Raamatun jouluperinteet - onko niitä?

Miten Raamatussa juhlitaan joulua vuodesta toiseen? Mitä siellä syödään jouluna ja miten joulukuusi pitäisi koristella tai mitä muita tapoja joulun juhlintaan liittyy?
2372
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Oletteko valmiita Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväjuhliin?

Äänestä
  • Sanonko minne voit työntää Jeesuksesi?

    Äänestä

  • En ole. Joulu on ikivanha keskitalven juhla, jonka kristinusko aikanaan varasti omaan käyttöönsä väkivalloin.

    Äänestä

  • Jehovan Todistajat eivät juhli joulua lainkaan; heillä on Jeesuksen kuoleman muistojuhta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jehovan Todistajat eivät juhli joulua lainkaan; heillä on Jeesuksen kuoleman muistojuhta.

    Synkkää hommaa.

    Äänestä

Olisiko mahdollsta että joulupukki on kristillinen hahmo - pyhä klaus?
Pakanallisia tunnusmerkkejä kannattaa välttää: joulukuusi liittyy metsännpalvontaa, olkipukit ja muut olkikoristeet ovat vieraita aiheita kristinuskossa

Äänestä

Kirkko saisi pyytää anteeksi kulttuurillista omimista.

Äänestä

Sanaa joulu ei ole Raamatussa.

Äänestä
  • Jumala sanakin on paljon vanhempi kuin raamattu.
    "Sana jumala esiintyy kaikissa itämerensuomalaisissa eli suomen lähisukukielissä. Sanan vastineita on mahdollisesti myös etäsukukielissä: ersässä ja mokšassa jon- on alkuosana salamaa tarkoittavissa sanoissa, joiden jälkiosa tarkoittaa tulta. Marin kielen jumo tarkoittaa taivasta ja ylijumalaa.

    Kyseessä on hyvin vanha laina arjalaisesta eli indoiranilaisesta kantakielestä, joka kehittyi vielä vanhemmasta indoeurooppalaisesta kantakielestä, ja jota edustaa sanskrit. Sanskritissa dyumán tarkoittaa kirkasta, loistavaa ja hienoa, ja sanalla kuvataan Indra-jumalaa."

    Äänestä

Vanhassa Testamentissa kerrotaan miten Jumala ajoi Joulupukin kanssa poroilla.

Äänestä
  • Minne ne ajoivat ja mistä retki alkoi?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minne ne ajoivat ja mistä retki alkoi?

    Eikös ne sieltä Korvatunturilta lähteny.

    Äänestä

Si si fiesta fiesta!!🎄🎄

Äänestä

Jeesuskin söi possua kuusen juurella tonttulakki päässä.

Äänestä

Murjaanien kuningas tulee jostain kaukaa ja heiluttaa miekka ja laulaa 🐫

Äänestä
  • Virallisten tiedotusvälineiden ansiosta ihmiset ovat oppineet uskomaan, etteivät he voi olla yksin jouluna. Samoin on ohjeita siitä, millaista ruokaa on syötävä jne. Siksi teen juuri päinvastoin. En syö jouluksi suositeltuja ruokia, vaan niitä, joista itse pidän. Ja lopuksi, vaikka ei olisikaan yksin jouluna ja on perhe: mutta kun sanomalehdistä lukee joulun aikaisista perheriidoista ja perheiden väkivallasta, yksinoloa ei voita mikään. Miksi muodollisia halauksia, jos ne eivät tule sydämestä. On hyvä, että on rakastavia perheitä, mutta niitä ei ole paljon.
    Ja lisäksi, missä ovat jouluperinteiden juuret? Muinaisuudessa. Mutta emme tiedä sitä.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Virallisten tiedotusvälineiden ansiosta ihmiset ovat oppineet uskomaan, etteivät he voi olla yksin jouluna. Samoin on ohjeita siitä, millaista ruokaa on syötävä jne. Siksi teen juuri päinvastoin. En syö jouluksi suositeltuja ruokia, vaan niitä, joista itse pidän. Ja lopuksi, vaikka ei olisikaan yksin jouluna ja on perhe: mutta kun sanomalehdistä lukee joulun aikaisista perheriidoista ja perheiden väkivallasta, yksinoloa ei voita mikään. Miksi muodollisia halauksia, jos ne eivät tule sydämestä. On hyvä, että on rakastavia perheitä, mutta niitä ei ole paljon.
    Ja lisäksi, missä ovat jouluperinteiden juuret? Muinaisuudessa. Mutta emme tiedä sitä.

    Joulunajan juhlia:

    Italiassa joulu päättyy 6. tammikuuta. Silloin on Befanan päivä, jolloin Befana-niminen vanha ja kiltti noitanainen tuo lapsille lahjoja. Lahjat on laitettu joulusukkiin. Kiltit lapset saavat leivoksia lahjaksi ja jos joku on ollut vuoden aikana oikein tuhma, sujauttaa Befana hänen sukkaansa valkosipulia.

    Saturnalia oli antiikin Roomassa vietetty talven juhla. Tätä keskitalven ylvästä juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta – myöhemmin jopa seuraavan viikon ajan. Saturnus oli maanviljelyn jumala, jota juhlittiin syyskylvöjen päätyttyä. Juhlaan kuului uhrin lisäksi juhla-ateria, kaduilla lauletut joululaulujen edeltävät, lahjojen antaminen ja ystävien luona vierailu ja hauskanpito.

    Monet pakanauskonnon edustajat (esim. wiccat) viettää keskitalvella vanhan germaanisen talvipäivänseisausjuhlan mukaisesti Yulea – joka on englanninkielinen ”joulu”-termin arkaainen muoto. Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Joulunajan juhlia:

    Italiassa joulu päättyy 6. tammikuuta. Silloin on Befanan päivä, jolloin Befana-niminen vanha ja kiltti noitanainen tuo lapsille lahjoja. Lahjat on laitettu joulusukkiin. Kiltit lapset saavat leivoksia lahjaksi ja jos joku on ollut vuoden aikana oikein tuhma, sujauttaa Befana hänen sukkaansa valkosipulia.

    Saturnalia oli antiikin Roomassa vietetty talven juhla. Tätä keskitalven ylvästä juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta – myöhemmin jopa seuraavan viikon ajan. Saturnus oli maanviljelyn jumala, jota juhlittiin syyskylvöjen päätyttyä. Juhlaan kuului uhrin lisäksi juhla-ateria, kaduilla lauletut joululaulujen edeltävät, lahjojen antaminen ja ystävien luona vierailu ja hauskanpito.

    Monet pakanauskonnon edustajat (esim. wiccat) viettää keskitalvella vanhan germaanisen talvipäivänseisausjuhlan mukaisesti Yulea – joka on englanninkielinen ”joulu”-termin arkaainen muoto. Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta.

    Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

    Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

    Kynttilät

    Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

    Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

    Misteli

    Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

    Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

    Joulupuuro

    Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

    Lyhde

    Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

    Joulukuusi

    Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

    Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

    Kynttilät

    Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

    Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

    Misteli

    Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

    Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

    Joulupuuro

    Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

    Lyhde

    Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

    Joulukuusi

    Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

    https://www.thuleia.com/jouluperinteet.html


    Siis tästä se oli.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

    Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta.

    Kynttilät

    Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.

    Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa.

    Misteli

    Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.

    Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle.

    Joulupuuro

    Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

    Lyhde

    Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen.

    Joulukuusi

    Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

    Raamatussa varoitetaan monta kertaa palvomasta muita jumalia, jotka eivät näe tai kuule koska ovat ihmiskätten tekosia. Ashera-karsikoita käytetään usein esimerkkinä vanhassa testamentissa pakanallisista palvontamenoista ja niistä varoitetaan.

    Äänestä

Lännen pääsiäisessä ja joulussa ei ole mitään kristillistä, muuta kuin ne päivät milloin niitä vietetään jotka ovat yhdistetty Kristukseen liittyviin merkittäviin tapahtumiin.

Pääsiäisessä koristellaan munia, kasvatetaan rairuohoa ja laitetaan lapset virpomaan noitina. Tuo pääsiäismuna liittyi myös johonkin muinaiseen epäjumalan palvontaan, en muista mihin mutta sen tausta ei tosiaan ole kristillinen noidista puhumattakaan.
Pääsiäislammas on sentään kristillinen, jos sen sellaisena syö.

Joulussa on varmaan vähiten kristillistä. Kuusipuun palvonta, syöpöttely ja juopottelu eivät ole mitenkään kristillisiä. Raamatussa ei edes kehoiteta viettämään joulua. Nykyinen joulu on kaupallistettu pakanallinen juhla. Tosin enpä voi väittää etteikö joulu maltillisena ihmisperinteenä olisi ihan kiva, mutta kristillinen se ei ole. Voi joulun pitää toki kristillisenä, Jeesuksen syntymän ja Kristuksen kunniaksi pienimuotoinen juhla. Mutta moniko joulun sellaisena nykyään pitää?

Äänestä
  • Se ei olekaan uusi perinne, vaan monia tuhansia vuosia vanha?

    Äänestä

Jouluvaloja virittelin juuri ulos....,tuovat kivasti valoa tähän kaamosaikaan.
Ehkä naapuritkin tykkää.

Jouluruokia pitää myös kohta alkaa hankkia ,possun lihaa tarjouksista,joulukarkkeja ,laatikot,juomat yms.

Siitä joulunvalmistelu alkaa...

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Miten Raamatussa juhlitaan joulua vuodesta toiseen? Mitä siellä syödään jouluna ja miten joulukuusi pitäisi koristella tai mitä muita tapoja joulun juhlintaan liittyy?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu