Venäjän talous on kymmenen kertaa niin suuri kuin Suomen talous ja kasvaa lähivuodet ainakin kaksi kertaa nopeammin. Venäjän taloudesta on saatavissa merkittäviä kasvuimpulsseja. Se edellyttää kuitenkin suomalaisten henkisen Venäjä-ohjelman pikaista päivittämistä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on talouskasvun näkökulmasta voimakas jännite. Monet keskeiset yhteiskunnalliset järjestelmät perustuvat nopean talouskasvun oletukselle. Ne ovat syntyneet aikana, jolle oli luonteenomaista talouden jatkuva, voimakas kasvu. Tällaisia rakennuspuita on työmarkkinajärjestelmässämme, eläkejärjestelmässämme ja verojärjestelmässämme. Toisaalta voimakkaasti ikääntyvä väestörakenteemme, teollisuuden raaka-aineperustan kapeus sekä kansainvälistymisen mahdollistama tuotannontekijöiden liikkuvuus työntävät Suomea huolestuttavasti kohti supistuvan talouden kierrettä. Siihen emme saa missään nimessä joutua. Suomen talous tarvitsee kasvuimpulsseja.
Itsetyytyväisyys on suuri riski
Maailmantalous kasvoi viime vuonna yli viisi prosenttia, nopeammin kuin kertaakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Suomessa talous kasvoi 3,7 prosenttia, työllisyysaste pysyi ennallaan alhaisena, työttömyys väheni vain aavistuksen ja valtio velkaantui vähän lisää. Miksi kaikki ovat niin tyytyväisiä? Tyytyväisyyteen ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla erityistä aihetta. Ei ainakaan, jos Suomen mahdollisuuksia halutaan arvioida vähänkään pitemmällä aikavälillä kuin parin hallituskauden puitteissa.
Telekommunikaatiosektorin huikean menestyksen, ennen kokemattoman matalan korkotason ja suurten tuloveronkevennysten aiheuttama sokerihumala haihtuu väistämättä ennen pitkää, jos uusia kasvuimpulsseja ei saada aikaan.
Kasvun avaimet ovat omissa käsissä
Valtiovallan tehtävänä on luoda talouskasvulle yhteiskunta-, talous- ja kauppapoliittiset edellytykset. Yritysten tehtävänä on ottaa taloudellisia riskejä ja tarttua avautuviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Valtiovallan ja yritysten yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa tarvitaan tulevina vuosina vähintään yhtä paljon, kun sitä on tarvittu menneinä aikoina.
Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin tehtävänä on kiinnittää sekä valtiovallan että yritysten huomio niihin muutoksiin, joita tarvitaan taloudellisen kasvun nopeuttamiseksi ja suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Suomen taloudellisen kasvun avaimet ovat suomalaisten päättäjien käsissä. Ne eivät ole sen paremmin Washingtonissa kuin Brysselissäkään, vaikka sellaisenkin käsityksen monista puheenvuoroista saattaa saada.
Venäjän taloudesta kasvuimpulsseja
Venäjä on lähimpänä Suomea sijaitseva voimakkaasti kasvava suuri markkina-alue. Venäjän talous on kymmenen kertaa niin suuri kuin Suomen talous ja kasvaa lähivuodet ainakin kaksi kertaa Suomen taloutta nopeammin. Venäjän taloudesta on saatavissa merkittäviä kasvuimpulsseja. Se edellyttää kuitenkin suomalaisten henkisen Venäjä-ohjelman pikaista päivittämistä.
Keskuskauppakamarin tuore selvitys osoittaa, että kovin monet asiat hidastavat edelleen suomalaisen yritysjohdon Venäjä-suuntautumista. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että Venäjän hallinnon ja eräiden yritysten (esim. Jukos) väliset jännitteet ovat vähentäneet Venäjän vetovoimaa markkina-alueena. Tilannetta näin arvioivien yritysjohtajien osuus on noussut edellisestä kyselystä. Yli puolet vastaajista pitää viisumipakon poistamista huonona asiana ja vain viidennes hyvänä asiana. Suomalaisten investointeja Venäjälle vaikeuttavat erityisesti byrokratiaan (40 % vastaajista) ja turvallisuuteen (30 %) liittyvät ongelmat.
Toisaalta syyt investoida Venäjälle ovat selvät: Venäjän talouden kasvun mainitsee syyksi peräti 83 prosenttia vastaajista ja alhaisemman kustannustason 57 prosenttia vastaajista.
Kauppakamarijärjestö on vuosia korostanut, että Venäjän tarjoamat liiketoiminta-mahdollisuudet on syytä ottaa erittäin vakavasti. Se merkitsee yritysjohdolta osalta huolellista paneutumista Venäjän markkinoihin ja poliittisen johdon vankkumatonta sitoutumista ja tukea suomalaisyritysten pyrkimyksille.
http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/julkaisut/Lehdistotiedotteet/2005_lehdistotiedotteet/fi_FI/Venajan_talous/
Suomalaisessa yhteiskunnassa on talouskasvun näkökulmasta voimakas jännite. Monet keskeiset yhteiskunnalliset järjestelmät perustuvat nopean talouskasvun oletukselle. Ne ovat syntyneet aikana, jolle oli luonteenomaista talouden jatkuva, voimakas kasvu. Tällaisia rakennuspuita on työmarkkinajärjestelmässämme, eläkejärjestelmässämme ja verojärjestelmässämme. Toisaalta voimakkaasti ikääntyvä väestörakenteemme, teollisuuden raaka-aineperustan kapeus sekä kansainvälistymisen mahdollistama tuotannontekijöiden liikkuvuus työntävät Suomea huolestuttavasti kohti supistuvan talouden kierrettä. Siihen emme saa missään nimessä joutua. Suomen talous tarvitsee kasvuimpulsseja.
Itsetyytyväisyys on suuri riski
Maailmantalous kasvoi viime vuonna yli viisi prosenttia, nopeammin kuin kertaakaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Suomessa talous kasvoi 3,7 prosenttia, työllisyysaste pysyi ennallaan alhaisena, työttömyys väheni vain aavistuksen ja valtio velkaantui vähän lisää. Miksi kaikki ovat niin tyytyväisiä? Tyytyväisyyteen ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla erityistä aihetta. Ei ainakaan, jos Suomen mahdollisuuksia halutaan arvioida vähänkään pitemmällä aikavälillä kuin parin hallituskauden puitteissa.
Telekommunikaatiosektorin huikean menestyksen, ennen kokemattoman matalan korkotason ja suurten tuloveronkevennysten aiheuttama sokerihumala haihtuu väistämättä ennen pitkää, jos uusia kasvuimpulsseja ei saada aikaan.
Kasvun avaimet ovat omissa käsissä
Valtiovallan tehtävänä on luoda talouskasvulle yhteiskunta-, talous- ja kauppapoliittiset edellytykset. Yritysten tehtävänä on ottaa taloudellisia riskejä ja tarttua avautuviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Valtiovallan ja yritysten yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa tarvitaan tulevina vuosina vähintään yhtä paljon, kun sitä on tarvittu menneinä aikoina.
Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin tehtävänä on kiinnittää sekä valtiovallan että yritysten huomio niihin muutoksiin, joita tarvitaan taloudellisen kasvun nopeuttamiseksi ja suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Suomen taloudellisen kasvun avaimet ovat suomalaisten päättäjien käsissä. Ne eivät ole sen paremmin Washingtonissa kuin Brysselissäkään, vaikka sellaisenkin käsityksen monista puheenvuoroista saattaa saada.
Venäjän taloudesta kasvuimpulsseja
Venäjä on lähimpänä Suomea sijaitseva voimakkaasti kasvava suuri markkina-alue. Venäjän talous on kymmenen kertaa niin suuri kuin Suomen talous ja kasvaa lähivuodet ainakin kaksi kertaa Suomen taloutta nopeammin. Venäjän taloudesta on saatavissa merkittäviä kasvuimpulsseja. Se edellyttää kuitenkin suomalaisten henkisen Venäjä-ohjelman pikaista päivittämistä.
Keskuskauppakamarin tuore selvitys osoittaa, että kovin monet asiat hidastavat edelleen suomalaisen yritysjohdon Venäjä-suuntautumista. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että Venäjän hallinnon ja eräiden yritysten (esim. Jukos) väliset jännitteet ovat vähentäneet Venäjän vetovoimaa markkina-alueena. Tilannetta näin arvioivien yritysjohtajien osuus on noussut edellisestä kyselystä. Yli puolet vastaajista pitää viisumipakon poistamista huonona asiana ja vain viidennes hyvänä asiana. Suomalaisten investointeja Venäjälle vaikeuttavat erityisesti byrokratiaan (40 % vastaajista) ja turvallisuuteen (30 %) liittyvät ongelmat.
Toisaalta syyt investoida Venäjälle ovat selvät: Venäjän talouden kasvun mainitsee syyksi peräti 83 prosenttia vastaajista ja alhaisemman kustannustason 57 prosenttia vastaajista.
Kauppakamarijärjestö on vuosia korostanut, että Venäjän tarjoamat liiketoiminta-mahdollisuudet on syytä ottaa erittäin vakavasti. Se merkitsee yritysjohdolta osalta huolellista paneutumista Venäjän markkinoihin ja poliittisen johdon vankkumatonta sitoutumista ja tukea suomalaisyritysten pyrkimyksille.
http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/julkaisut/Lehdistotiedotteet/2005_lehdistotiedotteet/fi_FI/Venajan_talous/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eli kehitetään oma ryöstetty alue ryöstäjälle ilmaiseksi. Kuinka hölmöjä suomalaiset oikein ovat?
Meidän pitäisi katsoa sivusta kun muut hyötyy Venäjän talouskasvusta ihan vaan periaatteesta, koska 60 vuotta vanhaa kaunaa ei voi haudata?
Onneksi elinkeinoelämä ei odota, eikä märehdi menneitä, vaan katsoo tulevaan.