pystyasennossa keskinopeudeksi tulee nousussa 6,7 km/h; nousu mäen päälle kestää siis noin 9 minuuttia. Kun sama mäki palataan alamäkeen samalla teholla, keskinopeudeksi tulee painovoiman avustamana huikeat lähes 60 km/h. Lasku mäen alle kestää tasan yhden minuutin. Tästä seuraa, että edestakainen kahden kilometrin matka mäen päälle kestää 10 minuuttia, jolloin keskinopeudeksi muodostuu 12 km/h!

12 km/h ei ole lähelläkään keskiarvoa, ja jos keskiarvoon haluaa päästä, ylämäissä tehontuottoa pitää nostaa merkittävästi. Ylämäki joko aina laskee huolella keskinopeutta tai pakottaa tuottamaan enemmän tehoja.

Ei siis ole lainkaan sama, millaisessa maastossa pyöräilee. Sama koskee myös myötä- ja vastatuulta, jotka käyttäytyvät samalla tavalla kuin ylä- ja alamäki. Vastatuulessa vaatetus ja ajoasento on merkittävässä roolissa.

On todellakin oikein sanoa, että muuttuvia tekijöitä pyöräilyssä on melkoisesti.

Lue lisää

Juu-u. Todettakoon vielä että hetkellinen maksiminopeus oli 45.24, ja tietenkin, vaikka punnersinkin ylämäet ns. putkelta, jyrkimmissä vauhti putosi alle kahdenkympin. Kovillehan tuo tietenkin kokonaisuudessaan otti, vanha äijä, ja se tuuli ei suvainnut kääntyä missään kohtaan myötäiseksi. Oli vain enemmän vastatuulta ja toisinaan vähän vähemmän vastatuulta. Tämmöinen tapaus tällä kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Juu-u. Todettakoon vielä että hetkellinen maksiminopeus oli 45.24, ja tietenkin, vaikka punnersinkin ylämäet ns. putkelta, jyrkimmissä vauhti putosi alle kahdenkympin. Kovillehan tuo tietenkin kokonaisuudessaan otti, vanha äijä, ja se tuuli ei suvainnut kääntyä missään kohtaan myötäiseksi. Oli vain enemmän vastatuulta ja toisinaan vähän vähemmän vastatuulta. Tämmöinen tapaus tällä kertaa.

Lue lisää

Testasin omia voimia ja tehoja, sain tuotettua testilaitteella hetkellisesti eli 1 - 2 minuutin ajan 320 - 350 watin tehoa. En tiedä, mikä on normaalia, mutta huippupyöräilijät tuottanevat 200 - 300 wattia tuntien ajan. Pyöräilijöiden lisäksi hapenottokyvyssä huippuja ovat hiihtäjät sekä osa juoksijoista.

Kilpapyöräilijät ovat eri mieltä, sanoopa satoja vuosia kestäneet tutkimukset mitä tahansa.

Maantikilpapyörät eivät ole keventyneet enään vuosiin sen takia, että kansainvälisissä säännöissä niille on määritelty 6.8kg minimipaino kilpailuissa (jo vuodesta 2000 asti)
Tuonkin painon alle voidaan pyöriä valmistaa, mutta niitä ei juuri tehdä kun niihin joudutaan kilpailuissa laittamaan lisäpainoja ja kuitenkin noissa painoissa joka gramman pois viilaus maksaa tosi paljon ja jossain tulee piste jossa myös kestävyys alkaa kärsimään.

Anonyymi kirjoitti:

Kilpapyöräilijät ovat eri mieltä, sanoopa satoja vuosia kestäneet tutkimukset mitä tahansa.

Valehtelet taas.

Piirrä kuva varvaskouḱuista ja lukkopolmimista käyttötilanteessa. Karsi kaikki turhat viivat. Pyörittämisen kannalta ei mitään eroa. Varvaskoukut voidaan tehdä kestämään suurempia voimia. Pyöräily on useimille tietysti kestävyslaji, joten ei suurimmalla osalla pyöräilijöistä ole nostovaiheessa tarvittavia ylivahvoja (painavia) lihaksia. Verenkierto, lihasten energian saanti ja keuhkot rajoittavat käytetyn keskitehon. Jos saisi vahvat käsilihaksetkin mukaan, ei keskinopeus välttämättä yhtään kasvaisi. Tulisi lisää lihasmassaa.

Se mitä käytetään yleisimmin, riippuu ihan muista seikoista. Paljon myös markkinoinnista.

Jos pyöräilijällä on todella vahvat ja painavat reisi- ja pohjelihakset, niin painavien jalkojen nostoliike suoritetaan muilla lihaksilla, vaikkei olisi lukkopolkimia tai varvaskoukkuja. Niiden hyöty harrastajille ei siis ole aivan niin suuri kuin annetaan ymmärtää. Tämän on varmasti jokainen maantiepyöräilyä harrastanut joskus todennut. kun joku polkee ohi työmatkallaan vanhalla tavallisilla polkimilla varustetulla pyörällään saappaat jalassaan. Kumpikohan on harjoitellut enemmän ja tehokkaammin?

Nehän tulevat olemaan kuin ammattiuimareilla konsanaan. On kauneutta ja näköä. Päinvastoin, lukkopolkimet antaa takuulla paremman voitelun niveliin ja polvetkin voi paremmin. Ehkäisee myös tehokkaasti selän ja lonkkien virheasentoja.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän tulevat olemaan kuin ammattiuimareilla konsanaan. On kauneutta ja näköä. Päinvastoin, lukkopolkimet antaa takuulla paremman voitelun niveliin ja polvetkin voi paremmin. Ehkäisee myös tehokkaasti selän ja lonkkien virheasentoja.

Lue lisää

Jos tankissa on 10 l polttoainetta ja matkaa 200 km, kannattaako kilpailussa ajaa nelivedolla vai ei? Nelivedollahan pääsee kiihdyttämään tehokkaamin jarrustusten jälkeen ja voi pitää yllä suurempaa keskinopeutta ja nauttia ajamisesta ja ohitella muita tiukoissakin paikoissa.

Onko kokemusta? Sama juttu pyöräkilpailuissa. Osa oppii ajamaan, osa ei.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän tulevat olemaan kuin ammattiuimareilla konsanaan. On kauneutta ja näköä. Päinvastoin, lukkopolkimet antaa takuulla paremman voitelun niveliin ja polvetkin voi paremmin. Ehkäisee myös tehokkaasti selän ja lonkkien virheasentoja.

Lue lisää

Tjaa... Fillari-lehden keskustelupalstalla on ollut vuosien varrella aika monta valitusta, kun lukot ovat kipeyttäneet polvet. Toki osassa on klappivaraa ja perusasetusta voi säätää, mutta fläteillä jalan asentoa voi muuttaa monipuolisemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tjaa... Fillari-lehden keskustelupalstalla on ollut vuosien varrella aika monta valitusta, kun lukot ovat kipeyttäneet polvet. Toki osassa on klappivaraa ja perusasetusta voi säätää, mutta fläteillä jalan asentoa voi muuttaa monipuolisemmin.

Lue lisää

Vielä näyttää näitä fillarilehti-uskovaisia löytyvän. Luulisi olevan jo sukupuuttoon kuoleva laji. On siellä vuosien varrella väitetty yhtä ja toista. Keskustelupalstalla. Yksi naurettavimmista väitteistä koski jarrujen hydraliikkanesteitä. Mukamas keräävät kosteutta ilmasta ja siksi niitä pitäisi jakaa pieniin tiiviisiin purnukoihin, mutta kun niistäkin nesteet syövyttävät itsensä pihalle. Ei voi muuta kuin nauraa, ja vieläpä ääneen.

Anonyymi kirjoitti:

Tjaa... Fillari-lehden keskustelupalstalla on ollut vuosien varrella aika monta valitusta, kun lukot ovat kipeyttäneet polvet. Toki osassa on klappivaraa ja perusasetusta voi säätää, mutta fläteillä jalan asentoa voi muuttaa monipuolisemmin.

Lue lisää

Ihmisen nilkat, ja polkimen koko, määrittää liiketoleranssit. Siinä paljoa vaihtoehtoja ole. Lukkopolkimet pitää nilkan oikeassa asennossa ja estää jalkapohjan lipsumiset. Näin toimien se estää myös polvien vääntymiset vieraisiin asentoihin. Polkeminen on, asijoitten näit ollen, vaivatonta ja tehokasta. Poljettaessa asentoa muutellaan vartalolla ja käsien tartuntaotteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä näyttää näitä fillarilehti-uskovaisia löytyvän. Luulisi olevan jo sukupuuttoon kuoleva laji. On siellä vuosien varrella väitetty yhtä ja toista. Keskustelupalstalla. Yksi naurettavimmista väitteistä koski jarrujen hydraliikkanesteitä. Mukamas keräävät kosteutta ilmasta ja siksi niitä pitäisi jakaa pieniin tiiviisiin purnukoihin, mutta kun niistäkin nesteet syövyttävät itsensä pihalle. Ei voi muuta kuin nauraa, ja vieläpä ääneen.

Lue lisää

Jarruneste kerää kosteutta. Fakta.

Anonyymi kirjoitti:

Jarruneste kerää kosteutta. Fakta.

Juu, ulkona jarruletkussa. Olikin kyse säilytyksestä. Eikä ole syövyttävää ainetta, niin kuin eräät väittävät. Ei edes dotit saati mineraaliöljy.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, ulkona jarruletkussa. Olikin kyse säilytyksestä. Eikä ole syövyttävää ainetta, niin kuin eräät väittävät. Ei edes dotit saati mineraaliöljy.

DOT-5 -laatuinen eli paras silikonipohjainen jarruneste ei kerää vettä, muut keräävät, varsinkin glykoli-eetteri -pohjaiset. Tuo jälkimmäinen autojen perinteinen ja halpa gl-ee -jarruneste on maalipintoja todella pahasti syövyttävä neste.

Mineraaliöljy ei syövytä maalipintoja lyhyessä altistuksessa.

Kyse on siis ihan siitä, mitä kussakin järjestelmässä käytetään. Itsellä on autossa glykoli-eetteri ja pyörässä mineraaliöljy.

Anonyymi kirjoitti:

DOT-5 -laatuinen eli paras silikonipohjainen jarruneste ei kerää vettä, muut keräävät, varsinkin glykoli-eetteri -pohjaiset. Tuo jälkimmäinen autojen perinteinen ja halpa gl-ee -jarruneste on maalipintoja todella pahasti syövyttävä neste.

Mineraaliöljy ei syövytä maalipintoja lyhyessä altistuksessa.

Kyse on siis ihan siitä, mitä kussakin järjestelmässä käytetään. Itsellä on autossa glykoli-eetteri ja pyörässä mineraaliöljy.

Lue lisää

Polkupyörässä käytetään nykyään dot5.1- nestettä. Silikoniin pohjautuvaa ei käytetä, eikä sellaista saa sekoittaa muihin dotteihin. Shimano ja kumppanit tykkää mineraaliöljystä. Auto on auto ja polkupyörä polkupyörä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen nilkat, ja polkimen koko, määrittää liiketoleranssit. Siinä paljoa vaihtoehtoja ole. Lukkopolkimet pitää nilkan oikeassa asennossa ja estää jalkapohjan lipsumiset. Näin toimien se estää myös polvien vääntymiset vieraisiin asentoihin. Polkeminen on, asijoitten näit ollen, vaivatonta ja tehokasta. Poljettaessa asentoa muutellaan vartalolla ja käsien tartuntaotteilla.

Lue lisää

Jalkaterän, säären ja reiden pituudella ei siis mielestäsi ole mitään tekemistä asian kanssa? Ihmisen nilkat ja polkimen koko ovat tärkeämpiä? Valottaisitko tuota polkimen kokoa, onko siitä jokin universaali standardi?

Entä yksilölliset erot, esim. jalkojen lievä pituusero tms. ominaisuudet, jotka nekään eivät niin kovin harvinaisia ole?

Miksihän todella pitkiä matkoja ajavien brevet- ja audax-pyöräilijöiden keskuudessa on suhteellisen paljon fläteillä ajavia?

- Viimeisestä kirjoittamastasi lauseesta olen samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkaterän, säären ja reiden pituudella ei siis mielestäsi ole mitään tekemistä asian kanssa? Ihmisen nilkat ja polkimen koko ovat tärkeämpiä? Valottaisitko tuota polkimen kokoa, onko siitä jokin universaali standardi?

Entä yksilölliset erot, esim. jalkojen lievä pituusero tms. ominaisuudet, jotka nekään eivät niin kovin harvinaisia ole?

Miksihän todella pitkiä matkoja ajavien brevet- ja audax-pyöräilijöiden keskuudessa on suhteellisen paljon fläteillä ajavia?

- Viimeisestä kirjoittamastasi lauseesta olen samaa mieltä.

Lue lisää

Ei ole. Ratkaisevaa on nilkan liiikkuvuus. Sen voi jokainen huomata vääntelemällä nilkkoja. Ei ne montaa astetta väänny mihinkään suuntaan. Aika fakiiri saa olla jos saa väännettyä nilkat ympäri. Niinpä on luontevaa lukita vastaus ja panna lukkopolkimet kireälle jotta nilkat pysyy samassa asennossa poljettaessa. Jos jalat on kovin eri pituiset semmoinen henkilö ei varmaankaan kauaa polkupyörällä polje. Ainakaan se kovin mukavalta voi tuntua oli polkimet millaiset tahansa. Polkimet on melko standardihomma. Niissä paljoakaan ole mihinkään suuntaan varaa jalkapohjia liikutella. Siihenkin on syynsä. Voihan sitä aina hakea metsästä kunnon halot jos luulee hehtaaripolkimilla paremmin polkevansa.

Varvaskoukkujen käyttö on monille kuntoilijoille, hyötyliikkujille ja työmatkapyöräilijöille paljon vaivattomampaa kuin lukkopolkimien käyttö. Ei turhia kenkien vaihtoja tai ostoja. Samalla reisulla voi tehdä samoilla kengillä paljon muutakin kuin vain "pyöräillä". Toiset elää, toiset vain uneksii elävänsä. Paljon yli 90 %:n hyöty alle 10 %:n vaivalla.

Varvaskoukkujen venymättömiä remmejä ei tarvitse eikä tietysti saa kiristää juuri yhtään. Riittää, että kenkä hiukan kiilautuu sisään ja irtoaa täysin vaivatta. Eli remmejä ei koskaan saa kiristää kengän ollessa polkimella. Tätähän kilpailijat ja retkipyöräilijät joskus muinoin harrastivat huonolla menestyksellä. Siitä johtuu varvaskoukkujen huono maine.

Kokeilkaa joskus. Harjoitelkaa vaikka ensin jollakin kuntopyörällä. Kenkien pohjakuviointi ei saa juuttua missään tilanteessa polkimien metallisakaroihin.

Anonyymi kirjoitti:

Varvaskoukkujen käyttö on monille kuntoilijoille, hyötyliikkujille ja työmatkapyöräilijöille paljon vaivattomampaa kuin lukkopolkimien käyttö. Ei turhia kenkien vaihtoja tai ostoja. Samalla reisulla voi tehdä samoilla kengillä paljon muutakin kuin vain "pyöräillä". Toiset elää, toiset vain uneksii elävänsä. Paljon yli 90 %:n hyöty alle 10 %:n vaivalla.

Varvaskoukkujen venymättömiä remmejä ei tarvitse eikä tietysti saa kiristää juuri yhtään. Riittää, että kenkä hiukan kiilautuu sisään ja irtoaa täysin vaivatta. Eli remmejä ei koskaan saa kiristää kengän ollessa polkimella. Tätähän kilpailijat ja retkipyöräilijät joskus muinoin harrastivat huonolla menestyksellä. Siitä johtuu varvaskoukkujen huono maine.

Kokeilkaa joskus. Harjoitelkaa vaikka ensin jollakin kuntopyörällä. Kenkien pohjakuviointi ei saa juuttua missään tilanteessa polkimien metallisakaroihin.

Lue lisää

Pitää muistaa myös että tuolta maastopyöräpuolelta löytyy paljon lukoilla varusttetuja kenkiä joita pystyy käyttämään suhteellisen "normaalin" kengän tavoin.
Ovat osa tarkoitettuja siihen että joudut maastossa jalkautumaan pyörän päältä ja työntämään pyörään huonoissakin olosuhteissa pidempiä matkoja, eli ovat osittain hieman "ulkoilukenkä" tyyppisiä.
Eli se lukkokegän ei tarvitse olla myöskään mikään puhtaasti maantieajoon tarkoitettu kenkä, joka tosiaan on hyvin epämukava käyttää missään muussa tarkoituksessa kuin pyöräillessä.

Anonyymi kirjoitti:

Varvaskoukkujen käyttö on monille kuntoilijoille, hyötyliikkujille ja työmatkapyöräilijöille paljon vaivattomampaa kuin lukkopolkimien käyttö. Ei turhia kenkien vaihtoja tai ostoja. Samalla reisulla voi tehdä samoilla kengillä paljon muutakin kuin vain "pyöräillä". Toiset elää, toiset vain uneksii elävänsä. Paljon yli 90 %:n hyöty alle 10 %:n vaivalla.

Varvaskoukkujen venymättömiä remmejä ei tarvitse eikä tietysti saa kiristää juuri yhtään. Riittää, että kenkä hiukan kiilautuu sisään ja irtoaa täysin vaivatta. Eli remmejä ei koskaan saa kiristää kengän ollessa polkimella. Tätähän kilpailijat ja retkipyöräilijät joskus muinoin harrastivat huonolla menestyksellä. Siitä johtuu varvaskoukkujen huono maine.

Kokeilkaa joskus. Harjoitelkaa vaikka ensin jollakin kuntopyörällä. Kenkien pohjakuviointi ei saa juuttua missään tilanteessa polkimien metallisakaroihin.

Lue lisää

Saako noita koukkuja kaupasta vai antiikkiliikkeistä?

Anonyymi kirjoitti:

Saako noita koukkuja kaupasta vai antiikkiliikkeistä?

Varvaskoukkuja valmistetan maailmalla paljon enemmän kuin pienen ja äänekkään harrastajaryhmän käyttämiä lukkopolkimia. Intiassa ja Kiinassa ja muissa isoissa pyöräilymaissa lähes kaikilla on varvaskoukut. Suomi ei ole ollut mikään pyöräilymaa enää vuosikymmeniin.

Uusia malleja tulee vuosittain ja niitä saa kaikista alan kaupoista ja tavarataloista.

Katsokaa Googlen kuvahaku: toe clip pedals

Anonyymi kirjoitti:

Varvaskoukkuja valmistetan maailmalla paljon enemmän kuin pienen ja äänekkään harrastajaryhmän käyttämiä lukkopolkimia. Intiassa ja Kiinassa ja muissa isoissa pyöräilymaissa lähes kaikilla on varvaskoukut. Suomi ei ole ollut mikään pyöräilymaa enää vuosikymmeniin.

Uusia malleja tulee vuosittain ja niitä saa kaikista alan kaupoista ja tavarataloista.

Katsokaa Googlen kuvahaku: toe clip pedals

Lue lisää

Samalla voi etsiä talveksi hiihtämistä varten tervaa, pieksuja tai nahkapohjamonoja. Ensin pitää höylätä suksien pohjat sileiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Samalla voi etsiä talveksi hiihtämistä varten tervaa, pieksuja tai nahkapohjamonoja. Ensin pitää höylätä suksien pohjat sileiksi.

Löysää spandexia.

Oli miten oli, mutta varvaskoukut ovat arkiajossa näppäriä. Näillä saa arkikengillä samat hyvät ominaisuudet käyttöön kuin lukkopolkimilla. Elikkäs kaksi tärkeintä, ensittäin tukeva ote polkimeen ja tarvittaessa nosto. Tämä riittää arkiajoon ja kuntolenkille. Kavereille näyttö ja kilpa-ajo on sitten toinen juttu...

Anonyymi kirjoitti:

Oli miten oli, mutta varvaskoukut ovat arkiajossa näppäriä. Näillä saa arkikengillä samat hyvät ominaisuudet käyttöön kuin lukkopolkimilla. Elikkäs kaksi tärkeintä, ensittäin tukeva ote polkimeen ja tarvittaessa nosto. Tämä riittää arkiajoon ja kuntolenkille. Kavereille näyttö ja kilpa-ajo on sitten toinen juttu...

Lue lisää

Hyvät varsinkin ylämäissä ja jatkuvissa kiihdytyksissä. Risteyksiä on kaupunkialueilla niin tiheään, ettei vauhtia ehdi eikä kannata kerätä liikaa. Liian vaarallista ja kuluttaa kalliita jarruja.

Kymmeniä valmistajia. Käytetään myös miljoonissa kuntopyörissä, polkuatoissa ja polkuveneissä.

Monissa uusissa malleissa ei ole enää sitä koukku-osaa. Pelkkä leveä remmi tai kaksi remmiä rinnakkain. Helppo käyttää pyörittämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kymmeniä valmistajia. Käytetään myös miljoonissa kuntopyörissä, polkuatoissa ja polkuveneissä.

Monissa uusissa malleissa ei ole enää sitä koukku-osaa. Pelkkä leveä remmi tai kaksi remmiä rinnakkain. Helppo käyttää pyörittämiseen.

Lue lisää

Varvaskoukkujen suurin ongelma on se, että ne ovat halpoja ja ne kestävät yli 10 vuotta kovassa käytössä ja normaalikäytössä kymmeniä vuosia. Ei tarvita erikoispolkimia eikä nopeasti hajoavia kalliita erikoiskenkiä. Myyntituotto jää pieneksi eikä niitä kannata edes mainostaa, koska liikkeet saavat monikymmenkertaisen katteen lukkopolkimista kaikkine lisätarvikkeineen ja asusteineen.

Lukkopolkimien käyttäjät on helppo aivopestä uskomaan mainoksia ja valistamaan kaikkia vääräuskoisia ihan ilmaiseksi. Ihan kuten tietokonepelejä pelaavat valistavat kaikkia muita pelaamattomia tietokoneen käyttäjiä "oikean" tietokoneen ostoissa. Pakko olla vähintään se ja se eikä missään nimessä sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Varvaskoukkujen suurin ongelma on se, että ne ovat halpoja ja ne kestävät yli 10 vuotta kovassa käytössä ja normaalikäytössä kymmeniä vuosia. Ei tarvita erikoispolkimia eikä nopeasti hajoavia kalliita erikoiskenkiä. Myyntituotto jää pieneksi eikä niitä kannata edes mainostaa, koska liikkeet saavat monikymmenkertaisen katteen lukkopolkimista kaikkine lisätarvikkeineen ja asusteineen.

Lukkopolkimien käyttäjät on helppo aivopestä uskomaan mainoksia ja valistamaan kaikkia vääräuskoisia ihan ilmaiseksi. Ihan kuten tietokonepelejä pelaavat valistavat kaikkia muita pelaamattomia tietokoneen käyttäjiä "oikean" tietokoneen ostoissa. Pakko olla vähintään se ja se eikä missään nimessä sitä.

Lue lisää

Erilaisten myyjien toimenkuvaan kuuluu markkinoida myymiään tuotteita kaikin mahdollisin keinoin myös somessa. Eivät ole asiantuntijoita ja sen huomaa. Varmasti yli puolet tämänkin palstan jotain suosittelevista pelleistä on myyjiä. Aikaa riittää. Mitä vähemmän asiakkaita, sitä enemmän viestejä.

Anonyymi kirjoitti:

Erilaisten myyjien toimenkuvaan kuuluu markkinoida myymiään tuotteita kaikin mahdollisin keinoin myös somessa. Eivät ole asiantuntijoita ja sen huomaa. Varmasti yli puolet tämänkin palstan jotain suosittelevista pelleistä on myyjiä. Aikaa riittää. Mitä vähemmän asiakkaita, sitä enemmän viestejä.

Lue lisää

Vainoharhaista. Varvaskoukku on niin suuri vitsi että sillä kukaan rikastuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Vainoharhaista. Varvaskoukku on niin suuri vitsi että sillä kukaan rikastuisi.

Ei kukaan rikastukaan, mutta käyttäjät ovat tyytyväisiä. Palstan suunsoittajat eivät ole koskaan niitä käyttäneet. Pelkäävät jotain.

Niin. Voi niillä luistelusuksilla lähteä kokeilemaan umpihankea. Lähden mielelläni kaveriksi - katsotaan kumpi on nopeampi esim. 5 km matkalla vaihtelevassa metsämaastossa. Alennun mielelläni käyttämään puusuksia (en ikävä kyllä sellaisia omista, mutta saan lainaksi).

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Voi niillä luistelusuksilla lähteä kokeilemaan umpihankea. Lähden mielelläni kaveriksi - katsotaan kumpi on nopeampi esim. 5 km matkalla vaihtelevassa metsämaastossa. Alennun mielelläni käyttämään puusuksia (en ikävä kyllä sellaisia omista, mutta saan lainaksi).

Lue lisää

Nyt kun tappajasepeli on taas terävimmillään, onkin aika ottaa "Vuokatinvaaran takahisiset" odottelemaan kunnon hankea.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kun tappajasepeli on taas terävimmillään, onkin aika ottaa "Vuokatinvaaran takahisiset" odottelemaan kunnon hankea.

niin, Vilminkot Ohravaarasta, niillä pääsee, eivät käytä akkumulaattoria vaan raakaa rasvaa palaa.

Anonyymi kirjoitti:

niin, Vilminkot Ohravaarasta, niillä pääsee, eivät käytä akkumulaattoria vaan raakaa rasvaa palaa.

Akkumulaattori = vihreä siirtymä..... DDD

Taas joku peruskoulupelle yrittää kertoa meille jotain asiasta, josta ei tiedä yhtikäs mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Taas joku peruskoulupelle yrittää kertoa meille jotain asiasta, josta ei tiedä yhtikäs mitään.

Mikä sua viehättää koukuissa? Se on niin historiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Taas joku peruskoulupelle yrittää kertoa meille jotain asiasta, josta ei tiedä yhtikäs mitään.

Mikä on peruskoulupelle? Onko sanalla tarkoitus loukata?

Asia on tietenkin juuri päinvastoin kuin sen esität.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on tietenkin juuri päinvastoin kuin sen esität.

Kyllä on paljon polviongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on paljon polviongelmia.

No voi voi. Hanki lukkopolkimet niin kuin minä olen tehnyt, niin lakkaa nuo jatkuvat polvivaivat.

Anonyymi kirjoitti:

No voi voi. Hanki lukkopolkimet niin kuin minä olen tehnyt, niin lakkaa nuo jatkuvat polvivaivat.

Jos on polviongelmia, lukkopolkimet ovat vihonviiimeiset kapistukset, polvi sijoiltaan, kun niitä kääntelee auki, ja lonkka paskana, kun kaatuilee niiden kanssa,

järkeä peliin NYT HETI !

Anonyymi kirjoitti:

Jos on polviongelmia, lukkopolkimet ovat vihonviiimeiset kapistukset, polvi sijoiltaan, kun niitä kääntelee auki, ja lonkka paskana, kun kaatuilee niiden kanssa,

järkeä peliin NYT HETI !

Lue lisää

Ahaa, mistä lienet tietosi hankkinut. Parinkymmenentuhannenkilometrin empiirisen tutkimuksen tuloksena tiedän että väitteesi on silkkaa palturia ja vikapuhetta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on polviongelmia, lukkopolkimet ovat vihonviiimeiset kapistukset, polvi sijoiltaan, kun niitä kääntelee auki, ja lonkka paskana, kun kaatuilee niiden kanssa,

järkeä peliin NYT HETI !

Lue lisää

Peruskoulupelle yrittää kertoa meille legendaa, josta ei ymmärrä yhtikäs mitään!

Koukut rulettaa!

Anonyymi kirjoitti:

No voi voi. Hanki lukkopolkimet niin kuin minä olen tehnyt, niin lakkaa nuo jatkuvat polvivaivat.

Minulla ei ole ollenkaan polviongelmia. Haluan myös pitää asiantilan sellaisena. Olen siis tehnyt jotain oikein. Siksi en aio hankkia lukkopolkimia jatkossakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole ollenkaan polviongelmia. Haluan myös pitää asiantilan sellaisena. Olen siis tehnyt jotain oikein. Siksi en aio hankkia lukkopolkimia jatkossakaan.

Jos vuosittaiset polkemuksesi jäävät alle kolmen tuhannen kilometrin ei kokemuksesi luultavasti lukkopolkimilla juuri parane. Paljon polkevilla voi polvet ja nivelet jo paljon paremmin noilla lukkopolkimilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vuosittaiset polkemuksesi jäävät alle kolmen tuhannen kilometrin ei kokemuksesi luultavasti lukkopolkimilla juuri parane. Paljon polkevilla voi polvet ja nivelet jo paljon paremmin noilla lukkopolkimilla.

Lue lisää

5000km tulee vuodessa. Minulla ei ole pieninpiäkään tuntemuksia polvissa vaikka ajaisin 100km kerralla.

Anonyymi kirjoitti:

5000km tulee vuodessa. Minulla ei ole pieninpiäkään tuntemuksia polvissa vaikka ajaisin 100km kerralla.

10000 vuodessa lukkopolkimilla. Minulla ei ole minkäänoloisia tuntemuksia polvissa vaikka polkisin 220 kilometriä.

Poljen 30 000 kilometria vuodessa pelkillä fläteillä. Kaikki muu on silkkaa snobismia.

Anonyymi kirjoitti:

Poljen 30 000 kilometria vuodessa pelkillä fläteillä. Kaikki muu on silkkaa snobismia.

Nyt tulikin oikea lättäpolkemisen maailmanennätys julkisuuteen. Missä olet piileskellyt kaikki nämä vuodet?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tulikin oikea lättäpolkemisen maailmanennätys julkisuuteen. Missä olet piileskellyt kaikki nämä vuodet?

Ihmettelen, jos joku kehtaa väittää olevansa pyöräilijä, jos kilometreja tulee alle 20 000 vuodessa!

Fläteillä voi panna jalkansa ihan siihen asentoon kuin tykkää, eikä mitään jalkavaivoja. Sen takia flätit ja uudeksi tavoitteeksi 40 000 km/v. Siihen kyllä saa polkea, mutta onnistuu ehdottomasti.

No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.

Lue lisää

On selvää että ryntäilyissä lukot tuovat 15 % lisää tehontuottoa sekä turvallisuutta kun jalka ei lipsu.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.

Lue lisää

Maninostavat vain alan ja sponsoreidensa tuotteita. Kilpailussa lukoista on hyötyäkin.

Anonyymi kirjoitti:

On selvää että ryntäilyissä lukot tuovat 15 % lisää tehontuottoa sekä turvallisuutta kun jalka ei lipsu.

Rahvas voi ihan hyvin ajaa flat-polkimilla.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.

Lue lisää

Et itsekään ymmärrä, mitä kirjoitat!

Nyt on kyse pyöräilijöistä. Heitä on paljon enemän kuin "ammattilaisia". Ja suuri osa parhaista ammattilaisistakin käyttää varvaskoukkuja raskaissa ajoissa.

Kuten itse totesit, pyöräilijät ajavat sillä vaihtoehdolla, mikä heille on paras. Flätti on yivoimainen voittaja. Sinä ja muut myyjät kärsitte, mutta se on pieni murhe. Sinun kannattaa harkita alan vaihtoa.

Anonyymi kirjoitti:

On selvää että ryntäilyissä lukot tuovat 15 % lisää tehontuottoa sekä turvallisuutta kun jalka ei lipsu.

Tuosta ryntäilystä on vain haittaa. Varsinkin liukkailla keleillä ja aina kevyen liikenteen väylillä. Lisää onnettomuuksia. Syyttömät kärsivät.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta ryntäilystä on vain haittaa. Varsinkin liukkailla keleillä ja aina kevyen liikenteen väylillä. Lisää onnettomuuksia. Syyttömät kärsivät.

Syyttömänä kuolemaan. Koko viime talvenkin sotkin menemään lukkopolkkmilla. Oli meinaan liukkaita kelejä, mutta kun on kato 240 nastaa pers rengas niin on tuota luottoa. Enkä kaatunut kertaakaan vaikka painelin alamäjetkin aika haipakkaa. Mutta yksikään ns ammattilainen käytä edes vapaalla mitään varvaskoukkuja ja nahkaremmejä. Kaikkea sitä höpistäänkin. Sen sijaan itse ajattelin korkata nastakauden avatuksi tällä kertaa lättypolkimilla vaihtelun vuoksi. En ole semmoista tehnyt vuosiin mutta jos nyt uskaltaisi kokeilla mitä onkaan polkupyöräily vailla lukkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Syyttömänä kuolemaan. Koko viime talvenkin sotkin menemään lukkopolkkmilla. Oli meinaan liukkaita kelejä, mutta kun on kato 240 nastaa pers rengas niin on tuota luottoa. Enkä kaatunut kertaakaan vaikka painelin alamäjetkin aika haipakkaa. Mutta yksikään ns ammattilainen käytä edes vapaalla mitään varvaskoukkuja ja nahkaremmejä. Kaikkea sitä höpistäänkin. Sen sijaan itse ajattelin korkata nastakauden avatuksi tällä kertaa lättypolkimilla vaihtelun vuoksi. En ole semmoista tehnyt vuosiin mutta jos nyt uskaltaisi kokeilla mitä onkaan polkupyöräily vailla lukkoja.

Lue lisää

En pidä koukuista kuin ongen nokassa.

Anonyymi kirjoitti:

No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.

Lue lisää

Riippuu pyöräilyn lajista, osa kisatasonMAASTOKUSKEISTA ajaa Fläteillä koska ne sopivat paremmin heidän ajotyyliinsä kuin lukoilla ajaminen (ja osa vaihtaa lukkojen ja flättien välillä eri tyyppisten ratojen välillä).

Mutta maastopuolen tapauksessa Flät-polkimet tarkoittavat lähes yksinomaan polkimia joissa on 6-14kpl/puoli olevia, säädettäviä metalli"nastoja" jotka "pureutuvat " vartavasten kyseiseen poljintyyppiin suunniteltujen pyöräkenkien pohjaan kanssa erinomaisesti yhteen ja tuntuu että jaka pystyy polkimissa paikoillaan isommassakin röykytyksessä. Näillä polkimilla pystyy polkemaan myös aivan tavallisella kengällä, mutta paras pito niillä saavutetaan vain juurikin vartavasten kyseisille polkimille tarkoitetuilla kengillä.

Anonyymi kirjoitti:

Et itsekään ymmärrä, mitä kirjoitat!

Nyt on kyse pyöräilijöistä. Heitä on paljon enemän kuin "ammattilaisia". Ja suuri osa parhaista ammattilaisistakin käyttää varvaskoukkuja raskaissa ajoissa.

Kuten itse totesit, pyöräilijät ajavat sillä vaihtoehdolla, mikä heille on paras. Flätti on yivoimainen voittaja. Sinä ja muut myyjät kärsitte, mutta se on pieni murhe. Sinun kannattaa harkita alan vaihtoa.

Lue lisää

Laitatko jotain kuvalinkkiä (sanotaan viimeisen 10v. ajalta) jossa ammatti-maantiepyöräilijät ajavat jollain muilla polkimilla kuin lukkopolkimilla, myös kansallisen tason kisa-ajajat (jotka ovat harrastajia, eivät ajamisesta elantonsa saavia) hyväksytään tähän joukkoon, koska amattailaisei ei kauheasti ole. Ja kisatilannetta raskaampaa ajoa tuskin on olemassa.

Sitten kuten jo sanoinkin, niin maastopuolella tuohon asiaan on hajontaa enemmän, siellä osa käyttää Flätteja lukkojen sijaan.

Ja siten kustannuksiin, ei nuo hyvätasoiset Flätti polkimet ja niihin vartavasten suunnitellut ajokengät ole juurikaan halvempia kuin vastaavat lukkopolkimet ja kengät, ja osa valmistajista kun valmistaa molempia variaatioita, niin ei se myöskään valmistaj/myyjä kysymys voi olla...

santtu_1975X kirjoitti:

Laitatko jotain kuvalinkkiä (sanotaan viimeisen 10v. ajalta) jossa ammatti-maantiepyöräilijät ajavat jollain muilla polkimilla kuin lukkopolkimilla, myös kansallisen tason kisa-ajajat (jotka ovat harrastajia, eivät ajamisesta elantonsa saavia) hyväksytään tähän joukkoon, koska amattailaisei ei kauheasti ole. Ja kisatilannetta raskaampaa ajoa tuskin on olemassa.

Sitten kuten jo sanoinkin, niin maastopuolella tuohon asiaan on hajontaa enemmän, siellä osa käyttää Flätteja lukkojen sijaan.

Ja siten kustannuksiin, ei nuo hyvätasoiset Flätti polkimet ja niihin vartavasten suunnitellut ajokengät ole juurikaan halvempia kuin vastaavat lukkopolkimet ja kengät, ja osa valmistajista kun valmistaa molempia variaatioita, niin ei se myöskään valmistaj/myyjä kysymys voi olla...

Lue lisää

Laita sinä kuva niistä muutamasta "ammattilaisesta" ja heidän tukijoukoistaan. Kaikki toiminta on sponsoroitua. Ajetaan niillä välineillä, joita saadaan käyttöön.

Yrität epätoivoisesti vääristellä kaikkea yksitäisillä poikteustapauksilla. Pyöräilijöitä on yli miljardi. Suurin osa heistä ei ole mainonnan uhreja.

Anonyymi kirjoitti:

Laita sinä kuva niistä muutamasta "ammattilaisesta" ja heidän tukijoukoistaan. Kaikki toiminta on sponsoroitua. Ajetaan niillä välineillä, joita saadaan käyttöön.

Yrität epätoivoisesti vääristellä kaikkea yksitäisillä poikteustapauksilla. Pyöräilijöitä on yli miljardi. Suurin osa heistä ei ole mainonnan uhreja.

Lue lisää

Mistäs hatusta miljardin vetäsit? Yksin intialaisia ja kiinalaisia on kaksi miljardia. Niistä jo miljardi polkijaa saadaan. Luuletko aikuistenoikeesti että ammatikseen kilpapyöräilyn saaneet eivät käyttäisi parhaita mahdollisia välineitä? Että nitkutan tässä nyt viisi tuntia kilpaveikkojen perässä mummonpyörällä kun siitä joku minulle maksaa?

Jos on hyvä kunto ja vahvat reidet, niin ainakin pk-seudulla flätit ovat turvallisin vaihtoehto. Pääse ihan riittävän lujaa. Ei täällä missään voi eikä kannata ajaa kovaa. Pyörätiet ovat täynnä kuoppia ja täyttämättömiä kaapelikaivauksia ja teräviä reunakiviä ja pimeitä risteyksiä ja alikulkuja. Ja tietysti koiria ja lastenvaujua kakaralaumoineen ja muita yllätyksiä.

Jos ajaa liian kovaa, tulee koko ajan vaarallisia ohituksia. Osa pyöräilijöistä on jo omaksunut vasemmanpuoleisen liikenteen suuren maailman tyyliin. Ajavat tietysti ana väliilä oikeallakin puolella, jos se on heille edullisempaa.

Sellaiset jotka eivät ole markkinamiesten talutusnuorassa, harrasta välineurheilua tai muotipyöräilyää.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaiset jotka eivät ole markkinamiesten talutusnuorassa, harrasta välineurheilua tai muotipyöräilyää.

Sinä itse siis käytät koukkuja, kehut niitä ja puolustat niitä. Yrität saada muutkin käyttämään niitä eli olet markkinamiesten asialla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä itse siis käytät koukkuja, kehut niitä ja puolustat niitä. Yrität saada muutkin käyttämään niitä eli olet markkinamiesten asialla.

En käytä mutta ei haittaa vaikka muuta harrastavat tavallansa.

Surkea suoritus (ehkä olet huono ajaja?), jos pystyt tuottamaan noin suuren eron fläteillä ja lukoilla. Ajamasi matka ei kuitenkaan ole erityisen pitkä.

Talvisissa olosuhteissa en itse suostuisi lukkoja harkitsemaankaan, mutta minulla on maantiekengät... eli ajatus lumikontaktin ottamisesta niillä - noh, mieluummin ei.

Anonyymi kirjoitti:

Surkea suoritus (ehkä olet huono ajaja?), jos pystyt tuottamaan noin suuren eron fläteillä ja lukoilla. Ajamasi matka ei kuitenkaan ole erityisen pitkä.

Talvisissa olosuhteissa en itse suostuisi lukkoja harkitsemaankaan, mutta minulla on maantiekengät... eli ajatus lumikontaktin ottamisesta niillä - noh, mieluummin ei.

Lue lisää

Surkeaan suoritukseen tarvitaan useampi tekijä jotka kaikki eivät suinkaan johdu polkijasta. En tiedä oletko koskaan polkenut edes noinkaan lyhyttä polkupyörälenkkiä talviliukkaalla kylmässä viimassa mäkisessä maastossa. He jotka ovat tietävät että jäisellä kaljamolla ei kaarteisiin painella kuin kesällä navettaan, edes nastarenkailla, puhumattakaan taajaman pakollisista pysähdyksistä johon niihinkin on otettava pitempi jarrutusmatka. Minä kun pidän geepeeässää päällä koko matkan mistä keskituntinopeus myös määräytyy, enkä ainoastaan maantien alamäissä. Lisäksi hyvätkin ja pitävät saappaanpohjat kovettuu pakkasessa. Kyllä silloin ryhtyy jalkakin lipsumaan polkimilta, joten lukkopolkimet ovat ainoa oikea valinta talvellakin.

Flättipolkimet vaativat hyvän pyöritystekniikan ja tulee olla tietoisempi mitä jaloilla tekee.
On helpompi tämän vuoksi siirtyä fläteistä lukkoihin kuin toisinpäin. Lukkopolkimilla oppii löperöksi.

Anonyymi kirjoitti:

Surkeaan suoritukseen tarvitaan useampi tekijä jotka kaikki eivät suinkaan johdu polkijasta. En tiedä oletko koskaan polkenut edes noinkaan lyhyttä polkupyörälenkkiä talviliukkaalla kylmässä viimassa mäkisessä maastossa. He jotka ovat tietävät että jäisellä kaljamolla ei kaarteisiin painella kuin kesällä navettaan, edes nastarenkailla, puhumattakaan taajaman pakollisista pysähdyksistä johon niihinkin on otettava pitempi jarrutusmatka. Minä kun pidän geepeeässää päällä koko matkan mistä keskituntinopeus myös määräytyy, enkä ainoastaan maantien alamäissä. Lisäksi hyvätkin ja pitävät saappaanpohjat kovettuu pakkasessa. Kyllä silloin ryhtyy jalkakin lipsumaan polkimilta, joten lukkopolkimet ovat ainoa oikea valinta talvellakin.

Lue lisää

Oliko flättipolkimissasi piikit? Flättejäkin on niin monentasoisia. Itse en kelpuuta kuin nuo piikilliset. Hyvin pysyy talvilenkkari polkimella lipsumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko flättipolkimissasi piikit? Flättejäkin on niin monentasoisia. Itse en kelpuuta kuin nuo piikilliset. Hyvin pysyy talvilenkkari polkimella lipsumatta.

Joo piikit, ne voi olla hyviä. Sen sijaan on selvää että lukkopolkimet opettaa ja kertoo polkijansa ottamaan irti mitä otettavissa on. Rytmi kadenssi ja se viimeisimmänkin puristaminen on lukkopolkimella luontaista. Se on ikään kuin sen toinen luonto. Ihmeellinen lukkopoljin. Lättäpolkimet opettaa laiskottelemaan. Kuiskii ikään kuin korvaan että ota rennosti vaan ja velttoillen. Mitä polkupyöräilyä se semmoinen ompi? Ei minkäänlaista.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko flättipolkimissasi piikit? Flättejäkin on niin monentasoisia. Itse en kelpuuta kuin nuo piikilliset. Hyvin pysyy talvilenkkari polkimella lipsumatta.

Puhumattakaan siitä että ajat näillä "piikillisillä" Fläteillä (mitkä ainakin itselleni ovat ne ainoat oikea polkimet, mutta itselläni tuo ajo on maastopainoitteista) ajetaan kengillä jotka ovat nimenomaisesti kyseiselle poljinmallille suunnitellut, niin pito-ongelmaa ei taatusti ole (ettei sitten onnistu saamaan kengänpohjiin taikka polkimiin jääkerrosta aikaiseksi talviajossa).

Ei kyllä selvinnyt missä hyöty lukkopolkimista oli. Epäilläåhän voi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyllä selvinnyt missä hyöty lukkopolkimista oli. Epäilläåhän voi.

Eikåås se tuossa melkoselkosuomella kerrottu. Kaikkea voi epäillä ja kokeilla pitääkö paikkaansa, tosin lukkopolkimien osalta on todettava että niihin on parempi totutella kesällä. Äkkiseltään talvella voi tulla vetelät jos ei muista että jalat on lukittu. Toiseksi on ymmärrettävä kuinka polkupyörä käyttäytyy nastarenkailla jääpinnalla. Nastarenkaiden on hyvä olla uudehkot jotta ne käyttäytyy johdonmukaisesti ja luotettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Eikåås se tuossa melkoselkosuomella kerrottu. Kaikkea voi epäillä ja kokeilla pitääkö paikkaansa, tosin lukkopolkimien osalta on todettava että niihin on parempi totutella kesällä. Äkkiseltään talvella voi tulla vetelät jos ei muista että jalat on lukittu. Toiseksi on ymmärrettävä kuinka polkupyörä käyttäytyy nastarenkailla jääpinnalla. Nastarenkaiden on hyvä olla uudehkot jotta ne käyttäytyy johdonmukaisesti ja luotettavasti.

Lue lisää

En kyllä huomannut missä. Uskot että niistä on hyötyä mutta sehän ei todista muille mitään.
Itsellä pysyy jalat polkimilla ja myös irtoaa refleksinomaisesti jos liukkaus yllättäisi. Keskinopeudet samat enkä tarvitse erikoiskenkiä talvipyöräilyyn.

Anonyymi kirjoitti:

En kyllä huomannut missä. Uskot että niistä on hyötyä mutta sehän ei todista muille mitään.
Itsellä pysyy jalat polkimilla ja myös irtoaa refleksinomaisesti jos liukkaus yllättäisi. Keskinopeudet samat enkä tarvitse erikoiskenkiä talvipyöräilyyn.

Lue lisää

Sehän on hyvä asia. Talvipolkupyöräily on mainio asia ja enemmänkin mahtuisi noille jäisille baanoille. Korvessa on yleensä hiljaista kun huviaitoilijat ei juuri viitsi raspia ikkunoita päästäkseen myrkyttämään luontoa. Myös saastaiset moottoripyöräkolonnat loistavat poissaolollaan. Ilma on kylmää mutta hyvää hengittää.

Kerro yksi poikkeus ja asia on sillä selvä!

Miksi ratakilpailuhin erikoistuneissa kaupoissa on toinen toistaan parempia varvaskoukkuja? Jatkuvaa kehitystä. Eikä sitä koukku-osaa ole kaikissa. Turha, jos remmit on sopivan jäykkiä.

Suomi on kehitysmaa!

Anonyymi kirjoitti:

Kerro yksi poikkeus ja asia on sillä selvä!

Miksi ratakilpailuhin erikoistuneissa kaupoissa on toinen toistaan parempia varvaskoukkuja? Jatkuvaa kehitystä. Eikä sitä koukku-osaa ole kaikissa. Turha, jos remmit on sopivan jäykkiä.

Suomi on kehitysmaa!

Lue lisää

Kerro yksikin ratakilpailuihin erikoistunut myymälä missä noita erinomaisia remmejä myydän? Koukulla tai ilman.