https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/4be6d12e-7f70-4edd-8871-7f550b5a0729
UUTISETPÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus: Maapallon väestönkasvu on ilmastokriisin juurisyy
Juha KeskinenVäestönkasvun vaikutuksesta ilmastokriisiin puhutaan aivan liian vähän, kirjoittaa Juha Keskinen
Ympäristöajattelija Pentti Linkola. MAARIT POHJANPALO
Juha Keskinen
[email protected]
Tänään klo 19:20
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyy on mieletön väestönkasvu. Ihmiskunta kehittää parhaillaan uusia päästöttömiä tai vähäpäästöisiä energiamuotoja ja teollisuuden toimintatapoja. Hiilidioksidipäästöistä pyritään eroon, ja yhteiskunnista halutaan muokata nopeasti hiilineutraaleja. Monet uusista ratkaisuista ovat hyviä ja kestäviä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ohella ne parantavat ihmisten elämänlaatua muutoinkin, esimerkkinä vaikkapa kasvispainotteinen ruokavalio. Toiset keinot, kuten vaikkapa autoilun sähköistäminen, aiheuttavat luonnolle uusia ongelmia kaivostoiminnan laajentumisen ja kierrätysongelmien kautta.
Ponnistelut ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi valuvat kuitenkin hiekkaan, jos unohdamme ongelmien juurisyyn, eli maapallon järkyttävän väestönkasvun. Sen rinnalla ihmiskunnan ilmastotoimet uhkaavat jäädä pikkunäpertelyksi.
Intian ennustetaan nousevan maailman väkirikkaimmaksi maaksi jo vuonna 2025, jolloin se ohittaa Kiinan. Intiassa on nyt 1,3 miljardia ja Kiinassa 1,4 miljardia ihmistä. Kaikkein nopeinta väestönkasvu on kuitenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa väestömäärän ennustetaan kaksinkertaistuvan vajaassa 30 vuodessa. Alueen väestömääräksi arvioidaan noin 700–900 miljoonaa, eli muutaman vuosikymmenen kuluttua siellä oltaisiin lähestymässä 2 miljardin ihmisen väestömäärää.
Koko maapallon väestön on ennakoitu kasvavan nykyisestä vajaasta 8 miljardista lähes 10 miljardiin seuraavan 30 vuoden aikana. Maapallon kokonaisväkiluvun on arvioitu alkavan pienentyä vuoden 2100 jälkeen käytyään sitä ennen joidenkin arvioiden mukaan yli 11 miljardissa ihmisessä. Mitä luonnosta on tuolloin enää jäljellä? Arviot tulevasta väestönkasvusta tosin vaihtelevat.
Menneestä tiedämme enemmän. Kiinassa väestön määrä oli vuonna 1949 noin 500 miljoonaa ja kaksinkertaistui 40 vuodessa ollen vuonna 1989 jo noin 1,1 miljardia. Kiinassa väestönkasvua on hillinnyt harjoitettu yhden lapsen politiikka, josta se luopui. Intian siirtyminen ohituskaistalle väestönkasvussa johtuukin suuremmasta perhekoosta. Nopeimman väestönkasvun eteläisessä Afrikassa syntyvyys on keskimäärin yli 6 lasta naista kohden.
Suurempaa väestömäärää varten tarvitaan enemmän viljelymaata, enemmän kasteluvettä ja uusia asuinalueita. Väestönkasvuun on viime vuosikymmeninä liittynyt myös kiihtyvä kaupungistuminen. Nopeimmin kasvavat väestöt ovat pääasiassa köyhimmissä maissa. Ympäristöongelmien lisäksi väestönkasvu vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä sekä terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämistä. Varsinkin naisten ja tyttöjen koulutuksen ja tasa-arvon edistäminen on vaikeata nopean väestönkasvun kehittyvissä maissa.
Monista arveluttavistakin ajatuksistaan tunnettu ympäristövaikuttaja Pentti Linkola oli ilmeisen oikeassa linjauksessaan, jonka mukaan väestönkasvu on ympäristöongelmien juurisyy. Nykyisen ilmasto- ja ympäristöliikkeen tulisi palata tässä asiassa juurilleen.
Väestöltään suurimmat maat ovat myös suuria hiilen käyttäjiä.
UUTISETPÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus: Maapallon väestönkasvu on ilmastokriisin juurisyy
Juha KeskinenVäestönkasvun vaikutuksesta ilmastokriisiin puhutaan aivan liian vähän, kirjoittaa Juha Keskinen
Ympäristöajattelija Pentti Linkola. MAARIT POHJANPALO
Juha Keskinen
[email protected]
Tänään klo 19:20
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyy on mieletön väestönkasvu. Ihmiskunta kehittää parhaillaan uusia päästöttömiä tai vähäpäästöisiä energiamuotoja ja teollisuuden toimintatapoja. Hiilidioksidipäästöistä pyritään eroon, ja yhteiskunnista halutaan muokata nopeasti hiilineutraaleja. Monet uusista ratkaisuista ovat hyviä ja kestäviä. Ilmastonmuutoksen torjunnan ohella ne parantavat ihmisten elämänlaatua muutoinkin, esimerkkinä vaikkapa kasvispainotteinen ruokavalio. Toiset keinot, kuten vaikkapa autoilun sähköistäminen, aiheuttavat luonnolle uusia ongelmia kaivostoiminnan laajentumisen ja kierrätysongelmien kautta.
Ponnistelut ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi valuvat kuitenkin hiekkaan, jos unohdamme ongelmien juurisyyn, eli maapallon järkyttävän väestönkasvun. Sen rinnalla ihmiskunnan ilmastotoimet uhkaavat jäädä pikkunäpertelyksi.
Intian ennustetaan nousevan maailman väkirikkaimmaksi maaksi jo vuonna 2025, jolloin se ohittaa Kiinan. Intiassa on nyt 1,3 miljardia ja Kiinassa 1,4 miljardia ihmistä. Kaikkein nopeinta väestönkasvu on kuitenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa väestömäärän ennustetaan kaksinkertaistuvan vajaassa 30 vuodessa. Alueen väestömääräksi arvioidaan noin 700–900 miljoonaa, eli muutaman vuosikymmenen kuluttua siellä oltaisiin lähestymässä 2 miljardin ihmisen väestömäärää.
Koko maapallon väestön on ennakoitu kasvavan nykyisestä vajaasta 8 miljardista lähes 10 miljardiin seuraavan 30 vuoden aikana. Maapallon kokonaisväkiluvun on arvioitu alkavan pienentyä vuoden 2100 jälkeen käytyään sitä ennen joidenkin arvioiden mukaan yli 11 miljardissa ihmisessä. Mitä luonnosta on tuolloin enää jäljellä? Arviot tulevasta väestönkasvusta tosin vaihtelevat.
Menneestä tiedämme enemmän. Kiinassa väestön määrä oli vuonna 1949 noin 500 miljoonaa ja kaksinkertaistui 40 vuodessa ollen vuonna 1989 jo noin 1,1 miljardia. Kiinassa väestönkasvua on hillinnyt harjoitettu yhden lapsen politiikka, josta se luopui. Intian siirtyminen ohituskaistalle väestönkasvussa johtuukin suuremmasta perhekoosta. Nopeimman väestönkasvun eteläisessä Afrikassa syntyvyys on keskimäärin yli 6 lasta naista kohden.
Suurempaa väestömäärää varten tarvitaan enemmän viljelymaata, enemmän kasteluvettä ja uusia asuinalueita. Väestönkasvuun on viime vuosikymmeninä liittynyt myös kiihtyvä kaupungistuminen. Nopeimmin kasvavat väestöt ovat pääasiassa köyhimmissä maissa. Ympäristöongelmien lisäksi väestönkasvu vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä sekä terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämistä. Varsinkin naisten ja tyttöjen koulutuksen ja tasa-arvon edistäminen on vaikeata nopean väestönkasvun kehittyvissä maissa.
Monista arveluttavistakin ajatuksistaan tunnettu ympäristövaikuttaja Pentti Linkola oli ilmeisen oikeassa linjauksessaan, jonka mukaan väestönkasvu on ympäristöongelmien juurisyy. Nykyisen ilmasto- ja ympäristöliikkeen tulisi palata tässä asiassa juurilleen.
Väestöltään suurimmat maat ovat myös suuria hiilen käyttäjiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.