Sisällissodan jälkeen Suomesta organisoitiin aseellisia retkikuntia Venäjänpuoleiseen Karjalaan, mutta homma ei Repolaa ja Porajärveä lukuunottamatta lähtenytkään pelittämään. Miksi? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, että itäraja olisi Tarton rauhassa piirretty Ääniselle?
Miksi heimosoturit epäonnistuivat?
Anonyymi
761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Retkikuntien olisi pitänyt viedä mukanaan kompiaisia ja ortodoksipappeja saarnaamaan Suomeen liittymisen puolesta.Lisäksi olisi tarvittu kymmenen vuoden täydellinen verovapaus ja lapsilisien käyttöönotto.Sen jälkeen asiasta olisi pitänyt tehdä tapahtunut tosiasia maksimaalisen kansainvälisen julkisuuden kautta.
Olisi pitänyt tehdä sen verran toisin ettei olisi koskaan aloitettu moista lapsellista yritystä.
Mitä enemmän noihin tapahtumiin perehtyy, sitä hölmömmiltä ne vaikuttavat. Esim. pakallisten mielialoja ja kiinnostusta ei mitenkään selvitetty etukäteen kun muutaman sadan kuumakallen joukolla aiottiin vallata ja kai pitääkin koko Kuolan niemimaa. Huolto jäi sekin suunnittelematta ja nälkäänhän siellä sitten jouduttiinkin.
Wallenius taisi olla vähän huono diplomaatti. Päätellen rajantakaisten porovarkaitten rankaisemis retkistään, joista itse kirjoitti.
Varsinkin Aunuksen väestölle suomalaiset olivat vieraita, vääräuskoisia "ruotsheja". He elivät toimittamalla Pietariin halkoja ja maataloustuotteita sekä toimimalla siellä palvelutehtävissä.
He olivat venäläistyneitä ja ortodokseja. Suomalaiset olivat vuosisataisia vihollisia.
Osansa oli retkikuntia johtavien jääkäriupseerien taitamattomuudella ja intomielellä.
He eivät lainkaan hallinneet paikallisen väestön käsittelyä.
Vienassa meni hieman paremmin,koska siellä väestössä oli enemmän suomalaista ainesta ja yhteyksiä Suomeen.
Lopullinen ratkaisu oli bolsevikkien kyky asettaa ylivoimaiset joukot karkottamaan tunkeilijat.
Suomen hallituksen tuki oli Aunuksessa vähäinen ja puuttui Vienassa kokonaan.Tarton rauha oli jo solmittu metsäsissien kapinan 1921-22 aikoihin.
Kysytään niin päin, että miten olisivat voineet onnistua, edes teoriassa.
Teorioista en tiedä,mutta vain bolsevismin nopea kukistuminen olisi ehkä antanut mahdollisuuden.
Toisaalta tsaarin vallan paluu tai valkoisten kenraalien hallitus olisi pitänyt vanhan Venäjän alueista yhtä tiukasti kiinni kuin bolsevikit.
Eli kyllä Mannerheim ja AKS olivat haaveissaan tyhjän päällä.
Venäjällä rällästi lukuisia erilaisia ryhmiä. Varmaankin bolsevikkien suuri lukumäärä käänsi tilanteen heidän eduksi. Suomalaiset olivat vain yksi pieni porukka monen muun joukossa hämmentämässä. Kyseessä oli siis iso näyttämö Baltiasta Jäämerelle ja alueella toimi lukuisa määrä erilaisia ryhmiä aseiden kanssa.