Olen ostanut auto sakasta volvo v40 d2 ja se kuluttaa 100km 9.2L v.m 2017 ja olen vienyt auton sah autohuolton kaksi kertaa ja siihen aika pitkä sada sijaus auto muutama päiväksi mutta sanovat meillä ei ole auto ostettu alle 2 kk vanha auto ja on sakavarmakin lisää turva viika vieläkään ei ole korjattu ja sanatu auto kuluttaa 4.4 L mutta ei pidä paikkaansa
Tamperelta Helsinkin edes takas kulutta ihan tääys tanki olenkaan Keski kulutus täällä hetkellä 6.2L ihan uskomaton ei ole ollenkaan Tampereen Hatanpään valtatie sakassa Hyvä palvelu arvostelu (0) sositellen muu ihmisille jotka ostavat auto sakasta tarkistaka auto ennen allekirjoittaminen.!!
Tamperelta Helsinkin edes takas kulutta ihan tääys tanki olenkaan Keski kulutus täällä hetkellä 6.2L ihan uskomaton ei ole ollenkaan Tampereen Hatanpään valtatie sakassa Hyvä palvelu arvostelu (0) sositellen muu ihmisille jotka ostavat auto sakasta tarkistaka auto ennen allekirjoittaminen.!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käytetty auto kuluttaa polttoainetta sen verran kuin se kuluttaa.
Yleensä auto kuluttaa enemmän, kun moottorin toiminnassa on joku vika.
Oletko miettinyt, voisiko polttoainetankinssa olla halkeama, josta sitä kallista menovettä valuu ulos. 2017-mallinen auto ei ole uusi!
Myönnän, että ehdottamani vika on sellainen, että sitä on ehkä ostotilanteessa todeta. Se ei kuitenkaan ole sellainen vika, joka on myyjän vastuulla.
Harvan auton kulutus on se, mitä auton tiedoissa annetaan, sillä se voi hyvin olla jopa 1/2 litraa enemmän.
Guga käy imaisemassa ehtoolla muutaman litran volvoista?
mita sina sanoa?!!!
Ei pidä v*ttuilla, jos kaikilla ei oikeinkirjoitus ole ihan täydellistä. Asiansa saa esittää.
Näillä palstoilla on kauan käyty keskustelua siitä, että onko tosiaan niin, että täällä käytetty kieli todella vastaa keskivertosuomalaisen kykyä tuottaa ymmärrettävää tekstiä.
Haluan uskoa, ettei ole.
Kysymys on kyllä kunnia-asiasta. Joskus viitataan siihen, että kyllä joku virhe jossain saa vilahtaa!
Hyvä!
Hyväksyn puhutun murteen, mutta ei sitä paperille kannata kirjoittaa.
Kun kahden rivin viestiin sananmukaisesti kuitenkin saadaan mahtumaan kymmenen virhettä, on mielestäni jo korkea aika ryhdistäytyä.
Miten se käy?!
Aletaan lukea sanomalehtiä ja muita julkaisuja. Niistä selviää hyvinkin nopeasti, miten sanat kirjoitetaan ja mihin kohtaan tulee pilkku ja piste ja mihin taas väli - siis tyhjä lyönti.
Kirjastoissa julkaisuja saa lukea aivan ilmaiseksi.
Suomeen tuli asteittainen koulupakko jo tasan sata vuotta sitten, v. 1921.
Vuoteen 1938 mennessä, jokaisen seitsemänvuotiaan oli pakko ilmoittautua silloiseen kansakouluun, joita rakennettiin jokaiseen kylään.
Alkuun kansakoulu oli nelivuotinen, myöhemmin kuusivuotinen.
Sitten kaupunkeihin perustettiin yksityisiä lyseoita, jotka heti alkuun tähtäsivät yliopisto-opintoihin. Niitä varten oli olemassa niinikään yksityiset, ns. valmistavat koulut, jotka usein olivat kolmivuotisia.
Edesmennyt isäni, (s.1910) kävi Alli Nissisen Helsingin Uudenmaankadulla ollutta yksityistä valmistavaa koulua ja sitten Uutta yhteiskoulua Kruununhaassa, jota johti vähän pelättykin ja ankarana pidetty Lucina Hagman.
Niitä, jotka eivät siis vapaaehtoisesti ole käyneet mitään koulua, ei elävien kirjoissa enää paljoa ole.