Nykyaika ja tyhjyyden tunne?

Olen huomannut lähipiirissäni, itsessäni ja yleisesti kuinka ihmiset todella ovat masentuneita, vaikka asiat käytännössä ovat ihan hyvin. Itse olen päässyt pahimmasta masennuksesta eroon, mutta jäljelle on jäänyt tyhjyyden tunne. En halua syyttää nykyaikaa, mutta mielestäni asiat olivat ennen paremmin, kun ne olivat yksinkertaisempia. Minulla on paljon kavereita, läheiset väliit perheeseen, taloudellinen tilanteeni on loistava, liikun ja harrastan paljon, olen matkustellut, mutta mikään ei vaan tunnu enää miltään, vaan kaikki tuntuu tosi merkityksettömältä.

Olen henkilökohtaisesti alkanut vihata esimerkiksi sosiaalista mediaa, koska mielestäni ihmiset ovat täysin koukussa siihen. Nykyään missään ei voida olla ilman, että näplätään puhelinta. Ollaanko missään enää läsnä? Tuntuu kuin kaikki olisi vain esitystä, oman edun ajamista ja mikä on aitoa ja mikä ei on vaikea erottaa. En tiedä, mielenterveysongelmat ovat Suomessa aivan valtavassa kasvussa, eikä ihme.

En oikein osaa avata tätä asiaa ehkä täysin oikein, mitä yritän ajaa takaa, mutta haluaisin saada keskustelua aikaiseksi. Mitä mieltä te olette nykyajasta? Onko teille tuttua ns. tyhjyyden tunne? Mistä saatte iloa? Mikä pitää teidät suoraan sanottuna järjissä päivästä toiseen? Minulla on monta eri pointtia, mitkä voin vielä myöhemmin tuoda esiin, mistä itse uskon että lisääntynyt masentuneisuus ja ahdistus voivat mahdollisesti johtua, mutta mitä te ihmiset olette mieltä?
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Olipa jäätävä kuitti ja veti hiljaiseksi ja leuat loksahti. Nykyaika=pelleaika

Äänestä

Tuntuu, että suurin osa ihmisistä on läsnä kaikessa muussa paitsi omassa elämässään.
Se lisää ahdistusta ja masennusta, kun ei ymmärrä itseään, ei tiedä mistä erilaiset tunteet kumpuavat jne. Oma maailmankuva, ja käsitys omasta itsestä jää lähes tyhjäksi, joka hämmästyttää ja kummastuttaa varmasti itseä.

Some saa aikaan sen, että verrataan omaa elämää, ulkonäköä, materiaa ym. muihin ihmisiin. Se aiheuttaa riittämättömyyden ja turhautumisen tunnetta, ja lisää hyväksytyksi tulemisen tarvetta/hylätyksi tulemisen pelkoa.
Eikös tuossa jo ole aikamoinen rinki, josta on vaikeaa päästä ulos.

Olisi hyvä nähdä itsensä itsenään, sellaisena kuin oikeasti on, ja kaiken lisäksi hyväksyä se, eikä jatkuvasti pyrkiä johonkin parempaan, tai huonoimmassa tapauksessa jopa täydellisyyteen ( mitä se ikinä sitten onkaan, vai onko ).

Joka paikassa, joka asiassa vaaditaan liikaa, työt, koulut jne. Ihmisille tulee painetta ja stressiä, se taas aiheuttaa juuri sitä riittämättömyyden tunnetta.

Nämä kaikki aiheuttavat kauemmin jatkuessaan monissa ihmisissä masennusta ja ahdistusta, ja mitä siitä jää jäljelle muuta kuin tyhjyys.
Tyhjyys aiheuttaa ajatuksen, kelpaanko enää kellekkään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen huomannut lähipiirissäni, itsessäni ja yleisesti kuinka ihmiset todella ovat masentuneita, vaikka asiat käytännössä ovat ihan hyvin. Itse olen päässyt pahimmasta masennuksesta eroon, mutta jäljelle on jäänyt tyhjyyden tunne. En halua syyttää nykyaikaa, mutta mielestäni asiat olivat ennen paremmin, kun ne olivat yksinkertaisempia. Minulla on paljon kavereita, läheiset väliit perheeseen, taloudellinen tilanteeni on loistava, liikun ja harrastan paljon, olen matkustellut, mutta mikään ei vaan tunnu enää miltään, vaan kaikki tuntuu tosi merkityksettömältä.

Olen henkilökohtaisesti alkanut vihata esimerkiksi sosiaalista mediaa, koska mielestäni ihmiset ovat täysin koukussa siihen. Nykyään missään ei voida olla ilman, että näplätään puhelinta. Ollaanko missään enää läsnä? Tuntuu kuin kaikki olisi vain esitystä, oman edun ajamista ja mikä on aitoa ja mikä ei on vaikea erottaa. En tiedä, mielenterveysongelmat ovat Suomessa aivan valtavassa kasvussa, eikä ihme.

En oikein osaa avata tätä asiaa ehkä täysin oikein, mitä yritän ajaa takaa, mutta haluaisin saada keskustelua aikaiseksi. Mitä mieltä te olette nykyajasta? Onko teille tuttua ns. tyhjyyden tunne? Mistä saatte iloa? Mikä pitää teidät suoraan sanottuna järjissä päivästä toiseen? Minulla on monta eri pointtia, mitkä voin vielä myöhemmin tuoda esiin, mistä itse uskon että lisääntynyt masentuneisuus ja ahdistus voivat mahdollisesti johtua, mutta mitä te ihmiset olette mieltä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu