Elikkäs olis tällänen lasku: Kappale (massa 2.34 kg) putoaa levosta suoraan maata kohti korkeudelta 35800 km. Laske loppuvauhti kappaleen osuessa maan pintaan korkeudelle 0.00 km. (ei huomioida ilmanvastusta.)
Muutamalla eri tavalla olen tätä yrittänyt pyöritellä, mutta en vain saa järkevää vastausta. Kokeilin ensin ihan yhtälöllä mgh = 1/2 mv^2, sitten vielä yhtälöllä Gm1xm2/r^2 = 1/2mv^2 ja lopuksi heitin vielä tuon viimeksi mainitun yhtälön muotoon -Gm1xm2/r = 1/2mv^2...
Osaisko joku auttaa? :)
Gravitaatioon liittyvä lasku
Anonyymi
40
480
Vastaukset
- Anonyymi
Mikä voima F kappaleeseen kulloinkin vaikuttaa?
Newtonin lakien mukaan F=ma josta siis saa kiihtyvyyden laskettua.
Gravitaatiovoiman avulla voit laskea lausekkeen voimalle F(x) missä x on etäisyys Maapallon keskipisteestä. Se on muotoa vakioita kertaa m kertaa 1/x^2
Voima kertaa matka = työ
Eli integroit lausekkeen voima kertaa matka eli F(x)*dx korkeudesta muuttujan x sadessa arvot R=35800000 metriä korkeuteen R2=Maapallon säde. Muista käyttää yksikkönä metriä.
Työ antaa kappaleelle sen liike-energian eli 0.5*mv^2
Laitat tuon määrätyn integraalin yhtäsuureksi kuin liike-energian lausekkeen, supistat siitä pois massan m ja sinulla on vastaus.- Anonyymi
Äh, tehtävä ei siis ollutkaan niin yksinkertainen kuin kuvittelin... Mietin, että onko tuo määrättyn integraalin lopputulema periaatteessa sama kuin -(G*me*m)/r^2? (me on siis Maan massa). Lausekkeen -(G*me*m)/r^2 = 1/2mv^2 pyöritteleminen sinänsä sopisi opiskeltuun asiaan. Integraalin pyörittelemistä tässä yhteidessä ei kovin ole käsitelty. Toisaalta on hyvin mahdollista, että tehtävistä on tehty näinkin soveltavia :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äh, tehtävä ei siis ollutkaan niin yksinkertainen kuin kuvittelin... Mietin, että onko tuo määrättyn integraalin lopputulema periaatteessa sama kuin -(G*me*m)/r^2? (me on siis Maan massa). Lausekkeen -(G*me*m)/r^2 = 1/2mv^2 pyöritteleminen sinänsä sopisi opiskeltuun asiaan. Integraalin pyörittelemistä tässä yhteidessä ei kovin ole käsitelty. Toisaalta on hyvin mahdollista, että tehtävistä on tehty näinkin soveltavia :D
Tehtävän ideana on luultavasti huomata, ettei nopeutta kannata lähteä laskemaan painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden kautta, vaikka sekin toki on täysin ratkaistavissa. Helpommalla pääsee jos käyttää suoraan energian säilymislakia.
Kappaleella on alussa x joulea potentiaalienergiaa Maan keskipisteen suhteen ja 0 joulea liike-energiaa. Gravitaatiokentässä kappaleelle, johon ei vaikuta muita voimia (esim. ilmanvastus), pätee Liike-energia Potentiaalienergia = vakio.
Liike-energiasta saat suoraan kappaleen nopeuden. Potentiaalienergian saat laskettua kaavalla E = -G(m*M)/r, missä G on gravitaatiovakio, m ja M kappaleiden massat ja r niiden keskipisteiden etäisyys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehtävän ideana on luultavasti huomata, ettei nopeutta kannata lähteä laskemaan painovoiman aiheuttaman kiihtyvyyden kautta, vaikka sekin toki on täysin ratkaistavissa. Helpommalla pääsee jos käyttää suoraan energian säilymislakia.
Kappaleella on alussa x joulea potentiaalienergiaa Maan keskipisteen suhteen ja 0 joulea liike-energiaa. Gravitaatiokentässä kappaleelle, johon ei vaikuta muita voimia (esim. ilmanvastus), pätee Liike-energia Potentiaalienergia = vakio.
Liike-energiasta saat suoraan kappaleen nopeuden. Potentiaalienergian saat laskettua kaavalla E = -G(m*M)/r, missä G on gravitaatiovakio, m ja M kappaleiden massat ja r niiden keskipisteiden etäisyys.Olin ajatellut, että kappaleen pudotessa sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja kappaleella olisi ainoastaan liike-energiaa osuessaan maahan. Mutta voiko kappaleella olla myös potentiaalienergiaa maan tasossa? En ehkä ymmärrä mitä tarkoitat sillä, että liike-energia potentiaalienergia = vakio. Sitä, että energiaa ei häviä?
Eli olisiko yhtälö -G(m*M)/r = 1/2mv^2 periaatteessa oikea vai pitääkö siihen lisätä se potentiaalienergia? Mulle täytynee kai vääntää rautalangasta....
- Anonyymi
Hieman kiero tehtävänasettelu, tuo "putoaa levosta suoraan maata kohti".
Jotta se voisi pudota suoraan maata kohti, se ei maan pinnalta katsottuna voi olla levossa, ellei se sijaitse maapallon akselin jatkeella. Muutoinhan se kiertäisi maapalloa pallon pyörimisen mukana, eikä siis olisi levossa.
Lisäksi kappaleen potoamisen aikana maapallon kulkusuunta ehtii muuttua aurinkoa kiertäessämme. Tällöin kappale ei enää putoaisikaan suoraan , vaan sen rata kaareutuisi hieman. Se ei osuisikaan täsmälleen pyörimisakselin navalle. Tällöin sekä hieman viisto osumiskulma, sekä maan pyöriminen vaikuttaisivat siihen suhteelliseen nopeuteen joka mitattaisi paikallisesti maan pinnalla. Näin ollen myös päivämäärä, jolloin koe tehdään vaikuttaa, koska akselin kallistuskulma ratavektoriin nähden siippuu siitä.- Anonyymi
Juu, ei näitä voi laskea, auringon, kuun ja muidenkin gravitaatio muuttuu jopa matkalla ja on eri asennoissa erisuuntainen liikkeeseen nähden, ja sitten vielä aurinkotuuli ja kaikkea paljon lisäksi ja muuta.
Kuten näet, me nipottajat ollaan tarkkana, kuinka kysymys olisi asetettava että emme pääsisi pätemään. - Anonyymi
Höpöhöpö.
Ei tuossa katsomiset ja kuikuilemiset mitään vaikuta. Jos kappale on levossa niin sitten se on levossa eli ei liiku mihinkään.
Maan liike radaallaan vaikuttaa. Tuon voi ottaa huomioon kun ensin selvittää putoamiseen tarvittavan ajan likiarvon. - Anonyymi
Vain alaspäin olevalla akselilla on merkitystä vaikka se kieppuisi miten muusta syystä.
- Anonyymi
Koska putoamiskiihtyvyys ei ole vakio, niin joudutaan integroimaan.
g(z) = (g0*R²)/(R z)², jossa R = 6378000 m , g0 = 9,81 ja z korkeus maan pinnalta.
→ integraali 0 → H lausekkeesta m(g0*R²)/(R z)²*zdz = ½mv²
→ aikansa kun pyörittelee, niin vastaus on v = sqrt[2*(g0*R*H)/(R H)] = ... = 10306 m/s
(ja H = 35800000 m)- Anonyymi
Putoamiskiihtyvyys on tehtävänannon perusteella epärelevantti, gravitaatiokiihtyvyys täysin ratkaiseva. Ne eroavat toisistaan Eulerefektien verran, joita myös näennäisvoimiksi tai -kiihtyvyyksiksi sanotaan, siis Keskipakovoima Coriolisvoima, sekä Eulervoima.
Gravitaatiokiihtyvyyden lukuarvo maan pinnalla on noin 9,82 m/s².
Navoilla tuhannesosia enemmän, ja päiväntasaajalla tuhannesosia vähemmän.
Putoamiskiihtyvyys on useita sadasosia pienempi päiväntasaajalla, pääosin näennäisen keskipakokiihtyvyyden seurauksena.
Ei ole mitään järkeä laskea tehtävänannon tilannetta maanpinnan mukana pyörivässä keskeiskiihtyvässä koordinaatistossa, kun inertiaalin käyttö on paljon helpompaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Putoamiskiihtyvyys on tehtävänannon perusteella epärelevantti, gravitaatiokiihtyvyys täysin ratkaiseva. Ne eroavat toisistaan Eulerefektien verran, joita myös näennäisvoimiksi tai -kiihtyvyyksiksi sanotaan, siis Keskipakovoima Coriolisvoima, sekä Eulervoima.
Gravitaatiokiihtyvyyden lukuarvo maan pinnalla on noin 9,82 m/s².
Navoilla tuhannesosia enemmän, ja päiväntasaajalla tuhannesosia vähemmän.
Putoamiskiihtyvyys on useita sadasosia pienempi päiväntasaajalla, pääosin näennäisen keskipakokiihtyvyyden seurauksena.
Ei ole mitään järkeä laskea tehtävänannon tilannetta maanpinnan mukana pyörivässä keskeiskiihtyvässä koordinaatistossa, kun inertiaalin käyttö on paljon helpompaa."Keskipakovoima", mikä/mitä se on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Keskipakovoima", mikä/mitä se on?
Keskeiskiihtyvä havaintokoordinaatisto aiheuttaa mittausvirheen putoavan kappaleen näennäiseen kiihtyvyyteen, mikä tekniikassa otetaan laskuissa huomioon näennäisenä keskipakovoimana. Oli aiemmin myös fysiikassa käytetty menettely.
Ts, jos kappale on 4,91 metrin korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella, ja putoaa sieltä paikaltaan ilman ilmanvastusta kohti maan pintaa, ei se sekunnissa saavuta maan pintaa, vaan aikaa kuluu enemmän.
- Anonyymi
r0 = maapallon säde, R = r0 35 800 000 m, G = Newtonin gravitaatiovakio, M = maapallon massa, m = 2,34 kg. g = 9,81 m/s^2. Tämä g on siis putoavan kappaleen kiihtyvyys maan pinnalla, etäisyydellä r0 keskipisteestä.
Massan m potentiaalienergia kun etäisyys maapallon keskipisteestä on r, missä
r0 <= r <= R, on
V(r) = - GMm/r.
m osuu maahan nopeudella v ja pätee
1/2 m v^2 = V(R) - V(r0) = - GMm/R - (- GMm/r0) josta
v^2 = GM(1/r0 - 1/R)
Lisäksi tiedetään että mg= GMm/r0^2 joten GM = g*r0^2- Anonyymi
Ilmanvastus rajoittaa niin paljon, että loppunopeus kappaleen osuessa maahan pn äänen nopeus, n 1000 kmph.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmanvastus rajoittaa niin paljon, että loppunopeus kappaleen osuessa maahan pn äänen nopeus, n 1000 kmph.
"Laske loppuvauhti kappaleen osuessa maan pintaan korkeudelle 0.00 km. (ei huomioida ilmanvastusta.)"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laske loppuvauhti kappaleen osuessa maan pintaan korkeudelle 0.00 km. (ei huomioida ilmanvastusta.)"
Ilmanvastus on niin suuri että se täytyy ehdottomasti ottaa huomioon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmanvastus on niin suuri että se täytyy ehdottomasti ottaa huomioon.
... paitsi silloin, kun se jo vuonna 2021 eli kolme vuotta sitten laaditun aloitusviestin tehtävänannossa erikseen pyydetään jätettäväksi pois huomioitavien asioiden joukosta. Ratkaisu vastaisi tilannetta, jossa ilmakehää ei olisi olemassa.
Oleta pyöreä lehmä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
... paitsi silloin, kun se jo vuonna 2021 eli kolme vuotta sitten laaditun aloitusviestin tehtävänannossa erikseen pyydetään jätettäväksi pois huomioitavien asioiden joukosta. Ratkaisu vastaisi tilannetta, jossa ilmakehää ei olisi olemassa.
Oleta pyöreä lehmä.Miten voi kappale olla 35480 km korkealla? Kai aloittajalta on mennyt metrit ja kilometrit sekaisin.
- Anonyymi
Yllä olevasta laskusta näkyy puuttuvan kerroin 1/2 tuosta v^2_lausekkeesta.
Tapa 2:
T0 = pudotushetki, T1 on maahannosumisenn hetki.R = r0 + 35800000 (m)
r(T0) = R ja r(T1) = r0
F= - GMm/r^2 ja F = m r''(t)
- GM/r^2 = r''(t)
Int(R,r0) - GM/r^2 dr = - Int( T0,T1) GM/r^2 r'(t) dt = Int(T0,T1) r''(t) r'(t) dt
Sij(T0,T1) (GM/r = Sij(T0,T1) 1/2 (r')^2
GM/R - GM/r0 =- 1/2 r'(T1)^2 - 0
Nopeus maahan törmätessä = r'(T1) = - sqrt(2*GM*(1/r0 - 1/R))
Tuo miinusmerkki on otettava neliöjuuren eteen sillä koordinaatisto oli laskussa sellainen että suunta ylöspäin olim positiivinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllä olevasta laskusta näkyy puuttuvan kerroin 1/2 tuosta v^2_lausekkeesta.
Tapa 2:
T0 = pudotushetki, T1 on maahannosumisenn hetki.R = r0 35800000 (m)
r(T0) = R ja r(T1) = r0
F= - GMm/r^2 ja F = m r''(t)
- GM/r^2 = r''(t)
Int(R,r0) - GM/r^2 dr = - Int( T0,T1) GM/r^2 r'(t) dt = Int(T0,T1) r''(t) r'(t) dt
Sij(T0,T1) (GM/r = Sij(T0,T1) 1/2 (r')^2
GM/R - GM/r0 =- 1/2 r'(T1)^2 - 0
Nopeus maahan törmätessä = r'(T1) = - sqrt(2*GM*(1/r0 - 1/R))
Tuo miinusmerkki on otettava neliöjuuren eteen sillä koordinaatisto oli laskussa sellainen että suunta ylöspäin olim positiivinen.Tämän oli tarkoitus liittyä kommenttiin 2021-11-20 09:24:10
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllä olevasta laskusta näkyy puuttuvan kerroin 1/2 tuosta v^2_lausekkeesta.
Tapa 2:
T0 = pudotushetki, T1 on maahannosumisenn hetki.R = r0 35800000 (m)
r(T0) = R ja r(T1) = r0
F= - GMm/r^2 ja F = m r''(t)
- GM/r^2 = r''(t)
Int(R,r0) - GM/r^2 dr = - Int( T0,T1) GM/r^2 r'(t) dt = Int(T0,T1) r''(t) r'(t) dt
Sij(T0,T1) (GM/r = Sij(T0,T1) 1/2 (r')^2
GM/R - GM/r0 =- 1/2 r'(T1)^2 - 0
Nopeus maahan törmätessä = r'(T1) = - sqrt(2*GM*(1/r0 - 1/R))
Tuo miinusmerkki on otettava neliöjuuren eteen sillä koordinaatisto oli laskussa sellainen että suunta ylöspäin olim positiivinen.r0 = 6,371*10^6 m
G = 6,67259*10^( - 11) N n^2/kg^2
R = 42,171 * 10^6 m
M = 5,9722*10^24 kg
Loppunoppeus r'(T1) = 10305 m/s
Tämä liittyy kommenttiin 2024-02-05 09:34:36 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
r0 = 6,371*10^6 m
G = 6,67259*10^( - 11) N n^2/kg^2
R = 42,171 * 10^6 m
M = 5,9722*10^24 kg
Loppunoppeus r'(T1) = 10305 m/s
Tämä liittyy kommenttiin 2024-02-05 09:34:36Painovirheitä: p.o.
N m^2/kg^2.
- 10305 m/s kunn tuo etumerkkikin muistetaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllä olevasta laskusta näkyy puuttuvan kerroin 1/2 tuosta v^2_lausekkeesta.
Tapa 2:
T0 = pudotushetki, T1 on maahannosumisenn hetki.R = r0 35800000 (m)
r(T0) = R ja r(T1) = r0
F= - GMm/r^2 ja F = m r''(t)
- GM/r^2 = r''(t)
Int(R,r0) - GM/r^2 dr = - Int( T0,T1) GM/r^2 r'(t) dt = Int(T0,T1) r''(t) r'(t) dt
Sij(T0,T1) (GM/r = Sij(T0,T1) 1/2 (r')^2
GM/R - GM/r0 =- 1/2 r'(T1)^2 - 0
Nopeus maahan törmätessä = r'(T1) = - sqrt(2*GM*(1/r0 - 1/R))
Tuo miinusmerkki on otettava neliöjuuren eteen sillä koordinaatisto oli laskussa sellainen että suunta ylöspäin olim positiivinen.Olen nyt kaksi kertaa lähettänyt tähän laskuun liittyvän numerolaskun,jonka lopputulos on 10305 m/s. Molemmilla kerroilla se on poistettu. Mitähän ihmettä tämä oikein oin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen nyt kaksi kertaa lähettänyt tähän laskuun liittyvän numerolaskun,jonka lopputulos on 10305 m/s. Molemmilla kerroilla se on poistettu. Mitähän ihmettä tämä oikein oin?
Valittelin asiasta palstan vastaaville ja nyt ovat korjanneet asian, toinen viestini on palautettu, viesti 2024-02-05 22:55:15. Toinen oli ihan sama.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laske loppuvauhti kappaleen osuessa maan pintaan korkeudelle 0.00 km. (ei huomioida ilmanvastusta.)"
Jos kappaleella on laskuvarjo loppunopeus on n nolla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
r0 = 6,371*10^6 m
G = 6,67259*10^( - 11) N n^2/kg^2
R = 42,171 * 10^6 m
M = 5,9722*10^24 kg
Loppunoppeus r'(T1) = 10305 m/s
Tämä liittyy kommenttiin 2024-02-05 09:34:36Mää sain 11184 m/s, mikä on melkein 40 000 km/h.
- Anonyymi
Vaikka vastaus onkin jo annettu, niin lasken kuitenkin vielä vähän eri tavalla. Nythän g = 9,81 m/s² ei ole vakio, vaan se on keskimäärin g* = määrätty integraali 0 → 35800 lausekkeesta [6378²/(6378+z)²]/35800 = ... = 1,48 m/s².
lopuksi v = sqrt(2g*35800000) = 10306 m/s- Anonyymi
Miksi ihmeessä laaskea "keskiarvolla" kun eksakti kaavakin on helppo johtaa. mJa on njo kommenteissa johdettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ihmeessä laaskea "keskiarvolla" kun eksakti kaavakin on helppo johtaa. mJa on njo kommenteissa johdettu.
Ei sitä millään keskiarvoilla voi laskeakaan, kun gravitaation muutos ei ole lineaarinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sitä millään keskiarvoilla voi laskeakaan, kun gravitaation muutos ei ole lineaarinen.
Aivan niin on asia.
- Anonyymi
Onko ihan sattumaa, että tuo korkeus on melko lailla sama kuin mitä tietoliikennesatelliitit yleisesti käyttävät geosynkronisella radallaan?
- Anonyymi
Tehtävässä kappale putosi "levosta", Ei se muuten voi pudotakaan "suoraan maata
kohti".
Yllä laskut on suoritettu koordinaatistossa jossa maapallo pyörii. Jos asiaa tarkastellaan maan mukana pyörivässä koordinaatistossa (siinä maa siis paikallaan) niin kappaleella on myös maan pyörimisestä jiohtuva komponentti tuon suoraan alas olevan komponentin lisäksi.
Kun joku korkeus on annettava niin tehtävän asettaja on valinnut tuon. Liekö mukana vähän kömmähdystä vai onko hiukan hämäystä? Olihan tarpeettomasti, ehkä siis hämäysmielessä, annettu kappaleen massakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehtävässä kappale putosi "levosta", Ei se muuten voi pudotakaan "suoraan maata
kohti".
Yllä laskut on suoritettu koordinaatistossa jossa maapallo pyörii. Jos asiaa tarkastellaan maan mukana pyörivässä koordinaatistossa (siinä maa siis paikallaan) niin kappaleella on myös maan pyörimisestä jiohtuva komponentti tuon suoraan alas olevan komponentin lisäksi.
Kun joku korkeus on annettava niin tehtävän asettaja on valinnut tuon. Liekö mukana vähän kömmähdystä vai onko hiukan hämäystä? Olihan tarpeettomasti, ehkä siis hämäysmielessä, annettu kappaleen massakin.Ei massa suinkaan ollut tarpeeton. Merkityksetön se on vain niin kauan kuin kappaleen massa on todella merkittävästi maan massaa pienempi.
Jos olisi yhtäsuuri (saati suurempi) olisivat esitetyt laskut pahasti pielessä sekä loogisesti että lukuarvoiltaan. Liikemäärä kahden kappaleen systeemissä näet säilyy myös gravitaatiovuorovaikutuksen kiihdyttäessä kappaleita toisiaan kohti. Eli maapallo kiihtyy vastaan, lyhentäen putoamisaikaa, ja muuttaen loppunopeuden lukuarvoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei massa suinkaan ollut tarpeeton. Merkityksetön se on vain niin kauan kuin kappaleen massa on todella merkittävästi maan massaa pienempi.
Jos olisi yhtäsuuri (saati suurempi) olisivat esitetyt laskut pahasti pielessä sekä loogisesti että lukuarvoiltaan. Liikemäärä kahden kappaleen systeemissä näet säilyy myös gravitaatiovuorovaikutuksen kiihdyttäessä kappaleita toisiaan kohti. Eli maapallo kiihtyy vastaan, lyhentäen putoamisaikaa, ja muuttaen loppunopeuden lukuarvoa.Ihan suotta rupesit tässä esitelmöimään kahden kappaleen probleemasta.
Kas kun et vielä tuonut mukaan esim. sadan nauringon massan mustaa aukkoa, jota ei juurikaan voisi "pudottaa" alas vaan joka kiskoisi maata itse juuri liikkumatta.
Hämäystä oli se, että massa oli annettu peräti kahdella desimaalilla aivann kuin nmassalla olisi tässä merkitystä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan suotta rupesit tässä esitelmöimään kahden kappaleen probleemasta.
Kas kun et vielä tuonut mukaan esim. sadan nauringon massan mustaa aukkoa, jota ei juurikaan voisi "pudottaa" alas vaan joka kiskoisi maata itse juuri liikkumatta.
Hämäystä oli se, että massa oli annettu peräti kahdella desimaalilla aivann kuin nmassalla olisi tässä merkitystäMassalla nimenomaan on merkitystä, minkä jo itsekin tajusit mustasta aukosta puhuessasi. Johtopäätöksesi tosin oli virheellinen. Ero lopputuloksessa ei suurene siitä jos kappaleiden massasuhde pysyy samana, mutta toisin päin. Se muuttuu eniten silloin jos massat ovat yhtäsuuret.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Massalla nimenomaan on merkitystä, minkä jo itsekin tajusit mustasta aukosta puhuessasi. Johtopäätöksesi tosin oli virheellinen. Ero lopputuloksessa ei suurene siitä jos kappaleiden massasuhde pysyy samana, mutta toisin päin. Se muuttuu eniten silloin jos massat ovat yhtäsuuret.
Jöpö,höpö.
- Anonyymi
Hatustahan noita koulutehtäviä arvotaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jöpö,höpö.
Tuossako kaikki fysiikan osaamisesi on?
- Anonyymi
Joo, ei putoa ollenkaan, vaan pysyy paikallaan avaruudessa, kuten esim Astra TV satelliitti.
- Anonyymi
Kyllä satelliiteilla on rata ja ne liikkuvat sitä pitkin. Eivät ne ole avaruudessa paikallaan eivätkä siis "levossa" kuten tehtävässä oletettiin.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle
"voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On7049139Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000103863799Sano vain suoraan, että nyt riittää
ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh432795Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.
Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja862665Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)
Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "1752505Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."
Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb552494- 1521773
Luokatonta toimintaa
Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista681602Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa141560Maailmankuulu homopingviini on kuollut
Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k61393