Mitä hyvää kepu on tehnyt hallituksessa?

Presidentinvaalit lähestyvät ja eduskunnan tämän hetkinen kokoonpano on jälkimmäisellä puoliskolla.

On aika antaa välitodistus hallitukselle yleensä, ja kepulle erityisesti. Kun itse yritin miettiä, mitä hyvää kepu on tehnyt Isänmaan -, ja sen kansalaisten eteen, ei mieleeni tullut mitään? Kovaa mediakiehuntaa kepun ympärillä kyllä on kovinkin paljon, johtuen kepun johdon ja ministereiden henkilökohtaisesta tavasta toimia kansalaisina. Eero Lankian omakohtainen perhepoliittinen linjaus, Pääministerin tapa parantaa maailmaa tulevan kulttuuriministerin kanssa ja sivistystä nöyryyttävä missin nimittäminen kulttuuriministerin virkaan.

Ehkä kepu on tehnyt jotain hyvääkin Isänmaan -, ja sen kansalaisten eteen? En vain tiedä siitä mitään? Noh totuuden nimissä, eläkkeethän nousivat.
6408
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Voisit miettiä mitä sai sossut ja kokoomus aikaan. Ainakin laman he saivat alkuun vapauttaessaan markan 1980-luvun lopulla Holkerin hallituksessa. Aho pelasti Suomen konkurssilta. Lipponen ei kyennyt puolittamaan työttömyyttä, vaikka lupasi sen kahdellakin eri vaalikaudella, ja tyhmä äänestäjäkunta se jaksoi uskoa häntä. Elintarvikevirastonkin hän lupasi - missäs sekin on. Lipponen leikkasi eläkkeitäkin moneen kertaan. Että tässä ajatuksen alkua sinulle. Mieti ensin näitä ennenkuin rupeat kirjoittelemaan, jos on aivopesty esim. sossu-aatteella, tällöin ei pysty muodostamaan luovia käsityksiä.

Äänestä
  • Lyhyesti Ahon talouspolitiikasta


    Olen kirjoittanut tästä asiasta tälle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.

    Ahon toimet pahensivat ja pitkittivät lamaa ennemmin kuin vetivät Suomea lamasta. Esko Aho on tämän epäsuorasti myöntänyt haastettuluissa sanomalla, että ”se (pääministeryys) oli liian kova paikka niin nuorelle…” ja olisi voinut myöntää senkin että Kannuksen elinkeinoasiamiehen virka ei ole riittävä kokemus….

    Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitettiin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.

    Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon - Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtointalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".

    Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttömyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Se puolestaan aiheutti lisää työttymyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään oltiin kierteessä.

    Pankkikriisin hoito. Esko Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmoitti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös tämä pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen ettei valtio hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennen kaikkea RAHOILLA.

    Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikkottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.

    Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämääränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaatio/devalvaatiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottelijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.

    Luovan ja luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.

    Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain puol`huolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.

    Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatiohyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).

    Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttömyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
    Juuri pienenevät kotimarkkinat ja korkeat korot ja pankkituella keinottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.

    Jatkuu seuraavassa numerossa.....

    Äänestä

  • ...

    Äänestä

  • Osmium kirjoitti:

    Lyhyesti Ahon talouspolitiikasta


    Olen kirjoittanut tästä asiasta tälle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.

    Ahon toimet pahensivat ja pitkittivät lamaa ennemmin kuin vetivät Suomea lamasta. Esko Aho on tämän epäsuorasti myöntänyt haastettuluissa sanomalla, että ”se (pääministeryys) oli liian kova paikka niin nuorelle…” ja olisi voinut myöntää senkin että Kannuksen elinkeinoasiamiehen virka ei ole riittävä kokemus….

    Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitettiin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.

    Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon - Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtointalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".

    Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttömyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Se puolestaan aiheutti lisää työttymyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään oltiin kierteessä.

    Pankkikriisin hoito. Esko Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmoitti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös tämä pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen ettei valtio hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennen kaikkea RAHOILLA.

    Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikkottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.

    Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämääränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaatio/devalvaatiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottelijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.

    Luovan ja luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.

    Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain puol`huolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.

    Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatiohyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).

    Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttömyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
    Juuri pienenevät kotimarkkinat ja korkeat korot ja pankkituella keinottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.

    Jatkuu seuraavassa numerossa.....

    Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
    ”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relanderilla valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
    - - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
    - - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
    Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”

    A.-P. Pietilä: Maatalousmafia syö rahamme (1994):
    Aho Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvosto
    Alaranta Juhani (kepu) Merijärven Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Huuhtanen Jorma (kepu) Nilsiän Op:n johtokunnan jäsen
    Jokiniemi Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvoston jäsen
    Järvilahti Timo (kepu) Lounais-Suomen Sp:n edustaja
    Kuuskoski Eeva (kepu) Turun seudun Op:n edustaja
    Laivoranta Jarmo (kepu) Turun Suomalaisen Sp:n alue-edustaja
    Lehtosaari Markku (kepu) Savonlinnan Op:n hallintoneuvoston pj.
    Leppänen Johannes (kepu) Kannonkosken Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Pelttari Seppo (kepu) Suomen Sp:n hallintoneuvoston jäsen
    Pesälä Mikko (kepu) SKOP:n hallintoneuvoston entinen pj., Säästöpankkiliiton hallituksen jäsen
    Röntynen Kalle (kepu) Kiuruveden Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Saari Aapo (kepu) Säästöpankkiliiton hallintoneuvoston jäsen
    Vuorensola Markku (kepu) Tampereen Seudun Op:n aluehallintokunnan jäsen

    Äänestä

  • Osmium kirjoitti:

    Lyhyesti Ahon talouspolitiikasta


    Olen kirjoittanut tästä asiasta tälle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.

    Ahon toimet pahensivat ja pitkittivät lamaa ennemmin kuin vetivät Suomea lamasta. Esko Aho on tämän epäsuorasti myöntänyt haastettuluissa sanomalla, että ”se (pääministeryys) oli liian kova paikka niin nuorelle…” ja olisi voinut myöntää senkin että Kannuksen elinkeinoasiamiehen virka ei ole riittävä kokemus….

    Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitettiin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.

    Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon - Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtointalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".

    Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttömyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Se puolestaan aiheutti lisää työttymyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään oltiin kierteessä.

    Pankkikriisin hoito. Esko Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmoitti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös tämä pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen ettei valtio hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennen kaikkea RAHOILLA.

    Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikkottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.

    Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämääränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaatio/devalvaatiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottelijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.

    Luovan ja luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.

    Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain puol`huolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.

    Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatiohyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).

    Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttömyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
    Juuri pienenevät kotimarkkinat ja korkeat korot ja pankkituella keinottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.

    Jatkuu seuraavassa numerossa.....

    Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
    ”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relanderilla valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
    - - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
    - - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
    Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”

    A.-P. Pietilä: Maatalousmafia syö rahamme (1994):
    Aho Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvosto
    Alaranta Juhani (kepu) Merijärven Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Huuhtanen Jorma (kepu) Nilsiän Op:n johtokunnan jäsen
    Jokiniemi Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvoston jäsen
    Järvilahti Timo (kepu) Lounais-Suomen Sp:n edustaja
    Kuuskoski Eeva (kepu) Turun seudun Op:n edustaja
    Laivoranta Jarmo (kepu) Turun Suomalaisen Sp:n alue-edustaja
    Lehtosaari Markku (kepu) Savonlinnan Op:n hallintoneuvoston pj.
    Leppänen Johannes (kepu) Kannonkosken Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Pelttari Seppo (kepu) Suomen Sp:n hallintoneuvoston jäsen
    Pesälä Mikko (kepu) SKOP:n hallintoneuvoston entinen pj., Säästöpankkiliiton hallituksen jäsen
    Röntynen Kalle (kepu) Kiuruveden Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Saari Aapo (kepu) Säästöpankkiliiton hallintoneuvoston jäsen
    Vuorensola Markku (kepu) Tampereen Seudun Op:n aluehallintokunnan jäsen

    Äänestä

  • Osmium kirjoitti:

    Lyhyesti Ahon talouspolitiikasta


    Olen kirjoittanut tästä asiasta tälle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.

    Ahon toimet pahensivat ja pitkittivät lamaa ennemmin kuin vetivät Suomea lamasta. Esko Aho on tämän epäsuorasti myöntänyt haastettuluissa sanomalla, että ”se (pääministeryys) oli liian kova paikka niin nuorelle…” ja olisi voinut myöntää senkin että Kannuksen elinkeinoasiamiehen virka ei ole riittävä kokemus….

    Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitettiin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen.

    Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon - Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtointalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".

    Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttömyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Se puolestaan aiheutti lisää työttymyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään oltiin kierteessä.

    Pankkikriisin hoito. Esko Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmoitti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös tämä pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen ettei valtio hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennen kaikkea RAHOILLA.

    Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikkottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.

    Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämääränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaatio/devalvaatiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottelijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.

    Luovan ja luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin tuhoaminen. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.

    Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain puol`huolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.

    Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatiohyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).

    Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttömyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
    Juuri pienenevät kotimarkkinat ja korkeat korot ja pankkituella keinottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.

    Jatkuu seuraavassa numerossa.....

    Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
    ”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relanderilla valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
    - - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
    - - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
    Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”

    A.-P. Pietilä: Maatalousmafia syö rahamme (1994):
    Aho Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvosto
    Alaranta Juhani (kepu) Merijärven Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Huuhtanen Jorma (kepu) Nilsiän Op:n johtokunnan jäsen
    Jokiniemi Esko (kepu) OKO:n hallintoneuvoston jäsen
    Järvilahti Timo (kepu) Lounais-Suomen Sp:n edustaja
    Kuuskoski Eeva (kepu) Turun seudun Op:n edustaja
    Laivoranta Jarmo (kepu) Turun Suomalaisen Sp:n alue-edustaja
    Lehtosaari Markku (kepu) Savonlinnan Op:n hallintoneuvoston pj.
    Leppänen Johannes (kepu) Kannonkosken Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Pelttari Seppo (kepu) Suomen Sp:n hallintoneuvoston jäsen
    Pesälä Mikko (kepu) SKOP:n hallintoneuvoston entinen pj., Säästöpankkiliiton hallituksen jäsen
    Röntynen Kalle (kepu) Kiuruveden Op:n hallintoneuvoston jäsen
    Saari Aapo (kepu) Säästöpankkiliiton hallintoneuvoston jäsen
    Vuorensola Markku (kepu) Tampereen Seudun Op:n aluehallintokunnan jäsen

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


antiteesi kirjoitti:

Presidentinvaalit lähestyvät ja eduskunnan tämän hetkinen kokoonpano on jälkimmäisellä puoliskolla.

On aika antaa välitodistus hallitukselle yleensä, ja kepulle erityisesti. Kun itse yritin miettiä, mitä hyvää kepu on tehnyt Isänmaan -, ja sen kansalaisten eteen, ei mieleeni tullut mitään? Kovaa mediakiehuntaa kepun ympärillä kyllä on kovinkin paljon, johtuen kepun johdon ja ministereiden henkilökohtaisesta tavasta toimia kansalaisina. Eero Lankian omakohtainen perhepoliittinen linjaus, Pääministerin tapa parantaa maailmaa tulevan kulttuuriministerin kanssa ja sivistystä nöyryyttävä missin nimittäminen kulttuuriministerin virkaan.

Ehkä kepu on tehnyt jotain hyvääkin Isänmaan -, ja sen kansalaisten eteen? En vain tiedä siitä mitään? Noh totuuden nimissä, eläkkeethän nousivat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu