Kokeneilta esimerkkejä, kiitos!
Kuinka paljon pyörän keventyminen ja lukkopolkimet nostavat tuntinopeutta?
Anonyymi
1354529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 135
Vanhimmat
Se on sillai että lukkopolkimilla paranee keskituntinopeus satasen matkalla kahdella kilometrillä tunnissa jos polkupyörä painaa viisitoista kiloa. Jos jatketaan polkemista lukkopolkimilla mutta polkupyörä kevenee viisi kiloa, on vaikutus keskituntinopeuteen sadan kilometrin matkalla leskimäärin kaksi kilometriä tunnissa. Siitä kaksi kiloa polkuoyörän painosta pois ja sadan kilometrin keskituntinopeus paranee noin yhdellä kilometrillä tunnissa.
Muita muuttujia on rengastuksen laatu ja sen kapeus, ja tietenkin sääolosuhteet ja vaatetus, ja kuten aina kaikessa tekemisessä fiilis on tärkeä tekijä. Se nyt vaan on niin että kevyellä hyvin rullaavalla polkupyörällä, joka on vieläpä oikean kokoinen käppyräsarvi, sekä tiukoissa ajotrikoissa matkaa taittaen ajokilometrit helposti tuplaantuu, ja matkojen yhteispituus vuosittain kymmenkertaistuu.
Nopeus ja käppyräsarvet tappaa. Muuan tyttö polki suoraan risteävän rekan kylkeen. Eräs pyöräilijä polki käppyräsarvisella tien reunan valkoviivaa pitkin. Virottuaan hän huomasi olevansa pysäköidyn auton sisällä niska murtuneena.
Oho! Ei sillai auttaisi polkea että niska murtuu. Ennenkuulumatonta että niskat mennyt nurin ja vielä herää tähän maailmaan. Ihmeitä tapahtuu.
Lukkopolkimet eivät nosta yhtään nopeutta. Pyörän keventyminen helpottaa hieman ylämäessä, tasaisella ei juuri lainkaan eroa.
Alamäessä painava pyörä on hiukan kevyttä nopeampi.
Keskinopeus nousi muutaman kilometriä tunnissa lukkopolkimilla. Tietysti ne kengätkin vaikuttavat asiaan. Nyt on kevyemmät ja rullaavammat renkaat joten edessä lienee samantasoinen nopeuden nousu. Niin ja myös pyöräilyvaatteet ovat nostaneet nopeutta ilmanvastus kun on se suurin vastus.
Ilmanvastus suurin vastus. Mitä matalampi ajoasento sen suurempi nopeus.
On+aivan+selvää,+että+lukkopolkimet+nostavat+ajon+keskinopeutta+riittävän+hyvillä+pyöräilijöillä.+Ellei+näin+olisi,+kilpapyöräilijät+ajaisivat+lenkkareissa.+Siis+turvallisuuden+ja+jalan+lipsumisen+lisäksi.+
Taitaa+olla+kenkäkauppias+äänessä+tai+sitten+heikon+pyöritystekniikan+omaava.+Muuten+ei+vauhti+lisäänny+:D
Se on sillai sillai sillai sillai että lukkopolkimilla paranee keskituntinopeus satasen matkalla kahdella kilometrillä tunnissa jos polkupyörä painaa viisitoista kiloa.
Olet väärässä, myyn sukkia.
Se on oikeasti sillai että lukkopolkimia yhtäältä työnnetään kuin tyrästä ja toisaalta vedetään, eikä nosteta ja paineta. Lukuin ottamatta putkelta ponnistelua. Silloin nostetaan painetaan. Näin toimien lukkopolkimista saahaan kaikki tarvittava voima ulosmitattua.
Ulosmittaukset tehdään konttorilla.
Tuo 2 km/h lukkiksilla on ihan hyvä nyrkkisääntö, mutta muuttujia on toki paljon ja yleensä kun siirrytään lukkopolkimiin, muuttuu jotain muutakin.
Painossa riippuu pitkälti se, mistä grammaa viilataan. Onko kyse kiinteistä vai pyörivistä massoista. Painoa kannattaa viilata pyörivistä massoista, voimansiirrosta ja ennen kaikkea kiekoista.
Ei tuohon enää monikaan usko. Kiekot saa painaa enemmänkin, kunhan ovat aerodynaamiset. Painosta on eniten haittaa nousuissa laskuissa pelkkää plussaa ja silloin on ihan sama mistä sitä viilataan. Edullisinta on laihduttaa muutama kilo.
Sen havaitsee esteen tuntiessa😂🤣😅turha kiire pois
Asiasta kiinnostuneet voivat katsoa tieteellisen testin videolta.
https://youtu.be/CNedIJBZpgM?t=385
Lopputulos oli että flätit olivat kokeneella kilpapyöräilijällä tehokkaammat.
Tuloksen selvittyä pyöräilijän ilme on kuin lapsen jolle on kerrottu ettei joulupukkia ole olemassakaan.
Testin tulos ei kumminkaan selittelämällä muuksi muutu.
Jep, tämä on tullut itsekin katsottua. Kieltämättä yllätys sinänsä.
Lukkojen suurin hyöty taitaa olla nousuissa ja kiihdytyksissä, mutta matkaa poljettaessa ei suurtakaan hyötyä.
Painon kanssa sama, suurin hyöty nousuissa ja kiihdytyksissä - toki vaikutusta on silläkin, onko massa kiekoissa vai rungossa.
Itse testailin kesällä ajamalla samaa lenkkiä, samat segmentit Straavaan, uusilla yli 200 e kengillä ja lukkopolkimilla. Vanhat flätit. Sama pyörä.
Tuloksena on: jokin muu selittää käytetyn ajan. Ei polkimet.
Jalkineet tietysti. Komposiittipohjat kiihdyttää vauhtiin arvaamattomaan. Muistiinpanojeni pohjalta rohkenen väittää että mtb-jalkineet eivät kiihdytä ja viihdytä niin kuin kova komposiitti. Ero voi olla pieni mutta kuitenkin merkittävä.
Jep, ja varsinkin pitkien matkojen ajamisessa eroa ei ole. Monet ns. audax- ja brevet-pyöräilijät, jotka eivät käytä lukkoja, eivät tee ollenkaan huonompia tuloksia.
Kilpapyöräily on toki asia erikseen. Suostuvat tod. näk. rahasta istumaan vaikka tolpalle ilman satulaa. Rinnastan tämän heittoni lajissa niiin yleiseen douppaukseen - eli se joka maksaa viulut määrää laulut...
Jännä sinänsä, että meillä perinteisesti läpilyönyt pyöräilykulttuuri suosii fillareita, joihin ei ole asennettu lokareita tai tarakkaa. Moni normipyöräilijä ei aikuisten oikeasti huomaa eroa kuin niskaan ropisevan paskan määrässä.
Lokakuisella Kanarianmatkalla ajelin 4 päivää vuokraamon Orbealla. Katselivat aivan ihmeissään, kun kysyin, voisiko tähän laittaa lokarit vuokra-ajaksi.
Ne vaan eivät kuulu kulttuuriin.
Muutaman kostean paikan yli tuli ajettua ja takaa löytyi rapaa jokaisena päivänä. Vähän tosin.
Jep, vielä tuli mieleen, että idea ns. pyörittämisestä - pitkään vallalla ollut "pyhä lehmä" taitaa saada tässä samalla pienoisen kolhun.
Ei missään tapauksessa. Sanoohan tuo järkikin. Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä. Toinen ryhmä on vimmatusti polkijat jotka lepäävät välillä ja jatkavat taas hetken. Vastaus on kadenssi eli oikea pyöritysnopeus. Sen taas oppii paljon polkemalla.
"Huvittavaa katsoa ihmisiä jotka vääntävät liian isolla vaihteella naama punoittaen kun luulevat näyttävänsä jotenkin miehekkäältä."
Tämä ei ole nopein tapa, ehkä, mutta lihasten kasvun ja painonhallinnan kannalta paras tapa. Naama punoittaa joillakin, kaikilla ei, koskee myös naisellisia naisia.
Kadenssi ja pyöritys eivät ole sama asia.
Korjaan siis, että pyöritys ei ole sidottu lukkopolkimiin, ja fläteilläkin voi ajaa runttaamatta.
No ei todellakaan ole paras tapa. Jatkuvalla väkinäisellä vääntämisellä saa kuin nivelet rikki ja polvet hajalle. Sen sijaan sopiva kadenssi yhdistettynä hyvään syketasoon vie pitkälle ja kunto nousee sekä lihakset on piankin erästä terästä.
Lukkopolkimet nopeuttavat sehän on ihan selvä. Kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla. Jos "flätit" olisivat nopeammat he ajaisivat niillä piste.
Eivät vaan ajavat niillä mitä säännöissä sanotaan. Kuplan puhkeaminen olisi iso kolaus pyöräkenkävalmistajille. Myynti sakkaisi.
Kerro lisää kenkäsäännöistä? Taidat vihata ko. kenkiä.
Maantiekengillä flättipolkimet ovat varmasti huonompi vaihtoehto kuin lukkopolkimet.
Ja muilla kengillä lukot ovat varmasti huonompi vaihtoehto kuin flätit.
Nyt on se hetki, että lukkopolkimet talvisäilöön ja flätit tilalle. Ajo talvikengällä tai Nokialla.
Kokeneilta esimerkkejä? Tämähän on mielipide- ja tottumuskysymys. Näistä asioista on tehty ihan tieteellisiä tutkimuksiakin.
1. Flatit vs. lukkopolkimet. Esimerkki: eräs pyöräilijä kaatui liikennevaloissa, kun ei saanut ajoissa lukkoja auki. Keskinopeus ei muuttunut, koska oli punaiset valot. AIkaa sen sijaan kului vaatteiden puhdistukseen ja pyörän tarkastukseen.
2. Kilpapyöräilijä ajoi totutusti lukoilla. Viime vaiheen ryntäilyissä flatit eivät tietenkään olisi sallineet yli 600 watin tehontuottoa, vaan kengät olisivat irronneet ja minimissään jalkaterät olisivat olleet polkimilla väärässä paikassa tai väärässä asennossa. Tutkimuksen mukaan lukkopolkimet hyvät kengät voivat tuottaa jopa 15 - 20 prosenttia lisää tehoa, lisäävät luottoa pyörään ja sallivat kunnon rimpuilun pyörän päällä.
3. Ylämäessä lihava mies polki 20 kiloa painavalla mummopyörällä tosi hitaasti. Kun alamäki alkoi, hän liikkui tosi ripeästi. Miksi? Onko kyseessä miehen kunto, voimat vaiko sydän ja hapenottokyky? Vaiko ilmanvastus, ajoasento ja rengaspaineet?
4. Jos henkilön kokonaispaino on samalla pyörällä 80 kiloa tai 85 kiloa, eroa syntyy. Tutkimuksen mukaan viiden (5) kilon lisäpaino tuottaa seitsemän (7) prosentin eli noin 4 asteen alamäessä noin kolme (3) prosenttia lisää nopeutta. Vastaavasti, samoilla painoilla seitsemän prosentin ylämäki pudottaa nopeutta noin kuusi (6) prosenttia.
5. Jos reitti on tasainen, viiden (5) kilon painoero tuottaa puolen (0,5) prosentin nopeushyödyn keveyden hyväksi, kun ajonopeus on 25 - 30 km/h eli tunnin ajon aikana kevyt voittaa noin 400 - 500 metriä. Jos siis pyörämatkalla on tasaisesti ylä- ja alamäkiä, on eduksi pitää kokonaispaino alhaalla.
6. Jos reitillä on paljon (vuoristoisia) ylämäkiä juurikin ylämäkeen, on eduksi valita keveys. Jos kyseessä on pelkkä alamäkiajo, on eduksi valita paljon painoa.
7. Keuhkot, sydän ja lihakset pitää olla hyvässä kunnossa ja rengaspaineet OK siten, että kapeissa renkaissa on riittävästi painetta. Maastoajo on sitten asia erikseen.
>>>>>+4.+Jos+henkilön+kokonaispaino+on+samalla+pyörällä+80+kiloa+tai+85+kiloa,+eroa+syntyy.+Tutkimuksen+mukaan+viiden+(5)+kilon+lisäpaino+tuottaa+seitsemän+(7)+prosentin+eli+noin+4+asteen+alamäessä+noin+kolme+(3)+prosenttia+lisää+nopeutta.+Vastaavasti,+samoilla+painoilla+seitsemän+prosentin+ylämäki+pudottaa+nopeutta+noin+kuusi+(6)+prosenttia.++>>>>>
Mielenkiintoista. Tein juuri tänään polkupyörälenkin noin yhdeksän kiloa painavalla cyclocrossilla. Alla oli tuliterät 32 milliä leveät Continental Gatorskin-renkaat. Sivu mennen sanottuna erittäin hyvän tuntuiset nykyaikaiseen jäykkään polkupyörään. Mukavamman tuntuiset kuin Schwalben 40-millimetriä leveät näppylärenkaat jotka ajoin kaljuksi viimeksi. Olkoonkin että panin painetta Continentaaleihin peräti 6.9 baaria.
Varsinaisesta asiasta. Painoin lähdettäessä 95 kiloa ja tultuani 92 kiloa. Matkaa taitoin 72.32 kilometriä, tarkasti. Keskituntinopeus oli tarkalleen 25.18 ja nousumetrejä 376, melko pitkälti. Kun kerta ähelsin kippurasarvella noinkin mäkisellä tarvitsin luultavasti 480 watin tehot. Sen sijaan nopeus ei noussut 27.5 kilometriin tunnissa. Miksi ei? Eikö kunto riittänyt? Eikäkö, luulen että se johtui epäedullisesta vastatuulesta mennen tullen. Tietysti myös muutamien kilometrien verran kaupunkiliikenne hidasti menoa. Lisäksi talvivaatetus panee hanttiin, puhumattakaan kesäisen aurinkopurjeen puuttumisesta. Sekä emotionaalisesti että rationaalisesti. Polkupyöräilyssä on liian paljon muuttujia jotta voisi oikein laskea kaikkea yksi yhteen.
Normi-ihmiset, ei WT-tason kuskit, tarvitsevat sellaisen 300 w akkumoottorista, jotta pääsevät 480 w keskimääräiseen voimantuottoon.
"Kun+kerta+ähelsin+kippurasarvella+noinkin+mäkisellä+tarvitsin+luultavasti+480+watin+tehot."
Juu-u. Todettakoon vielä että hetkellinen maksiminopeus oli 45.24, ja tietenkin, vaikka punnersinkin ylämäet ns. putkelta, jyrkimmissä vauhti putosi alle kahdenkympin. Kovillehan tuo tietenkin kokonaisuudessaan otti, vanha äijä, ja se tuuli ei suvainnut kääntyä missään kohtaan myötäiseksi. Oli vain enemmän vastatuulta ja toisinaan vähän vähemmän vastatuulta. Tämmöinen tapaus tällä kertaa.
Testasin omia voimia ja tehoja, sain tuotettua testilaitteella hetkellisesti eli 1 - 2 minuutin ajan 320 - 350 watin tehoa. En tiedä, mikä on normaalia, mutta huippupyöräilijät tuottanevat 200 - 300 wattia tuntien ajan. Pyöräilijöiden lisäksi hapenottokyvyssä huippuja ovat hiihtäjät sekä osa juoksijoista.
Maantiepuolella (kisoissa siis) ajetaan vain ja ainoastaan lukkopolkimilla, mutta maastopuolella asia ei ole läheskään niin yksiselitteinen, sillä useat huipputasonkin kuskeista käyttävät "Flättejä", vaikka enemmistö ajaakin lukoilla.
Paljon on myös kiinni radasta, tuleeko paljon tilanteita missä joutuu nousemaan pyrän selästä vaiko ei.
Ajotekniikka myös vaikuttaa siihin asiaan että kumpaa kenkää/poljinta käyttää.
Osa kuskeista jopa käyttää eri kisoissa eri vaihtoehtoja radasta ja jopa olosuhteista riippuen, kun osa ajaa aina samalla yhdistelmällä.
Kansainvälisten vuosikymmeniä jatkuneiden tutkimusten mukaan lukkopolkimien käyttö ei nopeuta ajoa yhtään verrattuna perinteisiiin varvaskoukkuihin.
Varvaskoukut ovat usein parempia vahvoilla polkijoilla pitkillä vuoristo-osuuksilla ja radalla.
Ei pyörät ole pitkään aikaan juuri keventyneet ja jos ovat, pyörärikkoja on tullut lisää. Kallista huvia ammattilaisille.
Suomalaiset amatöörit ja muut välineurheilijat saavat tietysti tehdä rahoillaan mitä haluavat. Tai pohdiskella asioita syksyisin ja talvisin lämpimissä sisätiloissa
Kilpapyöräilijät ovat eri mieltä, sanoopa satoja vuosia kestäneet tutkimukset mitä tahansa.
Maantikilpapyörät eivät ole keventyneet enään vuosiin sen takia, että kansainvälisissä säännöissä niille on määritelty 6.8kg minimipaino kilpailuissa (jo vuodesta 2000 asti)
Tuonkin painon alle voidaan pyöriä valmistaa, mutta niitä ei juuri tehdä kun niihin joudutaan kilpailuissa laittamaan lisäpainoja ja kuitenkin noissa painoissa joka gramman pois viilaus maksaa tosi paljon ja jossain tulee piste jossa myös kestävyys alkaa kärsimään.
Valehtelet taas.
Piirrä kuva varvaskouḱuista ja lukkopolmimista käyttötilanteessa. Karsi kaikki turhat viivat. Pyörittämisen kannalta ei mitään eroa. Varvaskoukut voidaan tehdä kestämään suurempia voimia. Pyöräily on useimille tietysti kestävyslaji, joten ei suurimmalla osalla pyöräilijöistä ole nostovaiheessa tarvittavia ylivahvoja (painavia) lihaksia. Verenkierto, lihasten energian saanti ja keuhkot rajoittavat käytetyn keskitehon. Jos saisi vahvat käsilihaksetkin mukaan, ei keskinopeus välttämättä yhtään kasvaisi. Tulisi lisää lihasmassaa.
Se mitä käytetään yleisimmin, riippuu ihan muista seikoista. Paljon myös markkinoinnista.
Jos pyöräilijällä on todella vahvat ja painavat reisi- ja pohjelihakset, niin painavien jalkojen nostoliike suoritetaan muilla lihaksilla, vaikkei olisi lukkopolkimia tai varvaskoukkuja. Niiden hyöty harrastajille ei siis ole aivan niin suuri kuin annetaan ymmärtää. Tämän on varmasti jokainen maantiepyöräilyä harrastanut joskus todennut. kun joku polkee ohi työmatkallaan vanhalla tavallisilla polkimilla varustetulla pyörällään saappaat jalassaan. Kumpikohan on harjoitellut enemmän ja tehokkaammin?
Kannattaa kokeilla pitkiä paksuja muotonsa pitäviä kumihousuja, jousivoima lisää watteja kun jalka suoristuu.
Lukko polkimien kanssa toki.
Näkyykö se lihasten muodossa, että käyttääkö lukkopolkimia vai ei? Pakarat, reidet, pohkeet ja tarkemmin pienissäkin lihaksissa?
Löysyttävätkö lukkopolkimet esim. polvien sidekudoksia ja voivat siten aiheuttaa nivelkipuja- ja vaurioita, varsinkin jos omaa valmiiksi yliliikkuvat nivelet?
Alaspäin polkaistessa niveltyynyt saavat hyvää painorasitusta ja ylöspäin vaiheessa taas vedetään lihaksilla, nivelillä ja sidekudoksilla ilman, että painoa on? Eli tapahtuu sidekudosten venymistä tai joutuu jännittämään lihaksisiaan venymisen estämiseksi? Kun ei käytä lukkoja, tapahtuu nievelnesteiden vapaata pumppautumista, voitelua, paremmin ja lihakset saavat tiheästi, joka pyöräytyksellä, lepohetkiä, mikä parantaa aineenvaihduntaa ja estää hapoille menemistä?
Nehän tulevat olemaan kuin ammattiuimareilla konsanaan. On kauneutta ja näköä. Päinvastoin, lukkopolkimet antaa takuulla paremman voitelun niveliin ja polvetkin voi paremmin. Ehkäisee myös tehokkaasti selän ja lonkkien virheasentoja.
Jos tankissa on 10 l polttoainetta ja matkaa 200 km, kannattaako kilpailussa ajaa nelivedolla vai ei? Nelivedollahan pääsee kiihdyttämään tehokkaamin jarrustusten jälkeen ja voi pitää yllä suurempaa keskinopeutta ja nauttia ajamisesta ja ohitella muita tiukoissakin paikoissa.
Onko kokemusta? Sama juttu pyöräkilpailuissa. Osa oppii ajamaan, osa ei.
Tjaa... Fillari-lehden keskustelupalstalla on ollut vuosien varrella aika monta valitusta, kun lukot ovat kipeyttäneet polvet. Toki osassa on klappivaraa ja perusasetusta voi säätää, mutta fläteillä jalan asentoa voi muuttaa monipuolisemmin.
Vielä näyttää näitä fillarilehti-uskovaisia löytyvän. Luulisi olevan jo sukupuuttoon kuoleva laji. On siellä vuosien varrella väitetty yhtä ja toista. Keskustelupalstalla. Yksi naurettavimmista väitteistä koski jarrujen hydraliikkanesteitä. Mukamas keräävät kosteutta ilmasta ja siksi niitä pitäisi jakaa pieniin tiiviisiin purnukoihin, mutta kun niistäkin nesteet syövyttävät itsensä pihalle. Ei voi muuta kuin nauraa, ja vieläpä ääneen.
Ihmisen nilkat, ja polkimen koko, määrittää liiketoleranssit. Siinä paljoa vaihtoehtoja ole. Lukkopolkimet pitää nilkan oikeassa asennossa ja estää jalkapohjan lipsumiset. Näin toimien se estää myös polvien vääntymiset vieraisiin asentoihin. Polkeminen on, asijoitten näit ollen, vaivatonta ja tehokasta. Poljettaessa asentoa muutellaan vartalolla ja käsien tartuntaotteilla.
Jarruneste kerää kosteutta. Fakta.
Juu, ulkona jarruletkussa. Olikin kyse säilytyksestä. Eikä ole syövyttävää ainetta, niin kuin eräät väittävät. Ei edes dotit saati mineraaliöljy.
DOT-5 -laatuinen eli paras silikonipohjainen jarruneste ei kerää vettä, muut keräävät, varsinkin glykoli-eetteri -pohjaiset. Tuo jälkimmäinen autojen perinteinen ja halpa gl-ee -jarruneste on maalipintoja todella pahasti syövyttävä neste.
Mineraaliöljy ei syövytä maalipintoja lyhyessä altistuksessa.
Kyse on siis ihan siitä, mitä kussakin järjestelmässä käytetään. Itsellä on autossa glykoli-eetteri ja pyörässä mineraaliöljy.
Polkupyörässä käytetään nykyään dot5.1- nestettä. Silikoniin pohjautuvaa ei käytetä, eikä sellaista saa sekoittaa muihin dotteihin. Shimano ja kumppanit tykkää mineraaliöljystä. Auto on auto ja polkupyörä polkupyörä.
Jalkaterän, säären ja reiden pituudella ei siis mielestäsi ole mitään tekemistä asian kanssa? Ihmisen nilkat ja polkimen koko ovat tärkeämpiä? Valottaisitko tuota polkimen kokoa, onko siitä jokin universaali standardi?
Entä yksilölliset erot, esim. jalkojen lievä pituusero tms. ominaisuudet, jotka nekään eivät niin kovin harvinaisia ole?
Miksihän todella pitkiä matkoja ajavien brevet- ja audax-pyöräilijöiden keskuudessa on suhteellisen paljon fläteillä ajavia?
- Viimeisestä kirjoittamastasi lauseesta olen samaa mieltä.
Ei ole. Ratkaisevaa on nilkan liiikkuvuus. Sen voi jokainen huomata vääntelemällä nilkkoja. Ei ne montaa astetta väänny mihinkään suuntaan. Aika fakiiri saa olla jos saa väännettyä nilkat ympäri. Niinpä on luontevaa lukita vastaus ja panna lukkopolkimet kireälle jotta nilkat pysyy samassa asennossa poljettaessa. Jos jalat on kovin eri pituiset semmoinen henkilö ei varmaankaan kauaa polkupyörällä polje. Ainakaan se kovin mukavalta voi tuntua oli polkimet millaiset tahansa. Polkimet on melko standardihomma. Niissä paljoakaan ole mihinkään suuntaan varaa jalkapohjia liikutella. Siihenkin on syynsä. Voihan sitä aina hakea metsästä kunnon halot jos luulee hehtaaripolkimilla paremmin polkevansa.
Varvaskoukkuja käyttää vain satunnaisesti vanhat ukot, 60 - 90 -vuotiaat, lukkoja ja kenkiä käyttää asiantuntijat ja kilpailijat, ja kaikki kykenee käyttämään flättejä.
Varvaskoukkujen+käyttö+on+monille+kuntoilijoille,+hyötyliikkujille+ja+työmatkapyöräilijöille++paljon+vaivattomampaa+kuin+lukkopolkimien+käyttö.+Ei+turhia+kenkien+vaihtoja+tai+ostoja.+Samalla+reisulla+voi+tehdä+samoilla+kengillä+paljon+muutakin+kuin+vain+"pyöräillä".+Toiset+elää,+toiset+vain+uneksii+elävänsä.+Paljon+yli+90+%:n+hyöty+alle+10+%:n+vaivalla.
Pitää muistaa myös että tuolta maastopyöräpuolelta löytyy paljon lukoilla varusttetuja kenkiä joita pystyy käyttämään suhteellisen "normaalin" kengän tavoin.
Ovat osa tarkoitettuja siihen että joudut maastossa jalkautumaan pyörän päältä ja työntämään pyörään huonoissakin olosuhteissa pidempiä matkoja, eli ovat osittain hieman "ulkoilukenkä" tyyppisiä.
Eli se lukkokegän ei tarvitse olla myöskään mikään puhtaasti maantieajoon tarkoitettu kenkä, joka tosiaan on hyvin epämukava käyttää missään muussa tarkoituksessa kuin pyöräillessä.
Saako noita koukkuja kaupasta vai antiikkiliikkeistä?
Varvaskoukkuja valmistetan maailmalla paljon enemmän kuin pienen ja äänekkään harrastajaryhmän käyttämiä lukkopolkimia. Intiassa ja Kiinassa ja muissa isoissa pyöräilymaissa lähes kaikilla on varvaskoukut. Suomi ei ole ollut mikään pyöräilymaa enää vuosikymmeniin.
Uusia malleja tulee vuosittain ja niitä saa kaikista alan kaupoista ja tavarataloista.
Katsokaa Googlen kuvahaku: toe clip pedals
Samalla voi etsiä talveksi hiihtämistä varten tervaa, pieksuja tai nahkapohjamonoja. Ensin pitää höylätä suksien pohjat sileiksi.
Löysää spandexia.
Oli miten oli, mutta varvaskoukut ovat arkiajossa näppäriä. Näillä saa arkikengillä samat hyvät ominaisuudet käyttöön kuin lukkopolkimilla. Elikkäs kaksi tärkeintä, ensittäin tukeva ote polkimeen ja tarvittaessa nosto. Tämä riittää arkiajoon ja kuntolenkille. Kavereille näyttö ja kilpa-ajo on sitten toinen juttu...
Hyvät varsinkin ylämäissä ja jatkuvissa kiihdytyksissä. Risteyksiä on kaupunkialueilla niin tiheään, ettei vauhtia ehdi eikä kannata kerätä liikaa. Liian vaarallista ja kuluttaa kalliita jarruja.
https://www.lightinthebox.com/fi/p/polkupyorat-kiinnikkeilla-ja-hihnoilla-pyoralle-kuntopyoralle-ja-ulkoilupyorille-9-16-tuuman-karahartsista-metalliseoksesta-valmistetut-polkimet_p8179137.html
onhan niitä muuallakin
Kymmeniä valmistajia. Käytetään myös miljoonissa kuntopyörissä, polkuatoissa ja polkuveneissä.
Monissa uusissa malleissa ei ole enää sitä koukku-osaa. Pelkkä leveä remmi tai kaksi remmiä rinnakkain. Helppo käyttää pyörittämiseen.
Varvaskoukkujen suurin ongelma on se, että ne ovat halpoja ja ne kestävät yli 10 vuotta kovassa käytössä ja normaalikäytössä kymmeniä vuosia. Ei tarvita erikoispolkimia eikä nopeasti hajoavia kalliita erikoiskenkiä. Myyntituotto jää pieneksi eikä niitä kannata edes mainostaa, koska liikkeet saavat monikymmenkertaisen katteen lukkopolkimista kaikkine lisätarvikkeineen ja asusteineen.
Lukkopolkimien käyttäjät on helppo aivopestä uskomaan mainoksia ja valistamaan kaikkia vääräuskoisia ihan ilmaiseksi. Ihan kuten tietokonepelejä pelaavat valistavat kaikkia muita pelaamattomia tietokoneen käyttäjiä "oikean" tietokoneen ostoissa. Pakko olla vähintään se ja se eikä missään nimessä sitä.
Erilaisten myyjien toimenkuvaan kuuluu markkinoida myymiään tuotteita kaikin mahdollisin keinoin myös somessa. Eivät ole asiantuntijoita ja sen huomaa. Varmasti yli puolet tämänkin palstan jotain suosittelevista pelleistä on myyjiä. Aikaa riittää. Mitä vähemmän asiakkaita, sitä enemmän viestejä.
Vainoharhaista. Varvaskoukku on niin suuri vitsi että sillä kukaan rikastuisi.
Ei kukaan rikastukaan, mutta käyttäjät ovat tyytyväisiä. Palstan suunsoittajat eivät ole koskaan niitä käyttäneet. Pelkäävät jotain.
"Samalla voi etsiä talveksi hiihtämistä varten tervaa, pieksuja tai nahkapohjamonoja. Ensin pitää höylätä suksien pohjat sileiksi."
Hiihdolle on oma foorumi. Itse en käytä tervasuksia, vaikka haju onkin hyvä. Monet hiihtävät kyllä pieksuissa, ja valaisevat taloa päreillä. Tai ainakin sata vuotta sitten.
Niin. Voi niillä luistelusuksilla lähteä kokeilemaan umpihankea. Lähden mielelläni kaveriksi - katsotaan kumpi on nopeampi esim. 5 km matkalla vaihtelevassa metsämaastossa. Alennun mielelläni käyttämään puusuksia (en ikävä kyllä sellaisia omista, mutta saan lainaksi).
Nyt kun tappajasepeli on taas terävimmillään, onkin aika ottaa "Vuokatinvaaran takahisiset" odottelemaan kunnon hankea.
niin, Vilminkot Ohravaarasta, niillä pääsee, eivät käytä akkumulaattoria vaan raakaa rasvaa palaa.
Akkumulaattori = vihreä siirtymä..... DDD
> Saako noita koukkuja kaupasta vai antiikkiliikkeistä?
Jos ostaa 60-luvun lopun tai 70-luvun alun "modernin" kippusarvisen pyörän, koukut voivat tulla kaupan päälle. 50 vuotta sitten koukut olivat nykyaikaa!
Taas joku peruskoulupelle yrittää kertoa meille jotain asiasta, josta ei tiedä yhtikäs mitään.
Mikä sua viehättää koukuissa? Se on niin historiaa.
Mikä on peruskoulupelle? Onko sanalla tarkoitus loukata?
Monella himopyöräilijällä on polviongelmia. Johtuneeko lukkopolkimista. Polvet jäytää millilleen samaa rataa eikä tule luonnollista variaatiota kuten normaalisti polkevilla niin polvethan siinä kuluu.
Asia on tietenkin juuri päinvastoin kuin sen esität.
Kyllä on paljon polviongelmia.
No voi voi. Hanki lukkopolkimet niin kuin minä olen tehnyt, niin lakkaa nuo jatkuvat polvivaivat.
Jos on polviongelmia, lukkopolkimet ovat vihonviiimeiset kapistukset, polvi sijoiltaan, kun niitä kääntelee auki, ja lonkka paskana, kun kaatuilee niiden kanssa,
järkeä peliin NYT HETI !
Ahaa, mistä lienet tietosi hankkinut. Parinkymmenentuhannenkilometrin empiirisen tutkimuksen tuloksena tiedän että väitteesi on silkkaa palturia ja vikapuhetta.
Peruskoulupelle yrittää kertoa meille legendaa, josta ei ymmärrä yhtikäs mitään!
Koukut rulettaa!
Minulla ei ole ollenkaan polviongelmia. Haluan myös pitää asiantilan sellaisena. Olen siis tehnyt jotain oikein. Siksi en aio hankkia lukkopolkimia jatkossakaan.
Jos vuosittaiset polkemuksesi jäävät alle kolmen tuhannen kilometrin ei kokemuksesi luultavasti lukkopolkimilla juuri parane. Paljon polkevilla voi polvet ja nivelet jo paljon paremmin noilla lukkopolkimilla.
5000km tulee vuodessa. Minulla ei ole pieninpiäkään tuntemuksia polvissa vaikka ajaisin 100km kerralla.
10000 vuodessa lukkopolkimilla. Minulla ei ole minkäänoloisia tuntemuksia polvissa vaikka polkisin 220 kilometriä.
Onko kyseessä koukkunokka? Ongenkoukkuja ostin marketista.
Poljen 30 000 kilometria vuodessa pelkillä fläteillä. Kaikki muu on silkkaa snobismia.
Nyt tulikin oikea lättäpolkemisen maailmanennätys julkisuuteen. Missä olet piileskellyt kaikki nämä vuodet?
Ihmettelen, jos joku kehtaa väittää olevansa pyöräilijä, jos kilometreja tulee alle 20 000 vuodessa!
Fläteillä voi panna jalkansa ihan siihen asentoon kuin tykkää, eikä mitään jalkavaivoja. Sen takia flätit ja uudeksi tavoitteeksi 40 000 km/v. Siihen kyllä saa polkea, mutta onnistuu ehdottomasti.
Kuten yllä todettiin, varvaskoukut ovat ylivoimaisia lukkopolkimiin verrattuna ja lähes yhtä hyviä kuin flätit. Hyviin flätteihin voi aina asentaa kymmenen euron varvaskoukut, jos joskus haluaa polkea pitkiä ylämäkiä hiukan nopeammin. Alamäissä niistä ei tietysti ole mitään hyötyä.
No miksi sitten kaikki ammattilaiset ajavat lukoilla? Säännöt eivät estä ajamasta fläteillä tai koukuilla. Edelleenkään ette pysty tuohon vastaamaan. Varmasti ajavat sillä vaihtoehdolla mikä on paras.
On+selvää+että+ryntäilyissä+lukot+tuovat+15+%+lisää+tehontuottoa+sekä+turvallisuutta+kun+jalka+ei+lipsu.
Maninostavat vain alan ja sponsoreidensa tuotteita. Kilpailussa lukoista on hyötyäkin.
Rahvas voi ihan hyvin ajaa flat-polkimilla.
Et itsekään ymmärrä, mitä kirjoitat!
Nyt on kyse pyöräilijöistä. Heitä on paljon enemän kuin "ammattilaisia". Ja suuri osa parhaista ammattilaisistakin käyttää varvaskoukkuja raskaissa ajoissa.
Kuten itse totesit, pyöräilijät ajavat sillä vaihtoehdolla, mikä heille on paras. Flätti on yivoimainen voittaja. Sinä ja muut myyjät kärsitte, mutta se on pieni murhe. Sinun kannattaa harkita alan vaihtoa.
Tuosta ryntäilystä on vain haittaa. Varsinkin liukkailla keleillä ja aina kevyen liikenteen väylillä. Lisää onnettomuuksia. Syyttömät kärsivät.
Syyttömänä kuolemaan. Koko viime talvenkin sotkin menemään lukkopolkkmilla. Oli meinaan liukkaita kelejä, mutta kun on kato 240 nastaa pers rengas niin on tuota luottoa. Enkä kaatunut kertaakaan vaikka painelin alamäjetkin aika haipakkaa. Mutta yksikään ns ammattilainen käytä edes vapaalla mitään varvaskoukkuja ja nahkaremmejä. Kaikkea sitä höpistäänkin. Sen sijaan itse ajattelin korkata nastakauden avatuksi tällä kertaa lättypolkimilla vaihtelun vuoksi. En ole semmoista tehnyt vuosiin mutta jos nyt uskaltaisi kokeilla mitä onkaan polkupyöräily vailla lukkoja.
En pidä koukuista kuin ongen nokassa.
Riippuu pyöräilyn lajista, osa kisatasonMAASTOKUSKEISTA ajaa Fläteillä koska ne sopivat paremmin heidän ajotyyliinsä kuin lukoilla ajaminen (ja osa vaihtaa lukkojen ja flättien välillä eri tyyppisten ratojen välillä).
Mutta maastopuolen tapauksessa Flät-polkimet tarkoittavat lähes yksinomaan polkimia joissa on 6-14kpl/puoli olevia, säädettäviä metalli"nastoja" jotka "pureutuvat " vartavasten kyseiseen poljintyyppiin suunniteltujen pyöräkenkien pohjaan kanssa erinomaisesti yhteen ja tuntuu että jaka pystyy polkimissa paikoillaan isommassakin röykytyksessä. Näillä polkimilla pystyy polkemaan myös aivan tavallisella kengällä, mutta paras pito niillä saavutetaan vain juurikin vartavasten kyseisille polkimille tarkoitetuilla kengillä.
Laitatko jotain kuvalinkkiä (sanotaan viimeisen 10v. ajalta) jossa ammatti-maantiepyöräilijät ajavat jollain muilla polkimilla kuin lukkopolkimilla, myös kansallisen tason kisa-ajajat (jotka ovat harrastajia, eivät ajamisesta elantonsa saavia) hyväksytään tähän joukkoon, koska amattailaisei ei kauheasti ole. Ja kisatilannetta raskaampaa ajoa tuskin on olemassa.
Sitten kuten jo sanoinkin, niin maastopuolella tuohon asiaan on hajontaa enemmän, siellä osa käyttää Flätteja lukkojen sijaan.
Ja siten kustannuksiin, ei nuo hyvätasoiset Flätti polkimet ja niihin vartavasten suunnitellut ajokengät ole juurikaan halvempia kuin vastaavat lukkopolkimet ja kengät, ja osa valmistajista kun valmistaa molempia variaatioita, niin ei se myöskään valmistaj/myyjä kysymys voi olla...
Laita sinä kuva niistä muutamasta "ammattilaisesta" ja heidän tukijoukoistaan. Kaikki toiminta on sponsoroitua. Ajetaan niillä välineillä, joita saadaan käyttöön.
Yrität epätoivoisesti vääristellä kaikkea yksitäisillä poikteustapauksilla. Pyöräilijöitä on yli miljardi. Suurin osa heistä ei ole mainonnan uhreja.
Mistäs hatusta miljardin vetäsit? Yksin intialaisia ja kiinalaisia on kaksi miljardia. Niistä jo miljardi polkijaa saadaan. Luuletko aikuistenoikeesti että ammatikseen kilpapyöräilyn saaneet eivät käyttäisi parhaita mahdollisia välineitä? Että nitkutan tässä nyt viisi tuntia kilpaveikkojen perässä mummonpyörällä kun siitä joku minulle maksaa?
Itse sain polvet kipeiksi lukkopolkimilla. Vaihdoin takaisin flätteihin niin ongelma poistui.
Jos on hyvä kunto ja vahvat reidet, niin ainakin pk-seudulla flätit ovat turvallisin vaihtoehto. Pääse ihan riittävän lujaa. Ei täällä missään voi eikä kannata ajaa kovaa. Pyörätiet ovat täynnä kuoppia ja täyttämättömiä kaapelikaivauksia ja teräviä reunakiviä ja pimeitä risteyksiä ja alikulkuja. Ja tietysti koiria ja lastenvaujua kakaralaumoineen ja muita yllätyksiä.
Jos ajaa liian kovaa, tulee koko ajan vaarallisia ohituksia. Osa pyöräilijöistä on jo omaksunut vasemmanpuoleisen liikenteen suuren maailman tyyliin. Ajavat tietysti ana väliilä oikeallakin puolella, jos se on heille edullisempaa.
Kuka viitsisi puolustella koukkuja? Lapsellista.
Sellaiset jotka eivät ole markkinamiesten talutusnuorassa, harrasta välineurheilua tai muotipyöräilyää.
Sinä itse siis käytät koukkuja, kehut niitä ja puolustat niitä. Yrität saada muutkin käyttämään niitä eli olet markkinamiesten asialla.
En käytä mutta ei haittaa vaikka muuta harrastavat tavallansa.
Ollessani käymässä tänään 73 kilometrin polkupyörälenkillä tuolla gravelilla huomasin taas edut. Renkaina olikin nyt, talven vihdoin koittaessa etelämpäänkin, Suomi Tyres Routa kahdensadanneljänkymmenenkahdeksannastan. Tiet olikin erittäin liukkaat ja ilma kuin arktinen banaani. Polkupyörä painoi nastoineen päivineen jopa 14 kiloa. Huomattava ero tuohon cyclocrossiin joka painaakin kenties vain 9 kiloa.
Niinpä matkaankin meni aikaa kolme varttia enemmän kuin viimeisimpään cyclolenkkiin samalla reitillä. Keskituntinopeuskin oli nyt vaivaiset 20.06. En ole lättypolkimilla polkenut vuosiin mutta nyt panin semmoiset. Matkan aikana tuli moneen kertaan lukkopolkimia ikävä jalan lipsahdellessa polkimilla. Mitä hyötyä on vahvoista alaraajoista 93 kiloisella äijälläkään jos voimaa ei voi jalostaa eteenpäin meneväksi voimaksi. Tekikin mieleni tehokkaasti työntää vetäää mutta eipä siitä meinannut mitään tulla. Puhumattakaan ylämäjistä joita ei putkeltakaan ponnistellen voinut lainkaan runnoa kaikella voimalla. On asijoitten näin ollen valhetta ja vikapuhetta väittää lättypolkimien toimivan yhtä hyvin kuin lukkopolkimien. Olkoon lättypolkimet materiaaliltaan muuten vaikka kuinka pitävät. Varvaskoukkupelleilystä puhumattakaan. Lukot panen seuraavalla kerralla. Se on patentti.
Vaan kun tulin korvesta taas kylille olivatkin vähämieliset hiekoittaneet väylät pitäväksi kuin Sahara. Ylettämästi hiekkaa, aivan hullun lailla jopa autoväylille. Eikö nykyajan autoilija enää pärjää jos ei olosuhteita panna kesäisiksi? Uusavutonta touhua kun kaksipyöräiselläkin pärjää liukkaalllla vallan mainiosti. Kyllä oli taas nastarenkaiden lamellinvälit täynnä soraa ja hiekkaa. Kiva kun sää taas lauhtuu. Paska lentää kaduilla ja keväällä pöllyää niin että keuhkot vallan halkeaa.
Surkea suoritus (ehkä olet huono ajaja?), jos pystyt tuottamaan noin suuren eron fläteillä ja lukoilla. Ajamasi matka ei kuitenkaan ole erityisen pitkä.
Talvisissa olosuhteissa en itse suostuisi lukkoja harkitsemaankaan, mutta minulla on maantiekengät... eli ajatus lumikontaktin ottamisesta niillä - noh, mieluummin ei.
Surkeaan suoritukseen tarvitaan useampi tekijä jotka kaikki eivät suinkaan johdu polkijasta. En tiedä oletko koskaan polkenut edes noinkaan lyhyttä polkupyörälenkkiä talviliukkaalla kylmässä viimassa mäkisessä maastossa. He jotka ovat tietävät että jäisellä kaljamolla ei kaarteisiin painella kuin kesällä navettaan, edes nastarenkailla, puhumattakaan taajaman pakollisista pysähdyksistä johon niihinkin on otettava pitempi jarrutusmatka. Minä kun pidän geepeeässää päällä koko matkan mistä keskituntinopeus myös määräytyy, enkä ainoastaan maantien alamäissä. Lisäksi hyvätkin ja pitävät saappaanpohjat kovettuu pakkasessa. Kyllä silloin ryhtyy jalkakin lipsumaan polkimilta, joten lukkopolkimet ovat ainoa oikea valinta talvellakin.
Flättipolkimet vaativat hyvän pyöritystekniikan ja tulee olla tietoisempi mitä jaloilla tekee.
On helpompi tämän vuoksi siirtyä fläteistä lukkoihin kuin toisinpäin. Lukkopolkimilla oppii löperöksi.
Oliko flättipolkimissasi piikit? Flättejäkin on niin monentasoisia. Itse en kelpuuta kuin nuo piikilliset. Hyvin pysyy talvilenkkari polkimella lipsumatta.
Joo piikit, ne voi olla hyviä. Sen sijaan on selvää että lukkopolkimet opettaa ja kertoo polkijansa ottamaan irti mitä otettavissa on. Rytmi kadenssi ja se viimeisimmänkin puristaminen on lukkopolkimella luontaista. Se on ikään kuin sen toinen luonto. Ihmeellinen lukkopoljin. Lättäpolkimet opettaa laiskottelemaan. Kuiskii ikään kuin korvaan että ota rennosti vaan ja velttoillen. Mitä polkupyöräilyä se semmoinen ompi? Ei minkäänlaista.
Puhumattakaan siitä että ajat näillä "piikillisillä" Fläteillä (mitkä ainakin itselleni ovat ne ainoat oikea polkimet, mutta itselläni tuo ajo on maastopainoitteista) ajetaan kengillä jotka ovat nimenomaisesti kyseiselle poljinmallille suunnitellut, niin pito-ongelmaa ei taatusti ole (ettei sitten onnistu saamaan kengänpohjiin taikka polkimiin jääkerrosta aikaiseksi talviajossa).
Pakkaspolkupyöräilyssä on vielä yksi ominaisuus joka koskee voimansiirtoa. Koskee kaikenlaisia pyöriviä osia. Poljinkeskiöstä napalaakereihin. Nimittäin kylmyys kangistaa nopeasti. Ei ainoastaan polkijaa vaan myös poljettavaa.
Sillä on eniten merkitystä kuka ajaa.
Sen jälkeen on eniten merkitystä ajoasennolla eli kropan arodynaamisuudella, seuraavassa kokemusta
Suoratanko Nishikin sport hybrid -> cyclocros: keskari paranee 2km/h ilman muita muutoksia
Cyclocross -> Endurance maantiepyörä: keskari paranee 2km/h ilman muita muutoksia
Jne jne.
Parhaat (elävät) pikamatkojen ratapyöräilijät käyttävät aina varvaskoukkuja. Tukevat remmit. Monet lukkopolkimia joskus kokeilleet ovat jo vaihtaneet hiippakuntaa.
Maantiepyöräilyssä ei koskaan ajeta huippunopeutta. Tarkoitus on päästä perille mahdollisimman nopeasti eikä sammua matkalle.
Pitkillä matkoilla tasamaalla ajettaessa lukkopolkimista on tutkimusten mukaan aika vähän hyötyä. Jalalla ei yksinkerttaisesti ehdi (pysty tai kannata) vetää yhtään jalan painoa enempää. Tärkeintä on taloudellinen ajo. Jos on heikot reisilihakset, niin aloittelijoille lukkopolkimista on tietysti suurtakin hyötyä.
Ollessani tänään käymässä tuolla samaisella polkupyörälenkillä graavelilla kuin toissapäivänäkin huomasin taas edut. Nimittäin lukkopolkimien edut. Pakkanen tuntui kiristyvän matkan varrella jonkun verran. Lisäksi leveydeltään neljäkymmentämillisissä nastarenkaissa oli nyt etummaisen renkaan osalta noin yksi baari vähemmän painetta. Ehkä noin neljä. Olisin saanut suoran vertailutuloksen jos Garmin olisi vain suvainnut toimia tappiin saakka. Edge 130, tarkista tämä, ja huomio. Jos haluaa mittaajan joka ei pakkasessa hyydy ei kannata ainakaan tuota hankkia. 3:19:11 jaksoi mitata, sitten sammutti itsensä. Tosin siihen mennessä olin jo sotkenut 68.78 kilometriä. Näin ollen mittaamatta jäi noin neljä kilometriä. Koska keskituntinopeus oli siihen saakka 20.72, viimeksi 20.06 ja 73 km, niin rohkenen epäillä että lukkopolkimista on joltisenkinkin hyöty lättypolkimiin verrattuna. Sen lisäksi oli sangen viihdyttävää kun voi luottaa siihen että saappaat on kiinni ja pysyy polkimissa ja koivet siinä ohessa. Olkoonkin että olotila oli loppua kohden kuin Snällströmmillä toisen puoliajan lopulla.
Ei kyllä selvinnyt missä hyöty lukkopolkimista oli. Epäilläåhän voi.
Eikåås se tuossa melkoselkosuomella kerrottu. Kaikkea voi epäillä ja kokeilla pitääkö paikkaansa, tosin lukkopolkimien osalta on todettava että niihin on parempi totutella kesällä. Äkkiseltään talvella voi tulla vetelät jos ei muista että jalat on lukittu. Toiseksi on ymmärrettävä kuinka polkupyörä käyttäytyy nastarenkailla jääpinnalla. Nastarenkaiden on hyvä olla uudehkot jotta ne käyttäytyy johdonmukaisesti ja luotettavasti.
En kyllä huomannut missä. Uskot että niistä on hyötyä mutta sehän ei todista muille mitään.
Itsellä pysyy jalat polkimilla ja myös irtoaa refleksinomaisesti jos liukkaus yllättäisi. Keskinopeudet samat enkä tarvitse erikoiskenkiä talvipyöräilyyn.
Sehän on hyvä asia. Talvipolkupyöräily on mainio asia ja enemmänkin mahtuisi noille jäisille baanoille. Korvessa on yleensä hiljaista kun huviaitoilijat ei juuri viitsi raspia ikkunoita päästäkseen myrkyttämään luontoa. Myös saastaiset moottoripyöräkolonnat loistavat poissaolollaan. Ilma on kylmää mutta hyvää hengittää.
"Parhaat (elävät) pikamatkojen ratapyöräilijät käyttävät aina varvaskoukkuja. Tukevat remmit. "
Olisiko tästä väitteestä jotakin todistetta olemassa, vai onko vain tuuleen huutelua ja myyntimiesten puheita? Ilmeisesti jälkimmäistä, sillä koukut ovat niin historiaa.
Kerro yksi poikkeus ja asia on sillä selvä!
Miksi ratakilpailuhin erikoistuneissa kaupoissa on toinen toistaan parempia varvaskoukkuja? Jatkuvaa kehitystä. Eikä sitä koukku-osaa ole kaikissa. Turha, jos remmit on sopivan jäykkiä.
Suomi on kehitysmaa!
Kerro yksikin ratakilpailuihin erikoistunut myymälä missä noita erinomaisia remmejä myydän? Koukulla tai ilman.