Onko teille käynyt koskaan niin, että teillä itsellämme ei ole sillä hetkellä huolia, mutta yhtäkkiä laskeutuu jokin tosi raskas tunne sydämeen. Ihan kuin se tulisi jostain muualta, että kyse ei ole omista huolista, jotka sen aiheuttaisivat tai ainakaan että niitä itse kävisin sillä hetkellä lävitse.
Tänä aamuna kävi niin ja mietin...
Onko muille uskoville käynyt niin ja mihin se on liittynyt teillä?
LS
Tänä aamuna kävi niin ja mietin...
Onko muille uskoville käynyt niin ja mihin se on liittynyt teillä?
LS
Vastaukset 44
Vanhimmat
Sitä ei osaa edes selittää...tulee sellainen...ihan kuin laskettaisiin sydämeen sellainen...ehkei sitä saa koskaan tietää...
LS
Josko ne hormonit heittelee? Minulla ainakin luulen...
Hei Make, en availe linkkejä. Aloin pelätä linkkien aukaisua kun eräs ystäväni tälle palstalle minut heitti ja halusi päästä sen kautta eroon...niin silloin tuli paljon linkkejä vastaan joissa oli musiikkia, kaikki oli tosi sekavaa ja aloin pelätä jopa, että joku on päässyt tietokoneeseeni murtautumaan.
En ole pystynyt saada sitä traumaa sillä tavoin selvitettyä, ettenkö saattaisi yhä kokea vaikeaksi tietynlaiset linkit sun muut.
LS
Ei ole koskaan käynyt ilman syytä. Mutta rauhan ja ilon tunteita on joskus tullut ilman syytä.
Olen ajatellut asiaa niin, että se koskisi jotain sellaista, että jollakin on tapahtunut jotain, joku jonka tunnen....tai yksi vaihtoehto on että joku on sillä hetkellä minulle tai pääni menoksi tekemässä pahoja aikeita, joka vaikeuttaa elämääni.
Että se tunne olisi kuin jonkun toisen tunne, jonka koen?
Mietin toki että onko niin että ne on vain kokemuksia, jotka lähtevät itsestäni, ilman ulkopuolisen maailman vaikutusta .
LS
Näin ylesellä tasolla voisi suositella, että juttelisit pätevän ammattilaisen (ei-uskonnollisen) kanssa. Tällaiset melkeinpä yhtäkkiset "pahan olon tuntemukset" saattavat liittyä lapsuuden tukahdettuihin muistoihin. Käsittelemättöminä muistot pyrkivät aina välillä pintaan ja saattavat aiheuttaa myös epämääräisiä tuntemuksia.
Asia selvä. Nuo ovat omia tuntemuksiasi, joille annat itse omia olemattomia merkityksiä. Niitä sanotaan tunteiksi. Ei kannata niitä kauheasti mainostaa, ettei leimata luulosairaaksi.
Saanko kysyä yhtä asiaa. Tätä on sinulta kysytty, mutta en sitä kysy sillä nielialalla, että haluaisin kohdistaa negatiivisuutta sinua kohtaan.
Oletko uskovainen? Sillä ihminen varmaan katsoo sen mukaan asioita.
Minulle on tapahtunut asioita...tietenkin eiuskova sanoisi että johtuu hulluudesta tai mielen epätasapainoisuudesta...tuskin nyt hengellisillä niitä selittäisi.
LS
No kyllähän sitä voi leimaantua...mutta luultavasti jos sanoisin ääneen tuon, painontunteen... Niin ei se olisi kovin paha ihmisten korviin ...
LS
"...mutta luultavasti jos sanoisin ääneen tuon, painontunteen... Niin ei se olisi kovin paha ihmisten korviin ..."
Ehkä ei. En tiedä.
"Että se tunne olisi kuin jonkun toisen tunne, jonka koen?"
Minulla oli vaikea masennus ja siihen liittyen tuntemuksia, että ikään kuin joku muu eläisi elämääni. Olin ikäänkuin sivusta katsojana. Kyse ei ollut vain yhdestä ohimenevästä tunteesta vaikka välillä oli vain niitäkin hetkiä. En tunnistanut ajatuksiani omikseni enkä tunteita omikseni. Minulla oli ongelmia myös ympäröivän maailman kokemisessa: ilo oli katoamassa ja kuljin välillä kuin sumussa. Minulla oli irtonainen olo siitä elämästäni, jota olin juuri jokin aika sitten vielä elänyt. Sille kokemalleni psykiatriassa oli joku oikea nimikin.
Se meni ohi aikanaan mutta ei ihan äkkiä. Veljeni kertoi samanlaisista kokemuksista liittyen omaan masennukseensa.
En tiedä voitko samaistua. Ehkä sinulla ei ole tämä sama jutska.
En oikeastaan, ei tuo kuulostaa siltä...tiedostan elämäni itse elämääni, tunteeni ovat omat pääasiassa...mutta ikäänkuin hengessäni oystyisin tuntemaan myös enemmän ja näkemään asioita...jos en olisi uskossa, niitä ei luultavasti olisi. ...se on jonkinlaista "näkemistä".. mutta en itse pysty sitä ohjailemaan, että joku muu tuo esiin asioita....mutta on hassua jos asioille ei paljastu syytä tai en pysty tekemään mitään niille....ehkä voisin rukoilla silloin, kun en tiedä kuka ja mikä on kyseessä....muuta en voisi...toki joskus myöhemmin voi asioiden takaa paljastus jotain, mutta miksi minun täytyy aistia jotain...mihin en voisi vaikuttaa?
LS
Se voi kuulostaa samalta...mutta se tunne ei liity siihen että joku toinen eläisi elämääni tai tunne ei ole välttämättä toisen vaan ikäänkuin ajattelen jonkin suuremman voiman laskevan jotain sydämelleni...ongelma on etten ymmärrä syytä niille ..
LS
Kysyit ulkopuolista mielipidettä ja sinulle vastattiin. Sinulla on tietenkin oikeus olla hyväksymättä toisten mietteitä. Vieraan ihmisen uskonasioilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sinun tai kokemiesi tilanteiden kanssa. En myöskään usko, että ihmisen elämän pituus on riippuvainen Veikkauksen tuloksista, se niistä "profetioista".
Ok. Ajattelin vain, että jos ei usko, niin...toki vastauksen tietää olevan melko varmasti erilaisen kuin uskovalla...ei muuten... :)
LS
No pidätkö minua tasapainottamana? En tarkoita että muodostan oman mielipiteeni itsestäni sen kautta mitä ajattelisit. Kiinnostaa vain tietää...olet muutoin ihan mukava keskusteluseuraa :)
LS
Kun jotain ihmistä pitää ihan mukavana, niin on kait ihmisyydessä luontaista, että toivoisi ettei toinen nyt ihan hulluna pidä. :) Täällä ei ole kovin montaa keskeskustelijaa, joiden kanssa voi keskustella ihan sovinnolla ja järkevästi...vaikka olisikin eriäviä mielipiteitä...olisihan se hassua jos kaikki ajattelisivat kaikesta ihan samoin.
LS
En minäkään usko, että veikkauksen tuloksilla voi elämää pidentää :)
Se pointti oli siinä, että minulle tulee vastaan outoja juttuja...niitä on tullut ja niitä on aina varmaan tuleva. En toki niistä puhu julkisesti mitään. En yleensä, harvoille joskus jotain sanon...ja näköjään anonyymisti näinkin...
Ehkä olisit sitä ihmistyyppiä joka sanoo minulle nätisti, "sinä uskot sen olevan totta, on eri asia onko se totta" . Erääseen asiaan tuo on elämänkumppanini vastaus, kauan sitten. :) Voisin kuvitella sinun ajattelevan noin, mutta onko niin, se onkin sitten asia erikseen ;)
LS
Vd tietää varmaan jotain, en tosin muista mitä olisin kertonut, mutta voisi olla mahdollista, puolisoni jotain, en tosin hänellekään yleensä mitään sano, ihan yksittäisestä joskus muinoin olen ehkä jotain maininnut, mutta tiedän, että hän ei ota kovin vakavasti niitä juttuja, koska ei usko hengellisiin lainkaan...siinäpä se....
No palstalle, kun täällä voi anonyymisti laittaa, niin se on helpompaa.
LS
Et vastannut, pidätkö hulluna.?
Vd nauroi kustannuksellani teki sellaista naljailua ja luuli etten sitä ymmärtänyt, keksi ihan huumori mielessä asioita joilla vain kulutti omaa aikaansa...tavallaan olin hänen huumori mielessä laadittu ajankuluke. Se tuntui pahalta. Hän piti minua varmaan hulluna.
En mielestäni ole hullu tai ansaitse huonoa kohtelua. Joskus avautuu väärille ihmisille, jotka vain haluavat pilalla toisen elämällä.
LS
Eikö sitä pysty sanomaan loukkaamatta että itää toista hulluna. Yksi hyvä tapa siihen olisi sanoa, että sinä uskot asioiden olevan totta ..:)
Olispa ihmiset rehellisempiä. Ei ne vaan ole. hullulle ei voi sanoa sen olevan hullu ja hullulle ei uskallansanoa,nettä " hei, sidot mua liikaa ja en halua olla tekemisissä"...jolloin se pitää syökseä kokemaan hulluutensa kanssa vielä hullumpaa koettavaa...
Ei se olisi ollut vaikeaa sanoa, että pitää hulluna mutta abtaapi olla...jotkut tosin nätisti kehoittivat hakeutumaan terveydenhoidon piiriin
LS
Tiedämme molemmat, että kaikki retoriset kysymykset eivät vaadi vastausta. Sen verran kuitenkin edelliseen selvennän, etten pidä tuntemattomia ihmisiä oletusarvoisesti hulluina.
Tai ainakaan et kirjoita/sano ääneen, jos pitäisitkin. 😉 Kyllä kait me netissä roikkuvat yleisesti ottaen ollaan melkoista porukkaa, kun näitä kirjoituksia lukee, ehkä näissä Centerissä näkee jopa enemmän ihmisen sisimmästä, joten oikeastaan voisi todeta, ettei me nyt niin tuntemattomia olla toisillemme.
PS. Sinä pystyt hyvin korrektina ja se antaakin sinusta luotettavan kuvan ulospäin.
LS
Genreissä.
Oletko ottanut jotain, joka voi aiheuttaa veren hyytymiä suonissa ja sydämessä?
Ihan hölmöjä kysymyksiäkin...ei se kokemus ole fysiologista, joku joka tietäisi, niin osaisi varmaan tietää mikä se tunne on...kun raskas paino lasketaan sydämelle...mutta vaikea tietää mihin se liittyy. .tuolloin usein ajatukseni siirtyvät erääseen veljeen, että onko tällä kaikki hyvin . Mutta todellisuudessa se ei välttämättä liity häneen.
Tunnistaisi jos olisi varmaan sydänkohtauksesta kyse, siis verisuonten tukkeumasta.
LS
aloittajalle,
kaikkia asioita ei pidä hengellistää !!
Entä jos olet väärässä ja kyse on hengellisestä, silloin neuvosi on kuin Jobin ystävillä.
LS
helluntailaisuudessahan kaikki on hengellistä, ja kaikki tulkitaan hengelliseksi, ikäänkuin ihminen ei muuta olisikaan.
Näköjään siitä kommentista ei robotti joka poistaa viestit tykkää....että kirjoitin, että en ole helluntailainen...turhaan siis mainitsit.
LS
Ymmärsin kuitenkin, etten hän voi tässä tilanteessa muuta kuin jättää asia Herran käsiin. Minun täytyy luottaa,bettä Hän johdattaa asiat niin, että jos joku tarvitsee apuani, sitä voin antaa. Ehkä asia selvenee miksi.
LS
Minulla on jotain "lahjoja"...en tiedä onko ne lahjoja.
Kun olin nuorempi...no, yhdessä seurakunnassa oli jokin mies joka oli sairastunut ja uskoi sairaudestaan paranemiseen ..toki ne jutut hieman pisti korvaan...kultaa tuli ovista ja ikkunoista ja kaikkea hänen näyissään, ehkä hän "profetoisikin jotain"...että jos jokin joukkue voittaa jonkin pelin, niin hän selviää ja se oli voittanut, se joukkue....ja hän uskoi siksi voittavansa sairauden ..asiasta on pitkästi yli kymmenen vuotta, ehkä yli viisitoistakin...olin takapenkkirivillä ja rukoilin miehen puolesta ja sairauden, että paranisi...yhtäkkiä mies kääntyi katsomaan vihaisesti...se tiesi...mutta oliko se kyseinen mies vai jokin muu hänessä...toki mies itse kääntyi mutta ...olin kaukana, yksin...lähellä ei ketään ja hän kääntyi ja katsoi minua suoraan...kääntyi takaisin ..se oli häkellyttävää...koin siinä jotain vihamielistä. En tiedä miten miehen kävi.
Vai olinko vain hullu? Olinko minä paha, mies, ei kumpikaan, mitä tapahtui, miksi tunsi mitä tein...
LS
Se kääntyminen ei ollut sellaista että tässäpä nyt vaan katselen takapenkkiriviin vaan se oli sellainen, että se henkilö tai mikä olikaan, halusi näyttää tietävänsä ja sen ettei tykännyt siitä mitä tein...mutta mitä minä tein? En tahtonut pahaa vaan auttaa, toimia oikein.
LS
Närästykseen.
Noup. Tiedän miltä närästys tuntuu.Sekin on pelottavaa...mutta samalla usein...se on enemmän rintalastalls tuntuva. Minulla liittyi väsymykseen ja stressiin närästystä, jota kesti noin puoli vuotta...mutta kyllä röyhtäyttikin ja oksennus nousi ylöspäin...
LS
Kehottaisin sinua menemään pidempään rukoukseen, jos puhut kielillä, niin sitten myös kielillä.
Siis jos Herra on laskenut jotain tai jonkun ihmisen tai tämän huolet tai asiat sinun sydämellesi, niin silloin sinun olisi tarkoitus rukoilemalla saada asiat kuntoon.
Siitä tiedät sitten sen, että milloin riittää, kun olo sitten yht äkkiä helpottuu.
Tämä siis siinä tapauksessa, että Herra on sen painon sinulle laskenut sydämellesi.
Ja sen sinä noin kestävällä rukouksella voit selvittää, onko asia niin.
En puhu kielillä. En halua sellaista edes.
miksi Jumala ei korjaa asioita, miksi pitää olla pitkään rukouksessa?
LS
Jumala käyttää uskovia niin käsinään ja jalkoinaan, kuin rukoilijoinakin.
Eli ne ovat niitä Jumalan tekoja meissä, jotka Hän vaikuttaa kauttamme.
Fil. 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Siis usko ilman noita tekoja on kuollut, eli ilman Jumalan vaikuttamia tekoja meissä.
Raamattu kyllä puhuu siitä rukoilutehtävästä monella tapaa.
Joh. 4:23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
Gal. 6:2 Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.
Jaak. 5:16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
1. Tess. 5:25 Veljet, rukoilkaa meidän edestämme.
Niin ja LS, minulla on itselläni tuollaisesta omakohtaista kokemusta, sitä tulee välillä enemmän ja välillä vähemmän se on ns. esirukousta.
Hdngellisenä kokemuksena, uskon hylkääminen.
Toki minulla on lupa siihen, mutta Jumala on näyttänyt jotain siihen liittyvää.
Se on hassua kun luomiskertomuksessa kerrotaan, Eevalle ja Aadamille näytetyn hyvän ja pahan...
Se paha on, henkiä, ja niitä on paljon. Niitä on oikeasti paljon ja ihminen ei yleensä niitä näe. Se että menetin melkein uskoni, uskon sille olevan hyvän syyn. Minun piti nähdä ne henget, En tiedä miksi. Eikä se liity välttämättä mihinkään muuhun kuin että ilman Jeesusta voi olla monien henkien armoilla, jotka kiusaavat ja leikittelevät sinulla. Ne jopa huutelevat ihmisen kuullen muiden suolla syntejäsi IL.oille, menneitä asioita...ne muut ei tiedä tekevänsä sitä sillä tavoin...ne yrittävät romahduttaa ihmisen mielenterveyden...
Minussa on yksi Henki, joka on Jeesuksesta Kristuksesta. Olen siitä varma.
LS
Muiden suulla syntejäsi ilmoille...
Ensimmäisen kerran olen nähnyt jotain siinä uskoontulon kynnyksellä. Sillä oli tietynlainen olomuoto vai voisiko sitä siksi nähdä tai kutsua, mutta se olomuoto ei vastaa mitään minkä voisi tässä maailmassa todentaa joksikin.
Mutta olen välillä sitä ajatellut että olisi voinut olla kyse unihalvauksesta, nimittäin, olin sängyssä istumassa ja ajattelin ..minun täytyy nukahtaa...täytyy nukahtaa...ja sitten nukahdin .
Eli mitä se loppuviimein oli...en tiedä itsekään.
LS
Kerran eräässä kotona, oli rukousjuttu tai kokoontuminen, kyse oli opiskelijoista joita en tuntenut. Kun astuin sisään, eteisessä jokin tuli vastaan, tunsin sen käyvän ohitse, sillä tavoin kuin "henkäys", joka ei kaada, mutta selkeästi sen voi tuntea tai aistia....
Kun sanotaan ettei asioita tunne, niin kyllä niitä voi tuntea.
LS
"raskas painontunne"
kehoittaisin aloittajaa käydä myös lääkärissä.
On tuttua! Olen erityisherkkä ja tunnen toisinaan herkästi muiden tunteita, jopa "läsnäoloa". Suosittelen kirjaa kristitty erityisherkkä. Auttaako sulla rukous tunteen lieventymiseen?