Luontopaneeli: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Viittaat ylen otsikkoon samasta aiheesta.
https://yle.fi/uutiset/3-12209582

Tuo olisi sosialisointia. yksityisomistukseen kajomista. Sosialisoidaan samalla kaikkien talot ja tontit, mökit ja taloyhtiöt kaikkien virkistykeen. Jo nyt saa Suomessa jokamiehen oikeudella kulkea toisten metsissä, marjastaa ja sienestää. Se pitää ulottaa ainakin kaikkiin EU maihin. Muualla on puomit, ei pääse yksityismetsiin.

Monimuotoisuus on vähentynyt, suomen linnuista puolet alkaa olla uhanalaisia, selvemmin huomaa Hömötiainen on käynyt jo keskisuomessakin harvinaiseksi kun 30 vuotta sitten oli yleinen, syy vanhat metsä hävinneet,
Tavallinen kaupunkilainen ei juuri kiinnitä siihen huomiota, tai ei välitä, luonto, metsät nähdään vain rahana. Nyt toivotaan edes 10 % pinta-alasta olisi monimuotoista, se ei tarkoita ettei voisi hyödyntää metsiä.
Monimuotoinen metsä tuottaa vähemmän mutta ei oleellisen paljon, nyky muotoinen metsätalous tuottaa huomattavasti ohuempi runkoista puuta, avohakkuun jälkeen istutetaan vain yhtä puulajia, tämänkin takia monimuotoisuus katoaa.

Hölmöläisen touhua on paljon kuten soitten kohdalla, ensin ojitettiin useita satoja klometriä nyt alettu tukkimaan ojia, vesistöjä pilaantunut, marjastus huonontunut esimerkkejä paljon.
Tämä tässä en viitsi enempää kirjoittaa läheisestä asiasta.

Pertikki

Millähän perusteella nuo miljardilaskelmat on laadittu, vaatisi varmaan uutta metsälainsäädäntöäkin. Metso-ohjelman puitteissa on jo meneillään monia metsän monimuotoisuuden suojeluhankkeita, ja yksittäinen metsänomistajakin voi osallistua vapaaehtoiseen suojeluun joko pysyvällä tai määräaikaisella sopimuksella rauhoittamalla luontoarvoltaan harvinaisia ja kauniita kohteita.

Hakkuualueille voi jättää tiheikköjä eläimiä varten, tekopökkelöitä ja puiden runkoja maatumaan. Kantoja voi jättää pystyyn. Metsänhoitoyhdistykset ovat hyvin aktiivisia ja tekevät metsänomistajan kanssa tai puolesta hoitosuunnitelmia. Sekametsät ovat luonnollisia, ei metsän tarvitse muistuttaa ylikasvanutta taimitarhaa, jossa samanikäiset samanlajiset puut seisovat suorissa riveissä. Puulajeja kannattaisi lisätä, lehtipuista tammi, vaahtera ja metsälehmuskin menestyvät ainakin eteläisimmillä kasvuvyöhykkeillä. Lehtikuusen ala on lisään tymässä, se on hyvä vaihtoehto "myrkkypuulle". Kun puhutaan paljon ilmaston lämpenemisestä, olisi tilausta jaloille lehtipuille. Myös lepästä ja pihlajasta saisi hienoa huonekalu- ja sisustuspuuta.

Aamutv 1:ssä esiintyi luontoelokuvien tekijä Marko Röhr ottaen kantaa myös tähän metsäpaneeliin. Hänen upeiden luontoelokuviensa Metsän tarinan ja Järven tarinan jatkoksi on valmistunut Tunturin tarina, joka tulee elokuvateattereihin 3.12. Hän haluaa taltioida luontoa, ettei sen kauneus unohdu. Röhr kertoi myös Saimaan ja Päijänteen välisen Puulaveden erämaasaarien suojelusta, Päijänteen Luonnonperintösäätiä PLUPS:n hankkeesta saada suojelualueeksi isompi kokonaisuus.

Tunturin tarinan traileri

https://www.youtube.com/watch?v=iXC5QP01XUs

Nii mistä miljardit saatu, onko sopivien luontokohteiden ostaminen en tiedä, metsäyhtiöt omistavat 10 % metsäaloista, metsäyhtiöitten hakkuut ollu ainakin aiemmin pelkkää talous tavotteista.

Monet yksityiset ei halua mitään tehometsän kasvatusta ilman avohakkuita, sekametsä harvennushakkuu ei tarvitse edes taimien istuttamista, tapahtuu luonnollinen uudistus.

Nähnyt kirjoituksia, metsämme kasvaa enemmän kuin koskaan, toinen tilasto kertoo metsissämme on kuutiomääräisesti vähemmän puuta kuin aiemmin, olettaisin kun puu ei kasva tarpeeksi paksuksi kuin ennen, lukumääräisesti voi puuta olla enemmän ja onkin.

Saimaalla jossa liikkunut ikäni, myöteistä on laajojen ranta-alueitten luonnonnuojelu joissa ei saa tehdä hakkuita, alueet ei kuitenkaan vastaa prosenteissa oikeesti lähellekkään 10 %.

Pertikki

70-luvulta lähtien puustomme on lisännyt kasvuaan. 90-luvun alusta puuston määrä on kasvanut neljänneksen.
Hakkuumäärät ovat pienenpiä, kuin kasvu.
Monimuotoisuuden lisäämiseen pyritään ja työtä tehdään koko ajan.
Kuitenkin pitää muistaa, että maa itse määrittelee sen mikä siinä kasvaa.
Myös hies- ja rauduskoivu, haapa ja mänty ovat ns. valopuita, jotka eivät viihdy tiheässä metsässä. Siellä kuusi voittaa kasvussa.
Hiilidioksiidi esitetään nykyään sanoisinko peikkona. Ei se niin mene, sehän on elämän edellytys. Vain liika on liikaa.
Kaikki kasvit yhteyttävät.
On hullua vastakkainasettelu: talousmetsä-suojelumetsä.
Kasvava puu sitoo hiiltä, eli on hiilinielu, vanha puu on hiilivarasto.
Talousmetsiin jää hakkuutähteitä, sinne myös jätetään kelopuita ja runkolahopuita.
Myös osa tuulenkaadoista jää.
Puullakin on elinkaari, kuollessaan se muuttuu päästölähteeksi.
Pohjoisessa ilmastossa lahoaminen tapahtuu paljon hitaammin, kun lämpimässä etelässä.
Suomessa asiat ovat hyvässä mallissa, moniin muihin maihin verraten.
MTK monimuotoisuusohjelma: Rakentuu osa-alueisiin;tarvitaan hyviä viljely-ja metsänhoitokäytäntöjä, kohdennettua luonnonhoitoa ja ennallistamista sekä maanomistajalähtöistä
vapaaehtoista suojelua.

Suomen metsien tila ei ole hyvä kuin uskotellaan, metsien tila nähdään sateliitti kartassa.
Toinen metsien kasvun määrä kääntynyt laskuun, puusto kaadetaan yhä nuorempana vaikka puuston määrä on paljon suurempi kuin joskus 60-luvulla, kasvun hidastumisen syystä eriäviä mielipiteitä.
Metsiemme tila metsäteollisuudelle mieleinen, mutta paikallislintujen lajien uhanalaisuus kertoo totuuden paremmin kuin metsäteollisuuden mielipide, 20-30 vuoden kuluttua linnustomme puolittunut syy yksinkertainen metsä ja ihminen.

Suomi joutuu muuttamaan metsätalous käsitettä eeuun määräyksestä, vaikka pohjoismaat kuinka vastustaa, ei muutos ole radikaali vaikka metsät tulee monimuotoisemmiksi.
Veljelläni on maatila/metsätila joka on luonnonmukainen, tuotto vähempi kuin tehometsässä kuitenkin riittävä, metsä on metsän näköinen.

https://yle.fi/uutiset/3-11969370

50 vuoden aikana puuston tilavuus lisääntynyt miljardi kuutiometriä, 60-lukuun verrattuna nyt 1,7kertainen.
Nyt 122kuutiometriä hehtaarilta.
https://findikaattori.fi/fi/49
Elinympäristötyyppejä on 8. Puolet kaikista lajeista on metsälajeja. Metsissä koko 2000-luvun uhanalaistuminen on pysynyt ennallaan.
Tunturit ja perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia elinympäristöjä.
Siellä lajeilla menee kaikkein huonommin.
Vieläkin metsät ovat taloutemme puujalat. joka hyvinvointia luo.
Jos Suomen metsät kaikki museoidaan, siitä ei hyvä heilu.
Useat metsäalalla toimivat tekevät kaiken aikaa työtä luonnon monimuotoisuuden eteen.
Metsätiloja on jatkuvasti myynnissä, ostamalla ja suojelemalla voi itsekin osallisttua muutenkin, kuin vain arvostelemalla toisia.

Metsänkasvu on lisääntynyt 50-luvulta asti, nyt kääntynyt laskuun, runkomäärä on kasvanut samalla puunpaksuus ohentunut, avohakkut aiheuttavat sekametsien häviämistä ekologia köyhtyy.
Suomen talouden tukiranka on edelleen metsätalous, en tarkoita sen vähentämistä vaan järkeistämistä. Sellun osuus on aika yksipuolista, WC-paperia esim. kiinaan, puulle olisi muutakin käyttöä, ostamme puuelemettejä ruotsista rakennusteollisuuteen, puutalojen rakentaminen lapsenkengissä verrattuna esim. ranskaan, ruotsissakin yleisempää. Puu muovin korvaajana luonnistuu pikkuhiljaa.
WC-paperille käyttöä maailmalla sen takaa ihmisten määrä, sellu viedään maihin josta valmistavat sitä, muuten sellun hinta laskussa.
EU pakottaa suomen suojelemaan metsiä enemmän koska meillä on metsää ja heillä ei ole, se johtuu kun maa on muussa käytössä johtuen asukastiheydestä, vaatia meiltä kuullostaa väärältä.
Metsien talouskäytöstä löytyy kirjoituksia riippuen onko kirjoittaja metsäteollisuus vai muu taho. Aiemmin ja vieläkin metsäyhtiöt jotka tekee hakkuita pyrkivät määräämään yksityisten metsän omistajien tapaa käsitellä metsää, avohakkuut jotka tullaan kieltämään eeuun toimesta, soitten ojitus onneksi loppui kun sillä saatu lisää metsää, nyt ojia tukitaan, turpeenotto loppuu ja järvet alkaa puhdistumaan sadassa vuodessa lähes ennalleen.
Se mitä ilmastonmuutos tuo on sitten aivan toinen juttu, hiilinielu metsä saattaa tuhoutua ilmastonmuutoksen johdosta, siitäkö puunkasvun kääntyminen laskuun.

Yksi aivan yksinkertainen syy luonnon monimuotoisuuden typistymiseen on karjankasvatus, tai oikeammin sen häviäminen niityiltämme. Karjan mukana katosivat kärpäset ja hyönteiset muut, niitä ravinnokseen käyttävät linnut, kuten varpuset ja pääskyt. Pihoillamme ei enää sirkutus kuulu.
Ketju jatkuu, yhä harvinaisemmiksi käyvät luontomme eläimet. Samoin luonto pusikoituu, kun karjat eivät enää laidunna. Ei ole niitä laitumiakaan enää, ne on istutettu täyteen koivua.

Kyllä pitää paikkansa, karjankasvatuksen vaikutus, kottarainen myös varpuset hävinny plus monet muut lajit ihmisen vaikutuksesta, tehomaatalous köhydyttää jos onnistutaan hävittämään pölyttäjä hyönteiset niin silloin vasta luonto kokee katastrofin, merkkejä näkyvissä näin olisi käymässä jäisimme ilman marjoja ja muita kasvis tuotteita,
Maailma muuttuu ihmisen toimesta jo tällä vuosisadalla, oikeesti paras olla miettimättä kun vielä kaik hyvin. Mitäs yle kirjoittaa huolestuttavia asioita, koronassa yllin kyllin huolta.

Vaikka metsien kasvu on vähän hidastunut, puuston määrä on kasvanut.
Hiilensidontaan ei runkojen paksuus vaikuta, ne ovat hiilivarastoja.
Hiilensidonta riippuu yhteyttävien lehtien määrästä.
Hakkuualueillakin vattupensaat horsmat, heinät sitovat hyvin hiiltä.
Maaperähän ratkaisee kasvun nopeuden.
Alkukesällä oli puukaupan huippu, sen jälkeen lievää laskua hinnoissa. Euroopassa sellunkin hinta on aika tasaista.
No puiden hinnat eivät olekaan mikäään vakio vaan vaihteleva kulloistenkin tarpeitten mukaan.
Venäjltä puuntuonti vähenee.
Puusta on paljon innovaatioita meneillään, nyt jo on puupohjaisia tuotteita markkinoilla.
Lisää tulee koko ajan.
Sahatavaraa viedään Suomesta 10 maahan, eniten Englantiin.
EU ´´kyttää´´ Suomen metsiä. Ihmekös tuo, niin mittavat hyönteistuhot on parhaillaan Saksassa.
P mainitsi jotain kartoista. Jos kyse on noistä Syken kartoista, niin Luonnonvarakeskuksen professorit ovat sitä mieltä, että ne ovat niin virheelliset, ettei niitä pidä käyttää mihinkään metsiä koskevaan päätöksentekoon.

EU jäsenet päättävät yhteisistä asioista, minusta on hyvä kun se on enemmän kuin pelkkä kauppaliitto, ei olla lähelläkään liittovaltiota ja miksi sen pitäisi olla.
EU on liian hidas orgadisaatio toimimaan kuten suhteessa Unkariin tai Puolaan muumuassa.

Eivätkö nämä asiat ole puitu loppuun 70 palstalla.
Täällä on omat riidanaiheensa.

Yksi mielipide aiheeseen, jos metsäyhtiöitä ei vahdittaisi ja metsien ja yleensä luonnon puolesta puhujia ei olisi niin mihin se johtaisi, sen voi jokainen päätellä.
Samaan lokeroon kuuluu ilmastomuutosen torjunta joka toimii parhaiten eeuun puitteissa, jos jokainen maa toimisi mieleisensä mukaan ei siitä tulisi mitään.

En halunut tähän aloitukseen ps politiikkaa jota yritettiin vänkätä, plus70 olisi matuilu ollu heti alkuunsa esillä. sen takia en tehdyt sinne tätä aloitusta. Terve poliitiikka liittyy hyvin moneen asiaan, eeuu tasolla metsiin liittyy politiikka.

Eräs metsätila;

Puusto 1969 1354 m3

Puusto 2020 7260 m3

Tasaikäistä kuusi viljelymetsää, jonkin verran koivu/mäntyä. istutettu 1970 l uvun alussa. V.1964 istutetun kuusikon max m3/ha 830 m3/ha