Automaattilaatikoissahan on vissiin siis kaksi ajovaihdetta, on d ja sitten D. Joskus jossain kännissä kyydissä ollessani kiinnitin huomiota että toinen oli tavallinen d ja toinen oli ympyröity, tyyliin: @
Miten se nyt sitten menee, että kummalla ajetaan kaupungissa ja kummalla maantiellä?
Minkälaisia nopeuksia noilla voi ajaa?
Käsittääkseni väärinkäytettynä saattaa lodju hajota?
Rupesin vaan asiaa pohtimaan jos joskus jonkun amerikan lotjakkeen hankin niin tiedän sitten kuinka vekotin toimii...
Miten se nyt sitten menee, että kummalla ajetaan kaupungissa ja kummalla maantiellä?
Minkälaisia nopeuksia noilla voi ajaa?
Käsittääkseni väärinkäytettynä saattaa lodju hajota?
Rupesin vaan asiaa pohtimaan jos joskus jonkun amerikan lotjakkeen hankin niin tiedän sitten kuinka vekotin toimii...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse olen ajellut ns. pikkud:llä kaupunkinopeuksissa ja vastaavasti maantienopeuksilla käyttänyt isoa D:tä. Tekniikkapuolesta (mahd. hajoamisesta) en voi mitään sanoa kun en mitään ymmärräkään mutta näin olen itsekin kuullut voivan käydä jos esim. ajelee pitkään isolla D:llä pelkkää kaupunkiajoa.
eli käytä isoa "d"tä kuten manuaalin 5-vaihdetta;
loikkarina maantiellä.
jos joudut hilaan perässäsi jotain matolaatikkoa tms. niin voit käyttää isoa d:tä VAIN TOSI TASASEELLA (pohojalaasittaan), tosin siitä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia mm.vanisteilta...
Kyllä se laatikko ainakin GM:n vermeissa lukitsee turbiinin myös pikku-deen isoimmalla vaihteella eli kolmosella.
Riippu laatikon luonteesta onko sitten taas kaupungissa tarpeen ajaa isolla vai pienellä Deellä...
Toi turbiinin lukitus, jossakin malleissa lukkiintuu 3 ja 4 , joissakin taas pelkästään 4:lla. Samoin kun turbiinin lukkiintumisnopeus.. ei voida olettaa että se on sama kaikissa GM autoissa.
Tiedän tapauksen jossa 83 6,2D Chevyllä on ajettu (th700) 435000 km , ja kuski käytti etupäässä isoa Deetä.
Itse en ole moiseen törmännyt. Joku on joskus ollut jopa sitä mieltä että laatikossa saattaisi olla vaikka vikaa jos ei kolmosella turbiini lukitse. Edellyttäen tietenkin että kysymyksessä on lukkoturbiinilla oleva nelilovinen loota. GeeÄmmän tapauksessa siis ilmeisesti TH-200R4 tai Th-700R4? Onko muita? Siis sellaisia joissa ylivaihde on "sisäinen" eikä "ylimääräinen" mutikka laatikon hännässä. Lukkoturbiinejahan on vaikka missä askeissa, myös kolmilovisissa. Toisaalta, jenkkivehkeissä kaikki on mahdollista. Eihän se ole kuin koneistotekninen kysymys millä vaihteella ja missä nopeudessa lukko vetää päälle.
Säädöt vaikuttavat tietenkin; toiset lukitsevat/irroittavat herkemmin kuin toiset. Jousia vaihtamallahan sitä saa muutettua... Ja omissa vermeissä kikkarin vaijerin säätökin on näytellyt suurta osaa ylivaihteen/lukon toiminnassa.
Jos aski on iskussa, olisin sitä mieltä että iso-dee ei ole automaattisesti askin surma kaupungissakaan. Ehjä lodju kun ei sitä nelosta laita silmään kovinkaan herkästi jos on veto päällä ja vauhtia vähän.
Raskas vedätys on asia erikseen; siihen kolmonen eli pikku-dee on parempi vaihtoehto. Perusteluina vaikka seuraavaa...
- jos vetää nelosella lukko päällä eivät öljyt kylläkään lämpene mutta muutamat alimitoitetut osat ovat kovilla. Eikä vähiten se turbiinilukko itse
- kolmosella lukkopäällä ei lämpene öljyt eikä ole hilutkaan niin kovilla.
- nelosella ilman lukkoa vakioturbiinikin luistaa joten öljyt lämpenee tosi herkästi ja se tekee laatikolle vähemmän gutaa.
- Kolmosella ilman lukkoa kierroksia on jo sen verran että vakkari turbiinin Stall-Speed ylittyy.
- Säädöistä (askista) riippuen kuvioon astuu vielä laatikon jatkuva vaihtaminen 4-3-4 ja lukon pätkiminen.
Itse olen ajellut ja ajelen jatkossakin kaupungissakin isolla deellä. Sitten kun arvelee että joutuu vähän enemmän käskyttämään, heitän pikku-deetä kehiin. Pikku-dee antaa vedättää vähän pidemmälle ja ottaa hanakammin kick-downin. Pidän isommasta deestä kaupungissa siksi että moottorijarrutus on silloin olematon; aski heittää neloselle kun kaasun nostaa; rullaa paremmin eikä "potki takaisin" alaspäin vaihdoissa niinkuin pikku-deellä ajaessa tekee.
Olen jutellut aika monen amerikanautoilijan kanssa kaupunkiajon vaikutuksista laatikon kestävyyteen "loikkariasennossa" ajettaessa.
Pieni osa on sitä mieltä, että asialla ei ole merkitystä, eihän se nelonen kytkeydy alle 60 km/h nopeuksissa kumminkaan.
Valtaosa ajaa "kolmosella" joko vanhasta tottumuksesta tai heillä on vankka käsitys, että "aski ei tykkää".
Itse en käytä nelosta kuin pitkillä, tasaisilla taipaleilla. Seuraava teoria vakuutti minut asiasta:
Monta askia rempannut vannoutunut GM-mies kertoi, että ensimmäisen polven loikkariaskeissa ( 200 ja 700 vm. 83-85 ) öljy ei kierrä parhaalla mahdollisella tavalla, mikäli ajetaan overdrive päällä kaupungissa. Juuri siksi manuaaleissa kehoitetaan välttään OD:n käyttöä tiheässä kaupunkilikenteessä, vaunun vedossa yms.
Ihmisethän ei usko ennen kun näkee, ja niinpä näitä askeja ajettiin surutta siniseksi. Sitten kirottiin niiden kestämättömyyttä verrattuna vanhaan kunnon "kolmeviiskymppiseen".
Perimätiedon mukaan rakennetta on muutettu ainakin 86- valmistetuissa 700 -sarjan laatikoissa, juuri mainitusta syystä.
Pystyykö kukaan varmentamaan kuulopuhetta todeksi?
Yksi asia jonka takia ainakaan itse en tykkää käyttää 3-asentoa kaupunkiajossa, on dieselin turhan äkäinen moottorijarrutus vaihdekepin ollessa 3-asennossa. Overdrive-asennossa meno on pehmeämpää. Bensakoneessa tätä ei ehkä niinkään huomaa. Muuten, loikkarilla ei tulisi turhaan vedätellä, etenkään kovalla kuormalla, koska nelosen kytkin on kooltaan mopon kytkimen luokkaa. En ole yhtään eri mieltä siitä, etteikö kolmosasento voisi olla vaihteiston kestävyyden kannalta parempi taajama-ajossa.
Se "ympyröity D" on oikeastaan OD eli overdrive eli ylivaihde. D-asennossa vaihteisto käyttää kolmea pienintä vaihdetta menemättä lainkaan neloselle eli ylivaihteelle ja OD-asennossa on käytössä kaikki vaihteet. Nelonen eli loikkarihan menee päälle vasta kun vauhtia on riittävästi.
Kiitos vastaajille ja varsinkin samille, asia selvisi ja ymmärretty.
Käyttäjien keskuudessa on näköjään molempia mielipiteitä, käyttääkö OD:a kaupunkinopeuksissa vai ei. Työhöni kuuluu myös amerikkalaisten automaattiaskien korjaaminen ja kun niitä 20 vuotta olen availlut, havainnot ovat olleet seuraavat: kaupungissa eritoten taksiautoissa paljon ylivaihdetta käyttäneiden lootat ovat jo alle 100 tkm:nkin levinneet. Ei pidä yleistää, koska poikkeuksiakin on, mutta OD:n käyttö hitaissa nopeuksissa, vedätyksissä jne. kuumentaa laatikkoa niin, että kuluminen nopeutuu. Ja käyttölämpötila voi rasituksissa olla todella korkealla. Maantieajossa tilanne on aivan toinen - jäähdytys on tehokasta ja rasitus lähes olematonta. Ruuhkaisessa kaupunkiajossa suosittelisin jopa 2-vaihteen käyttöä. Taajamaoloissa 3- eli D-pykälää ja vasta yli 80 km/h OverDrive. Ajan tällä hetkellä itse Chevyä TH400R4 -askilla ja omia neuvoja noudattamalla menossa on 320 tkm ilman laatikon aukaisua. Muistakaa myös noin 40 tkm:n välein laatikko-öljyn ja -suodattimen vaihto. Hyvää kevättä USautoilijoille!
korjailet laatikoita. Niin minäkin mutta eipä ole vielä sattunut eteen mainitsemaasi (th400r4)????
Sattuuhan noita kirjoitusvirheitä, kun silmä kourassa näpyttää. Toivottavasti itse asia meni kuitenkin kaaliin. Nää keskustelupalstojen oikeinkirjoitusvahdit ja besserwisserit on luku sinänsä!
Huomasin toki saman, kuin pp (=paskapää?) mutta pilkunnussinta onkin taidelaji.