Onko Kuu pallo

Anonyymi

kun se ei pyöri?
Vai onko se kananmunan muotoinen Maan vetovoiman vaikutuksesta?

20

602

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mikään kiinteä (tai lähes kiinteä) taivaankappale ei ole täydellisen pyöreä. Kuu on kuitenkin lähempänä täydellistä palloa kuin esimerkiksi biljardipallo on.

      • Anonyymi

        Juu juu..mieti hullu mitä kirjoitat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu juu..mieti hullu mitä kirjoitat.

        Uskomattoman hienosti argumentoitu. Olet varmasti väittelykerhosi priimus.


    • Anonyymi

      Kuu on gravitaatiokentältään epäsymmetrinen ja sen kentässä on varsin suuria vaihteluita kraatereiden kohdalla. Tämä on syynä sille, että Kuuta kiertämään on vaikea laittaa satelliitteja matalille radoille.

    • Anonyymi

      Kyllä Kuu pyörii, oman akselinsa ympäri.

      • Anonyymi

        Kerran kuukaudessa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerran kuukaudessa

        Tarkemmin sanottuna kerran 29 d 12 h 44 min 2.9 s pituisessa ajassa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Moon


      • Anonyymi

        ei pyöri


    • Anonyymi

      kun tähän ei kukaan osannut vastata, niin kysyisin: Miten tähti syttyy? Onko tähden syttymisiä mitenkään kuvattu.

      • Anonyymi

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.

        Hyvin selitetty, ja lisähuomiona vielä, että syttymässä olevia tähtiä on havaittu teleskoopeilla. Koska tuo tiivistymisen/kirkastumisen vaihe kestää vähintäänkin tuhansia vuosia, ei tietenkään ole mahdollista kuvata videota tähden syttymisestä, jos aloittaja sitä tarkoitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin selitetty, ja lisähuomiona vielä, että syttymässä olevia tähtiä on havaittu teleskoopeilla. Koska tuo tiivistymisen/kirkastumisen vaihe kestää vähintäänkin tuhansia vuosia, ei tietenkään ole mahdollista kuvata videota tähden syttymisestä, jos aloittaja sitä tarkoitti.

        no onko juutuupissa animaatiota tähden syttymisestä. Mitenkä se voidaan tietää, että kestää tuhansia vuosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan sinulle vastattiin jo: Kuu pyörii ja se ei ole kananmunan muotoinen, vaan lähes täydellinen pallo. Pinnan epätasaisuus, pyörimisliike ja Maan vetovoima tekevät siitä epätäydellisen.

        Tähden syttyminen ei ole mikään on-off-tapahtuma, kuten lampun sytyttäminen valokatkaisijan avulla. Tähti "syttyy" kun sen muodostava kaasupilvi on puristunut kasaan riittävästi, jotta kaasupilven keskuksen (tähden ytimen) lämpötila ja paine saavat aikaan vedyn fuusioitumisen heliumiksi. Sen jälkeen kaasupilvi jatkaa edelleen kokoonpuristumistaan (jolloin fuusioituminen kiihtyy) kunnes ytimen fuusioitumisesta vapautuva energian energian aiheuttama ulospäin suuntautuva voima ja tähden massan gravitaatio ovat tasapainossa keskenään. Koko tuon ajan tähti kirkastuu, eli "syttyminen" tapahtuu hitaasti.

        eikä pyöri. Ja jos se olisi täydellinen pallo, niin sitten se varmaan pyöriskin. Ei nyt ihan täsmää nää jutut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eikä pyöri. Ja jos se olisi täydellinen pallo, niin sitten se varmaan pyöriskin. Ei nyt ihan täsmää nää jutut.

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.

        "Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan"

        Kaikkein parhaiten tuon voi itse kukin huomata kun katselee ympärilleen ja toteaa että Maa on todellakin litteä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan"

        Kaikkein parhaiten tuon voi itse kukin huomata kun katselee ympärilleen ja toteaa että Maa on todellakin litteä.

        Heko heko. Ai, että kun sinä olet hauska. Suosittelen koomikon uraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heko heko. Ai, että kun sinä olet hauska. Suosittelen koomikon uraa.

        Ihan oikeasti TKK:n maanmittausosastolla selvisi minullekin että maa ei ole pallo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöriminen ja pallomaisuus eivät liity mitenkään toisiinsa. Käytännössä kaikki avaruuden kappaleet, myös erittäin epäpallomaiset asteroidit, pyörivät akselinsa ympäri. Pallomaistenkin kappaleiden pyörimisnopeudet vaihtelevat huomattavasti lähes olemattomasta todella suureen kierrosnopeuteen. Esimerkiksi Kuu pyörähtää akselinsa ympäri noin kerran kuukaudessa, ja samassa ajassa myös kiertää kerran Maapallon ympäri. Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Venus kerran 243 vuorokaudessa, mikä on pidempi kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri.

        Luonnollisesti mitä suurempi on pallomaisen kappaleen pyörimisnopeus, sitä litistyneempi se on navoiltaan, mutta tuo vaikutus on todella pieni verrattuna muihin pinnan epätäydellisyyksiin ellei pyörimisnopeus ole aivan järjettömän suuri.

        Tuo pyörimisnopeuden järjetön suuruus ei tule edes Jupiterinkaan kohdalla esille. Se nyt on vain kehopositiivinen ja ihan hiukan pullollaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo pyörimisnopeuden järjetön suuruus ei tule edes Jupiterinkaan kohdalla esille. Se nyt on vain kehopositiivinen ja ihan hiukan pullollaan.

        Hihhihhii. Kerro vielä toinen vitsi!


    • Kuulla on oma painovoima, joka pitää sen pallomaisena

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      36
      2917
    2. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      173
      2285
    3. Kaksi tyttöä putosi

      Minkä takia ne tytöt katolle oli kiivenny?
      Helsinki
      62
      2284
    4. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      33
      1978
    5. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1336
    6. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      22
      1333
    7. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      14
      1330
    8. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      10
      1214
    9. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      11
      1194
    10. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      22
      1191
    Aihe