Onko Kuu pallo

Anonyymi

kun se ei pyöri?
Vai onko se kananmunan muotoinen Maan vetovoiman vaikutuksesta?

20

613

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mikään kiinteä (tai lähes kiinteä) taivaankappale ei ole täydellisen pyöreä. Kuu on kuitenkin lähempänä täydellistä palloa kuin esimerkiksi biljardipallo on.

      • Anonyymi

        Juu juu..mieti hullu mitä kirjoitat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu juu..mieti hullu mitä kirjoitat.

        Uskomattoman hienosti argumentoitu. Olet varmasti väittelykerhosi priimus.


    • Anonyymi

      Kuu on gravitaatiokentältään epäsymmetrinen ja sen kentässä on varsin suuria vaihteluita kraatereiden kohdalla. Tämä on syynä sille, että Kuuta kiertämään on vaikea laittaa satelliitteja matalille radoille.

    • Anonyymi

      Kyllä Kuu pyörii, oman akselinsa ympäri.

      • Anonyymi

        Kerran kuukaudessa


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        ei pyöri


    • Anonyymi

      kun tähän ei kukaan osannut vastata, niin kysyisin: Miten tähti syttyy? Onko tähden syttymisiä mitenkään kuvattu.

      • Anonyymi

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.

        Hyvin selitetty, ja lisähuomiona vielä, että syttymässä olevia tähtiä on havaittu teleskoopeilla. Koska tuo tiivistymisen/kirkastumisen vaihe kestää vähintäänkin tuhansia vuosia, ei tietenkään ole mahdollista kuvata videota tähden syttymisestä, jos aloittaja sitä tarkoitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin selitetty, ja lisähuomiona vielä, että syttymässä olevia tähtiä on havaittu teleskoopeilla. Koska tuo tiivistymisen/kirkastumisen vaihe kestää vähintäänkin tuhansia vuosia, ei tietenkään ole mahdollista kuvata videota tähden syttymisestä, jos aloittaja sitä tarkoitti.

        no onko juutuupissa animaatiota tähden syttymisestä. Mitenkä se voidaan tietää, että kestää tuhansia vuosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.

        eikä pyöri. Ja jos se olisi täydellinen pallo, niin sitten se varmaan pyöriskin. Ei nyt ihan täsmää nää jutut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eikä pyöri. Ja jos se olisi täydellinen pallo, niin sitten se varmaan pyöriskin. Ei nyt ihan täsmää nää jutut.

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.

        "Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan"

        Kaikkein parhaiten tuon voi itse kukin huomata kun katselee ympärilleen ja toteaa että Maa on todellakin litteä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan"

        Kaikkein parhaiten tuon voi itse kukin huomata kun katselee ympärilleen ja toteaa että Maa on todellakin litteä.

        Heko heko. Ai, että kun sinä olet hauska. Suosittelen koomikon uraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heko heko. Ai, että kun sinä olet hauska. Suosittelen koomikon uraa.

        Ihan oikeasti TKK:n maanmittausosastolla selvisi minullekin että maa ei ole pallo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.

        Tuo pyörimisnopeuden järjetön suuruus ei tule edes Jupiterinkaan kohdalla esille. Se nyt on vain kehopositiivinen ja ihan hiukan pullollaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo pyörimisnopeuden järjetön suuruus ei tule edes Jupiterinkaan kohdalla esille. Se nyt on vain kehopositiivinen ja ihan hiukan pullollaan.

        Hihhihhii. Kerro vielä toinen vitsi!


    • Kuulla on oma painovoima, joka pitää sen pallomaisena

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 20v on otettu kiinni

      Tulipalo oli sytytetty joten murhasiko ex omat lapsensa ja heidän Äidin. Tuskin sitä kukaan ohikulkijakaan sytytti.
      Savonlinna
      336
      11534
    2. Suomessa on ollut suurtyöttömyyttä ennenkin, ja lääkäriin pääsee nykyäänkin

      Täällähän oli jonkun sekopään(vas.) juttu, että ennen ei ollut työttömyyttä ja lääkäriin pääsi. Siihen alkoi tietysti ko
      Maailman menoa
      38
      3507
    3. Mitä meidän välillä

      Tapahtuu lopulta?
      Ikävä
      79
      3067
    4. IL - Auerin lapsia oli houkuteltu rahalla Annelin puolelle?

      16:12 Outoja väitteitä Sijaisäidin mukaan Auerin lapsia koetettiin houkutella nettipalstoilla muuttamaan kertomuksiaan
      Maailman menoa
      103
      2805
    5. 92
      2676
    6. S-kaupoissa on nykyään ihanaa käydä

      Kun niissä ei enää käy satuolentoihin uskovat hihhuIit eivätkä persut. Asiakaskunta on huomattavasti siistiytynyt muutam
      Maailman menoa
      50
      2495
    7. Savonlinan perhesurma, epäilty mies romani, äiti kantaväestöä

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011676508.html Savonlinnan seudun romaniyhdistyksestä kerrottiin lauantaina IS:lle, e
      Maailman menoa
      158
      2419
    8. Savonlinnan murhapolttaja romani

      Ainakin IS kertoo. Arvasin heti ettei ole normi valkolainen suomalainen.
      Maailman menoa
      275
      2304
    9. Ei me taideta

      Pystyä kokonaan olemaan erossa.
      Ikävä
      45
      1491
    10. Kun aika on oikea niin

      Tupsahdat uudelleen tai löydän edes melkein yhtä ihanan ja joudun tyytymään... Suukko poskelles. 😘 Viattomasti vain.. �
      Ikävä
      14
      1460
    Aihe