EU:n puolustusyhteistyö syvenee, mutta Naton korvaajaa unionista ei tule
”Tärkeintä mielestäni on, että olisi yksi toimiva nopean toiminnan konsepti, taisteluosasto, tai mikä nimitys sillä ikinä olisikaan”, Antti Kaikkonen painottaa tarvetta siirtyä sanoista tekoihin EU:n puolustuspolitiikassa.
Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan strategista kompassia, uutta sopimusta puolustusyhteistyön syventämisestä.
Sisältö on tarkoitus lyödä lukkoon kevättalvella.
– Kompassi varmasti vielä elää. En nyt mihinkään jättimäisiin harppauksiin usko, mutta uskon, että otamme selviä askeleita eteenpäin EU:n puolustusyhteistyössä. Se on tärkeä asiakirja sinällään, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) korostaa.
Vastaavia puheita on kuultu siitä lähtien, kun EU Tampereen huippukokouksessaan vuonna 1999 päätti taisteluosastojen perustamisesta.
Niitä ei ole kertaakaan käytetty, vaikka konflikteja ja kriisejä on piisannut niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.
Kaikkonen myöntää, että hymähtely, naureskelukin, EU:n puolustusyhteistyölle ei ole syntynyt tyhjästä.
Saksa ja Ranska vetureina
Nyt Kaikkonen on luottavainen, koska asiaa ajavat EU:n jättiläiset: Saksa ja etenkin Ranska.
– Ranska, joka on halunnut ottaa ja ottanutkin tietynlaista johtoroolia EU:n puolustuskeskustelussa, varmasti haluaa, että paperi ei olisi sisällöltään tyhjä.
Yksi esimerkki, jossa mennään eteenpäin, on kysymys EU:n nopean toiminnan kyvyistä.
– Olisi aikakin mennä eteenpäin, Kaikkonen lisää.
Maanantaina ja tiistaina Kaikkonen tapasi EU-kollegoitaan Brysselissä.
Alustavasti sovittiin, että strategiseen kompassiin sisältyisi päätös 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukon perustamisesta.
– Pidän tärkeänä, että emme luo päällekkäisiä rakenteita siten, että on taisteluosastot ja sitten tulee jokin uusi porukka, eikä kummallakaan olisi sitten käyttöä. Tärkeintä mielestäni on, että olisi yksi toimiva nopean toiminnan konsepti, taisteluosasto, tai mikä nimitys sillä ikinä olisikaan, sen sijaan, että olisi kaksi toimimatonta, Kaikkonen painottaa.
Suomi JEF-erikoisjoukoissa
Suomi on jo liittynyt Britannian johtamiin erittäin nopean toiminnan JEF-erikoisjoukkoihin. Niiden vahvuus on yli 10 000 sotilasta, ja niitä voidaan käyttää taistelutoimiin missä tahansa maailmassa, myös Suomen puolustuksessa.
Suomi on myös harjoitellut Naton NRF-joukkojen kanssa, joiden on oltava kohteessa taisteluvalmiudessa viidessä päivässä.
– Emme ole mukana VTJF-joukoissa, jotka ovat Naton kaikkein korkeimman valmiuden joukko, NRF:ssä kylläkin olemme mukana, Kaikkonen kertoo.
Kaikkonen arvioi silti, että EU:n valmiusjoukolle on tilauksensa. Hänen mielestään on kuviteltavissa tilanteita, joissa EU:n nopean toiminnan kykyä tarvittaisiin.
Esimerkkinä puolustusministeri mainitsee elokuisen evakuointioperaation Afganistanissa.
Jatkuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/db8d6e48-1268-403e-83a2-af939c6c6ab3
”Tärkeintä mielestäni on, että olisi yksi toimiva nopean toiminnan konsepti, taisteluosasto, tai mikä nimitys sillä ikinä olisikaan”, Antti Kaikkonen painottaa tarvetta siirtyä sanoista tekoihin EU:n puolustuspolitiikassa.
Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan strategista kompassia, uutta sopimusta puolustusyhteistyön syventämisestä.
Sisältö on tarkoitus lyödä lukkoon kevättalvella.
– Kompassi varmasti vielä elää. En nyt mihinkään jättimäisiin harppauksiin usko, mutta uskon, että otamme selviä askeleita eteenpäin EU:n puolustusyhteistyössä. Se on tärkeä asiakirja sinällään, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) korostaa.
Vastaavia puheita on kuultu siitä lähtien, kun EU Tampereen huippukokouksessaan vuonna 1999 päätti taisteluosastojen perustamisesta.
Niitä ei ole kertaakaan käytetty, vaikka konflikteja ja kriisejä on piisannut niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.
Kaikkonen myöntää, että hymähtely, naureskelukin, EU:n puolustusyhteistyölle ei ole syntynyt tyhjästä.
Saksa ja Ranska vetureina
Nyt Kaikkonen on luottavainen, koska asiaa ajavat EU:n jättiläiset: Saksa ja etenkin Ranska.
– Ranska, joka on halunnut ottaa ja ottanutkin tietynlaista johtoroolia EU:n puolustuskeskustelussa, varmasti haluaa, että paperi ei olisi sisällöltään tyhjä.
Yksi esimerkki, jossa mennään eteenpäin, on kysymys EU:n nopean toiminnan kyvyistä.
– Olisi aikakin mennä eteenpäin, Kaikkonen lisää.
Maanantaina ja tiistaina Kaikkonen tapasi EU-kollegoitaan Brysselissä.
Alustavasti sovittiin, että strategiseen kompassiin sisältyisi päätös 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukon perustamisesta.
– Pidän tärkeänä, että emme luo päällekkäisiä rakenteita siten, että on taisteluosastot ja sitten tulee jokin uusi porukka, eikä kummallakaan olisi sitten käyttöä. Tärkeintä mielestäni on, että olisi yksi toimiva nopean toiminnan konsepti, taisteluosasto, tai mikä nimitys sillä ikinä olisikaan, sen sijaan, että olisi kaksi toimimatonta, Kaikkonen painottaa.
Suomi JEF-erikoisjoukoissa
Suomi on jo liittynyt Britannian johtamiin erittäin nopean toiminnan JEF-erikoisjoukkoihin. Niiden vahvuus on yli 10 000 sotilasta, ja niitä voidaan käyttää taistelutoimiin missä tahansa maailmassa, myös Suomen puolustuksessa.
Suomi on myös harjoitellut Naton NRF-joukkojen kanssa, joiden on oltava kohteessa taisteluvalmiudessa viidessä päivässä.
– Emme ole mukana VTJF-joukoissa, jotka ovat Naton kaikkein korkeimman valmiuden joukko, NRF:ssä kylläkin olemme mukana, Kaikkonen kertoo.
Kaikkonen arvioi silti, että EU:n valmiusjoukolle on tilauksensa. Hänen mielestään on kuviteltavissa tilanteita, joissa EU:n nopean toiminnan kykyä tarvittaisiin.
Esimerkkinä puolustusministeri mainitsee elokuisen evakuointioperaation Afganistanissa.
Jatkuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/db8d6e48-1268-403e-83a2-af939c6c6ab3
Vastaukset 1
Vanhimmat
EUlle riittää sen iso koko ja jäsenmaiden joukot ilman NATOa ja nopean toiminnan joukkoja.