Mannerheim linja saatiin 1939 viime tingassa venäläisten ensi-iskut kestäväksi vapaaehtoisten tekemillä linnoitustöillä.
Aloitteen tälle työlle teki Akateeminen Karjala-seura huhtikuussa 1939 . Suojeluskunta järjestö ohjasi ja järjesti työhön saapuvia ja Lotta-Swärd järjestö vastasi ruokahuollosta.
Voidaan sanoa että Suomen pelasti täydeltä tuholta se, että Mannerheim-linja kesti murtumatta helmikuun puoliväliin saakka 1940.
Sinä aikana Ranska ja Englanti alkoivat valmistella Suomen auttamista mikä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_vapaaehtoiset_linnoitustyöt
Aloitteen tälle työlle teki Akateeminen Karjala-seura huhtikuussa 1939 . Suojeluskunta järjestö ohjasi ja järjesti työhön saapuvia ja Lotta-Swärd järjestö vastasi ruokahuollosta.
Voidaan sanoa että Suomen pelasti täydeltä tuholta se, että Mannerheim-linja kesti murtumatta helmikuun puoliväliin saakka 1940.
Sinä aikana Ranska ja Englanti alkoivat valmistella Suomen auttamista mikä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_vapaaehtoiset_linnoitustyöt
Vastaukset 26
Vanhimmat
Suomettunut historiankirjoitus on tietenkin täydellisesti sivuuttanut tämän asian.
Tyypillinen "väärin sammutettu" asia suomettuneille tutkijoille.
Suomen defacto johto ajoi Suomen sotaan ideologisista syistä. Järkevillä neuvotteluilla olisi maamme välttynyt kärsimyksiltä jonka saksalaiset militaristit ja ruotsalaiset bisnesmiehet päättivät osaksemme. Ruotsi rikastui suuresti pysytellessään sodan ulkopuolella. Vieläkin ruotsalaisissa kassakaapeissa on juutalaista hammaskultaa mutta se on helppo unohtaa kun maa toimii USA:n ja NATO:n kätyrinä.
Olis kannattanut valita vähemmän pompöösi nimi sille linjalle.Esimerkiksi "Niukkanen-linja" olisi ollut paljon sopivampi.Toisaalta,kun Stalin oli tehnyt Mannerheimin naurettavaksi murtamalla hänen mukaansa nimetyn linjan,saattoi se pitkällä tähtäyksellä koitua Mannerheimin eduksi!
Hän lakkasi olemasta uhka Stalinin prestiisille,ja niinpä hän saikin sotien jälkeen erikoiskohtelun verrattuna muihin häviävällä puolella olleisiin johtajiin.
Miten mahtoikaan käydä Stalin-linjan?
Nimen "Mannerheim-linja" antoivat Kämpin baarissa rintamakokemuksia keräilleet ulkomaiset kirjeenvaihtajat.
Jotain uutista piti keksiä.
"Miten mahtoikaan käydä Stalin-linjan?"
No se siirrettiin Berliiniin!
Mannerheim-linjan puolustus kesti kaksi ja puoli kuukautta. Stalin-linjan puolustus muutaman päivän.
Kunes katosi kartalta ja sinne roskakoriin katosi myös itse maa!
Manne koki sen niin paljon omakseen että myi koko Kannaksen oman vapautensa maksuksi 1944. Suomalaiset olivat vain Mannen ihaileman systeemin maaorjia vaikka Suur.Suomi uho oli korkealla akässäläisissä piireissä.
Svärd ei Swärd.
Kumma juttu, että Mannerheim- linjasta on kirjoitettu tuhansissa kirjoissa ja lehtiartkkeleissa, ja täällä joku, ilmeisesti heikkolahjainen apukoululainen, väittää, että "Suomettunut historiankirjoitus on tietenkin täydellisesti sivuuttanut tämän asian."
Suomessa sen synnystä ja merkityksestä ei sotien jälkeen liikaa puheltu! Ei ollut muodikasta!
Lukaseppas kunnolla aloitus ja mieti mikä on "tämä asia".
Pitää täysin paikkaansa, että suomettunut historiankirjoituksemme on täysin sivuuttanut TÄMÄN ASIAN.
"Aloitteen tälle työlle teki Akateeminen Karjala-seura huhtikuussa 1939 ."
Mannerheim- linjaa alettiin suunnitella jo vuonna 1918, jolloin Akateemisesta Karjalaseurasta ei ollut vielä tietoakaan.
Avuton avaaja voisi joskus perehtyä myös oikeaan historiaan pamflettien asemesta lukemalla ensin vaikka tuon linkin takaa löytyvän tekstin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-linja
AKS:llä ei ollut mitään tekoa tuon linjan kanssa.
Aloittaja taitaa lukea peflettejä.
"AKS:llä ei ollut mitään tekoa tuon linjan kanssa."
Kyllä oli. AKS teki aloitteen vapaaehtoisista linnoitustöistä kesällä-39.
Niillä oli suuri merkitys asemien vahvistamiselle.
Lue onneton nyt tuo ylempänä mainittu linkki niin et enää tuota valettasi levittele. Kyllä töitä tehtiin myös kesällä -39 mutta sitä ennen oli tehty jo paljon.
Oheisesta tekstistä selvinnee, että talkootyöt ja niiden tulokset edustavat merkittävää panosta ja moni niihin osallistunut uhrasi työhön oman kesälomansa!
Talkooväen ruokahollosta todellakin vastasi ”terroristijärjestö Lotta Svärd ” ( kuten joku äärivasemmistolainen sitä kerkisi nimittelemään toisessa keskustelussa! Tuolloin oli Suomessa yhteishenkeä ja hienoja ”terroristijärjestöjä”! ;-D
Tausta
Karjalan kannakselle oli 1920-luvun alussa rakennettu ranskalaisten asiantuntijoiden ohjaamana ensimmäiset puolustuslaitteet. Puolustuslaitteiden rakentamista jatkettiin vähäisissä määrin niin, että vuoteen 1939 mennessä oli 20 vuoden tuloksena 150 kilometrin matkalla kaikkiaan 66 korsua.
Järjestelyt
Aloitteen laajamittaisista linnoitustöistä teki huhtikuussa 1939 Akateeminen Karjala-Seura (AKS) pastori-kansanedustaja Elias Simojoen johdolla. Puolustusministeri Juho Niukkanen hyväksyi tehdyn AKS:n vapaaehtoistyön tarjouksen. Niukkanen asetti 3. huhtikuuta 1939 toimikunnan laatimaan suunnitelmaa vapaaehtoisen työvoiman käytöstä linnoitustöissä. Puheenjohtajaksi määrättiin jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin ja jäseneksi everstit A. E. Martola, A. Airo, L. Stark, V. Gustafsson ja K. Tapola.
Rajan Turva-järjestö järjesti Vapaussodan päättymispäivänä 16. toukokuuta rahankeräyksen, jossa lahjoittajat antoivat päivän palkkansa linnoitustöiden rahoittamiseen. Keräykseen osallistui 260 000 kansalaista.
Kesän linnoitustyöt
Suojeluskuntajärjestö ja sitä lähellä olevat kansalaispiirit arvioivat saatavan työhön 100 000 miestä, joista kunkin suunniteltiin viikon kestävään työhön noin 2 000 miestä viikoittain. Palkkatyöväki ja armeijan joukko-osastot tekivät erikoistöitä, kuten betonirakennuksia. Vapaaehtoisten tehtäväksi tuli panssariesteiden rakentaminen. Työ keskitettiin Karjalan kannakselle ja osaksi Laatokan koillispuolelle ja rannikkolinnakkeille. Linnoitusjoukkojen ruokahuollosta vastasi pääosin Lotta Svärd-järjestö.
Varsinaiseen työhön ryhdyttiin 4. kesäkuuta 1939. Siitä alkaen alkoi ylimääräisillä junilla ympäri Suomen saapua suojeluskuntajärjestön ohjaamana ja työkomennuskunniksi järjestämänä kaiken ikäistä vapaaehtoistyövoimaa raja-alueelle. Rajaseudun linnoitustyöt saatiin näin ripeästi käyntiin. Kymmenien kilometrien linjoina kiviesteet, maaleikkaukset ja kaivannot loivat puolustusasemat.
Kielletyt järjestöthän ne tosiaan kaiken tekikin, vakinaisella armeijalla ja reserviläisillä ei sitten varmaan mitään tekoa ollutkaan:-D
Talkootyöt lähtivät käyntiin todellakin AKS:n aloitteesta, johon kansa vastasi!
Mutta toki tarinaan liittyy muutakin! Syksyllä 1939 Suomi teki osittaisen liikekannallepanon YH:n ( ylimääräinen kertausharjoitus) aikana. Kun joukko-osastot olivat koossa ja osa niistä oli Kannaksella ja omalla työllään täydensi linnoitustöiden tuloksia. Tätä vaihetta on hyvin kuvattu elokuvassa Talvisota (1989).
Nämä molemmat asiat todistavat mainiosti sitä yhtenäisyyttä ja uhrivalmiutta, joka vallitsi Suomessa ennen Talvisotaa!
Tuo kansan yhtenäisyys pelasti Suomen Talvisodassa.
Vain nykyisten stallarien edeltäjät puuttuivat yhteisrintamasta.
He olivat turvassa kiven sisällä.
Riekkuminen alkoi sitten välirauhan aikana.
Ei niin vaan riehuvalla hulluudellaan ja raivollaan meinasivat syöstä Suomen perikatoon ja miehitykseen.
” Ei niin vaan riehuvalla hulluudellaan ja raivollaan meinasivat syöstä Suomen perikatoon ja miehitykseen.”
Ei julma ja raukkamainen neukkuhyökkäys pikkuvaltion kimppuun selity yksinomaan hyökkääjän hulluudlla ja raivolla vaan joukossa oli myös maan diktaattorin Stalin laskelmoivaa vallanhimoa ja halu alistaa valtansa alle pieni naapurimaa! Onneksi hän epäonnistui!
Ilman belgialaista everstiä, se olisi tehty pelto-ojia pitkin Laatokkaan.