Kristityt väittävät, että heillä on absoluuttisen hyvä Jumala. Heidän muut juttunsa eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Tässä muutamia todistuksia Jumalan epähyvyydestä:
a) Vanhan testamentin (ja miksei uudenkin) kertomukset
b) Ns. palkkiomoraali
c) Lutherin ynnä muiden opetukset
d) Maailman pahuus
Kohta a) lienee kaikille selvä. Vanhassa testamentissa Jumala esim. tuhoaa koko ihmiskunnan (ihan muutamaa ihmistä lukuun ottamatta), antaa Saatanalle valtuudet kiduttaa eräitä uskovaisia mielensä mukaan, käskee Abrahamia uhraamaan poikansa ja käyttäytyy muutenkin kuin suuri sika. Lisäksi vanhassa testamentissa on ikivanhoja lakitekstejä, joissa sanotaan mm. että jos nainen on raiskattu, raiskaaja pitää kivittää Ja eräissä tapauksissa myös raiskattu nainen pitää kivittää! Eräät uskovaiset sanoivat minulle, että Raamatussa on vanha testamentti, jotta ymmärtäisimme uuden testamentin taustat yms. Mutta koko Raamatunhan pitäisi olla tuota kuuluisaa Jumalan Sanaa! Onko Jumalan Sanaa ajatus, että nainen pitää kivittää, koska hänet on raiskattu?!? Palkkiomoraali Kuulin erään ystäväni käyttävän tällaista kummallista yhdyssanaa hänen puhuessaan kristinuskon moraalista ja etiikasta. Uskonnontunnillahan on opittu, että kristillinen etiikka pitää sisällään ns. yleisen etiikan ns. taivasnäkökulman (taivasnäkökulma tarkoittaa sitä, että tekoja punnitaan kuoleman jälkeen). Mutta mitä on todellinen hyvyys? Onko se sitä, että käyttäydytään siivosti ja ollaan ystävällisiä, jotta päästäisiin Taivaaseen sitten joskus? Ei, todellinen hyvyys ei voi olla tällaista. Eikös sekin ole syntiä, jos ajattelee pahoja asioita? Jumalahan näkee päidemme sisään ja huomaa, jos teemme hyviä töitä vain koska haluamme päästä Taivaaseen! Sillä juuri se on palkkiomoraalia.
Todellinen hyvyys on sitä, että mietitään aina tilanteesta riippuen, mikä tässä tilanteessa aiheuttaa vähiten kärsimyksiä itselleen ja muille ja mikä aiheuttaa eniten hyvää mieltä itselleen ja muille. Sitten valitaan tietysti se vaihtoehto, joka tuottaa eniten hyvää. Ja pitää miettiä myös teon myöhempiä seurauksia: Teon seuraukset eivät pitkänkään ajan päästä saa aiheuttaa mitään pahaa. Mikä sitten on pahaa? Se meidän täytyy itse määritellä. Tässä esimerkkejä pahoista asioista (jotka eivät kuitenkaan välttämättä aina ole pahoja): Paha mieli itselle tai muille, tappaminen, luonnon tuhoaminen… (aina kaikissa tilanteissa nämä eivät ole pahoja! Olisiko vaikka Adolf Hitlerin tappaja tehnyt pahasti?)
Todellinen hyvyys ei ole sitä, että totellaan sokeasti johtajia (tässä tapauksessa Jumalaa). Tällöin opitaan tottelemaan mukisematta myös sellaisia johtajia kuin Hitler. Jumala käski Abrahamia surmaamaan oman poikansa Iisakin uhrina, ja Abraham oli valmis tekemään sen heti. Jumala tosin viime hetkellä sanoi, ettei Abrahamin tarvitsisikaan tehdä moista. Eikö God olekin oikeudenmukainen? Kysymys kuuluu nyt, oliko Abraham hyvä ihminen? Todellista hyvyyttäkö on se, että pelätään Jumalaa ja tehdään, mitä Jumala sanoo, surmataan vaikka suku ja kaikki? Jos Abraham olisi ollut hyvä ihminen, hän olisi huutanut välittömästi: ”Helvettiin sellainen Jumala joka käskee vanhempaa surmaamaan lapsensa!” Mutta Abraham ei ollut hyvä ihminen, eikä God hyvä Jumala. (Abrahamin moraali oli tätä palkkiomoraalia)
Katolinen kirkko opetti ennen vanhaan (ja taitaa opettaa nykyäänkin), että: Ihminen pelastuu, jos kirkon jäsen tekee hyviä töitä.
Martti Luther huomasi ristiriidan Raamatun ja katolisen kirkon välillä. Ja niinpä sitten Luther opetti: Ihminen pelastuu yksin armosta, uskon kautta.
Luterilaisuuden ydin onkin siinä, ettei ole mitään väliä mitä tekee, kunhan katuu ja pyytää anteeksi. Tällöin armahdetaan. Saa siis tehdä niin paljon syntiä kuin haluaa, kunhan sitten rukoilee: ”Anna syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksiannamme niille Ja tämä armoperiaate-juttu on minun mielestäni vielä moraalittomampaa kuin palkkiomoraali!
Käsittelemättä on vielä kohta d) Maailman pahuus. No niin, jos katsotte vaikka luontoa, se voi ensi näkemältä näyttää kauniilta, mutta kun sitä tutkitaan tarkemmin, huomataan, että eläminen siellä on kovaa peliä. Eläimet tappavat toisiaan, nopeat syövät hitaat, vahingoittuneet ja sairaat yksilöt on lähes aina tuomittu kuolemaan. Hyvä ja paha (jos sellaisia on) näyttävät olevan aikalailla tasapainossa tässä maailmassa. Mutta eihän näin pitäisi olla! Kaiken on luonut Hyvä Jumala, Absoluuttisen Hyvä Jumala, joka ei voi luoda mitään pahaa!
Ai niin, se paratiisi-juttu Maailmassa on pahuutta, koska Aatami ja Eeva popsivat sen omenan, jonka Herra olisi ite tahtonut nauttia iltapalaksi. Ja siksi Aatu ja Eetu ajettiin ulos Paratiisin Porteista ja he löysivät itsensä vittumaisesta maailmasta, jossa nopeat syö hitaat, kaikilla on kiire, miehet hakkaavat vaimojaan ja homojen sallitaan rekisteröidä suhteensa. Mahtoi Aapelia ja Eepeliä kaduttaa!
Paitsi ettei mahtanutkaan. Paratiisi-jutun on näet keksinyt joku, jonka aivot ovat pudonneet ulos sieraimesta jo kauan sitten.
Raamattu opettaa, että:
- Jumala loi maailman
- Kaikki tuli täsmälleen sellaiseksi kuin Jumala tahtoi
- Kaikki Jumalan luoma on hyvää
Ja mistähän paha on tullut? No, olipa kerran enkeli nimeltä Lucifer. Hän tahtoi loistaa Jumalaakin kirkkaammin, ja tästä God ei tykännyt. Hän heitti Luciferin kannattajineen alas Taivaasta ja he putosivat Maahan. He putosivat niin koooorkealta, että maahan tuli reikä ja Lucifer ja kump. löysivät itsensä Maapallon keskipisteen tuntumasta ja havaitsivat, että täällähän on lämmin. Toisaalta paha tuli ihmisestä, kun Aatami ja Eetami söivät Jumalan iltapalaompun. Lucifer oli varmaan se käärme, joka hipsi paratiisiin ja käski immeisiä syöpöttelemään Jumalan iltaruoan. Jutussa ei ole järjen häivääkään! Ettekö te tajua sitä?!? JUMALA oli luonut ihmisen, ja JUMALA oli luonut Luciferin, ABSOLUUTTISEN HYVÄ Jumala. Ja kaikki Jumalan luoma oli hyvää. Silti ihmiset ja Lucifer olivat ainakin osittain pahoja. Kuinka se on mahdollista? Oliko paha hiipinyt heihin salaa niin, ettei Jumala huomannut?
Ei, asia ei ole näin. Asia on (edelleen) näin: Uskonto on järjenvastaista. Tämä on taas yksi todiste siitä. Uskonto on järjenvastaista, ja siksihän kannattaakin uskoa! Eikö ole siistii?
Katsokaas nyt: Jumala on Kaikkivaltias ja Kaikkitietävä, ja tuonpuoleisessa ei ole aikaa. Koska Jumala tietää kaiken ja toisaalta koska hän vaikuttaa kaikissa ajoissa samaan aikaan, HÄN TIESI JO LUCIFERIA, SEKÄ AATAMIA JA EEVAA LUODESSAAN VALLAN HYVIN, MITÄ NÄMÄ TULISIVAT TEKEMÄÄN! Miksi, oi miksi hän loi heistä sellaisia kuin loi? Yrittääkö hän tahallaan kiusata ihmistä? Vai onko maailman luominen vielä kesken: Täällä on vielä pahuutta, koska lopullinen, hyvä maailma ei ole valmis! Mutta asia ei ole niinkään, sillä Jumala loi maailman seitsemässä päivässä (tai oikeastaan kuudessa, sillä seitsemäntenä hän lepäsi), sillä niin sanoo Raamattu… Ja sitä paitsi, ei maailmaan (keskeneräiseenkään sellaiseen) voisi missään rakennusvaiheessa päästä livahtamaan ripaustakaan pahuutta, jos sen on yksin luonut Absoluuttisen Hyvä Jumala, Hän joka ei voi luoda pahuutta!
Tullaan siis siihen tulokseen, että joko Jumala ei ole hyvä, tai sitten hän ei ole luonut maailmaa yksin, jolloin kristinuskon absoluuttinen monoteismi (usko yhteen Jumalaan ja siihen, ettei heitä mitenkään voisi olla enempää) olisi täyttä puppua. Eikö vielä järkevämpi lopputulos olisi, että Jumalaa ei ole
Jos Jumalan kaikkitietävyys-ajatusta kehitellään edelleen, havaitaan, ettemme saa päättää itse mistään. Näinhän on tavallaan myös tieteessä: Aivotoimintomme ovat kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä. Tavallaan voimme vaikuttaa niihin itse, tavallaan taas mitään ”itseä” ei olekaan, vaan kaikki on sähkökemiaa… Ja sehän on ihan loogista. Ja näin on kristinuskossakin: Jumala tietää kaiken ja on kaiken luonut. Niinpä hän jo Aatamia ja Eevaa luodessaan tiesi tulevien sukupolvien kohtalot ja samalla LOI NE. Ja samalla hän loi myös tulevien sukupolvien PAHAT TEOT! Hän päätti jo etukäteen, että Aatami ja Eeva syökööt sen omenan, hän päätti jo etukäteen, että Lucifer yrittäköön loistaa kirkkaammin kuin Minä Itse. Ja hän päätti jo etukäteen, kuka tulee pääsemään Taivaaseen ja kuka ei. Me olemme kuin nukkeja suuressa nukkekodissa, jolla suuri Herra leikkii ja heittää haluamansa nuket Taivaaseen ja haluamansa Helvettiin.
Tämäkö on hyvyyttä?
Jos uskovaisten kanssa keskustelee tästä asiasta tarpeeksi pitkään, saa lopulta seuraavankaltaisia vastauksia: No tätä mä en voi sulle selittää, mutta kyllä Jumala sen tietää! Tutkimattomia ovat Herran tiet. Olis hauska vielä jutella, mut mun on nyt ihan pakko mennä!
Kristinusko ei siis voi selittää tätä asiaa. Ja eihän sen selittäminen ole tarpeenkaan. Uskon, koska järjenvastaista on.
(Luonnonsuojelijoita ja vastaavia mömmöjä varmaankin harmittaa se, että maailma luotiin kristinuskon mukaan ihmistä varten. Ihminen on Jumalan kuva, ja muista eläimistä ei niinkään ole väliä. Nehän on luotu ihmistä varten. Ja siksi pikku eläimetkin joutuvat kärsimään ja elämään vittumaisessa maailmassa, vaikka eiväthän ne paratiisissa siihen hedelmään koskeneet [ei olisi muuten ollut mahdollistakaan, etteivät Aatami ja Eeva olisi syöneet omppua ennen pitkää. Jos lapselle sanoo, että tuota karkkia ei saa ottaa, niin mitähän lapsi tekee heti, kun silmä välttää?] eikä niitä pitäisi rangaista siitä, että kaksi tyhmää ihmistä ahmi omenan. Vai eikö eläimillä ole uskovaisten mielestä esim. kipuaistia? Muuten, jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, niin silloinhan Jumalan täytyy olla ainakin osittain paha, kun ihminenkin on ainakin osittain paha…)
a) Vanhan testamentin (ja miksei uudenkin) kertomukset
b) Ns. palkkiomoraali
c) Lutherin ynnä muiden opetukset
d) Maailman pahuus
Kohta a) lienee kaikille selvä. Vanhassa testamentissa Jumala esim. tuhoaa koko ihmiskunnan (ihan muutamaa ihmistä lukuun ottamatta), antaa Saatanalle valtuudet kiduttaa eräitä uskovaisia mielensä mukaan, käskee Abrahamia uhraamaan poikansa ja käyttäytyy muutenkin kuin suuri sika. Lisäksi vanhassa testamentissa on ikivanhoja lakitekstejä, joissa sanotaan mm. että jos nainen on raiskattu, raiskaaja pitää kivittää Ja eräissä tapauksissa myös raiskattu nainen pitää kivittää! Eräät uskovaiset sanoivat minulle, että Raamatussa on vanha testamentti, jotta ymmärtäisimme uuden testamentin taustat yms. Mutta koko Raamatunhan pitäisi olla tuota kuuluisaa Jumalan Sanaa! Onko Jumalan Sanaa ajatus, että nainen pitää kivittää, koska hänet on raiskattu?!? Palkkiomoraali Kuulin erään ystäväni käyttävän tällaista kummallista yhdyssanaa hänen puhuessaan kristinuskon moraalista ja etiikasta. Uskonnontunnillahan on opittu, että kristillinen etiikka pitää sisällään ns. yleisen etiikan ns. taivasnäkökulman (taivasnäkökulma tarkoittaa sitä, että tekoja punnitaan kuoleman jälkeen). Mutta mitä on todellinen hyvyys? Onko se sitä, että käyttäydytään siivosti ja ollaan ystävällisiä, jotta päästäisiin Taivaaseen sitten joskus? Ei, todellinen hyvyys ei voi olla tällaista. Eikös sekin ole syntiä, jos ajattelee pahoja asioita? Jumalahan näkee päidemme sisään ja huomaa, jos teemme hyviä töitä vain koska haluamme päästä Taivaaseen! Sillä juuri se on palkkiomoraalia.
Todellinen hyvyys on sitä, että mietitään aina tilanteesta riippuen, mikä tässä tilanteessa aiheuttaa vähiten kärsimyksiä itselleen ja muille ja mikä aiheuttaa eniten hyvää mieltä itselleen ja muille. Sitten valitaan tietysti se vaihtoehto, joka tuottaa eniten hyvää. Ja pitää miettiä myös teon myöhempiä seurauksia: Teon seuraukset eivät pitkänkään ajan päästä saa aiheuttaa mitään pahaa. Mikä sitten on pahaa? Se meidän täytyy itse määritellä. Tässä esimerkkejä pahoista asioista (jotka eivät kuitenkaan välttämättä aina ole pahoja): Paha mieli itselle tai muille, tappaminen, luonnon tuhoaminen… (aina kaikissa tilanteissa nämä eivät ole pahoja! Olisiko vaikka Adolf Hitlerin tappaja tehnyt pahasti?)
Todellinen hyvyys ei ole sitä, että totellaan sokeasti johtajia (tässä tapauksessa Jumalaa). Tällöin opitaan tottelemaan mukisematta myös sellaisia johtajia kuin Hitler. Jumala käski Abrahamia surmaamaan oman poikansa Iisakin uhrina, ja Abraham oli valmis tekemään sen heti. Jumala tosin viime hetkellä sanoi, ettei Abrahamin tarvitsisikaan tehdä moista. Eikö God olekin oikeudenmukainen? Kysymys kuuluu nyt, oliko Abraham hyvä ihminen? Todellista hyvyyttäkö on se, että pelätään Jumalaa ja tehdään, mitä Jumala sanoo, surmataan vaikka suku ja kaikki? Jos Abraham olisi ollut hyvä ihminen, hän olisi huutanut välittömästi: ”Helvettiin sellainen Jumala joka käskee vanhempaa surmaamaan lapsensa!” Mutta Abraham ei ollut hyvä ihminen, eikä God hyvä Jumala. (Abrahamin moraali oli tätä palkkiomoraalia)
Katolinen kirkko opetti ennen vanhaan (ja taitaa opettaa nykyäänkin), että: Ihminen pelastuu, jos kirkon jäsen tekee hyviä töitä.
Martti Luther huomasi ristiriidan Raamatun ja katolisen kirkon välillä. Ja niinpä sitten Luther opetti: Ihminen pelastuu yksin armosta, uskon kautta.
Luterilaisuuden ydin onkin siinä, ettei ole mitään väliä mitä tekee, kunhan katuu ja pyytää anteeksi. Tällöin armahdetaan. Saa siis tehdä niin paljon syntiä kuin haluaa, kunhan sitten rukoilee: ”Anna syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksiannamme niille Ja tämä armoperiaate-juttu on minun mielestäni vielä moraalittomampaa kuin palkkiomoraali!
Käsittelemättä on vielä kohta d) Maailman pahuus. No niin, jos katsotte vaikka luontoa, se voi ensi näkemältä näyttää kauniilta, mutta kun sitä tutkitaan tarkemmin, huomataan, että eläminen siellä on kovaa peliä. Eläimet tappavat toisiaan, nopeat syövät hitaat, vahingoittuneet ja sairaat yksilöt on lähes aina tuomittu kuolemaan. Hyvä ja paha (jos sellaisia on) näyttävät olevan aikalailla tasapainossa tässä maailmassa. Mutta eihän näin pitäisi olla! Kaiken on luonut Hyvä Jumala, Absoluuttisen Hyvä Jumala, joka ei voi luoda mitään pahaa!
Ai niin, se paratiisi-juttu Maailmassa on pahuutta, koska Aatami ja Eeva popsivat sen omenan, jonka Herra olisi ite tahtonut nauttia iltapalaksi. Ja siksi Aatu ja Eetu ajettiin ulos Paratiisin Porteista ja he löysivät itsensä vittumaisesta maailmasta, jossa nopeat syö hitaat, kaikilla on kiire, miehet hakkaavat vaimojaan ja homojen sallitaan rekisteröidä suhteensa. Mahtoi Aapelia ja Eepeliä kaduttaa!
Paitsi ettei mahtanutkaan. Paratiisi-jutun on näet keksinyt joku, jonka aivot ovat pudonneet ulos sieraimesta jo kauan sitten.
Raamattu opettaa, että:
- Jumala loi maailman
- Kaikki tuli täsmälleen sellaiseksi kuin Jumala tahtoi
- Kaikki Jumalan luoma on hyvää
Ja mistähän paha on tullut? No, olipa kerran enkeli nimeltä Lucifer. Hän tahtoi loistaa Jumalaakin kirkkaammin, ja tästä God ei tykännyt. Hän heitti Luciferin kannattajineen alas Taivaasta ja he putosivat Maahan. He putosivat niin koooorkealta, että maahan tuli reikä ja Lucifer ja kump. löysivät itsensä Maapallon keskipisteen tuntumasta ja havaitsivat, että täällähän on lämmin. Toisaalta paha tuli ihmisestä, kun Aatami ja Eetami söivät Jumalan iltapalaompun. Lucifer oli varmaan se käärme, joka hipsi paratiisiin ja käski immeisiä syöpöttelemään Jumalan iltaruoan. Jutussa ei ole järjen häivääkään! Ettekö te tajua sitä?!? JUMALA oli luonut ihmisen, ja JUMALA oli luonut Luciferin, ABSOLUUTTISEN HYVÄ Jumala. Ja kaikki Jumalan luoma oli hyvää. Silti ihmiset ja Lucifer olivat ainakin osittain pahoja. Kuinka se on mahdollista? Oliko paha hiipinyt heihin salaa niin, ettei Jumala huomannut?
Ei, asia ei ole näin. Asia on (edelleen) näin: Uskonto on järjenvastaista. Tämä on taas yksi todiste siitä. Uskonto on järjenvastaista, ja siksihän kannattaakin uskoa! Eikö ole siistii?
Katsokaas nyt: Jumala on Kaikkivaltias ja Kaikkitietävä, ja tuonpuoleisessa ei ole aikaa. Koska Jumala tietää kaiken ja toisaalta koska hän vaikuttaa kaikissa ajoissa samaan aikaan, HÄN TIESI JO LUCIFERIA, SEKÄ AATAMIA JA EEVAA LUODESSAAN VALLAN HYVIN, MITÄ NÄMÄ TULISIVAT TEKEMÄÄN! Miksi, oi miksi hän loi heistä sellaisia kuin loi? Yrittääkö hän tahallaan kiusata ihmistä? Vai onko maailman luominen vielä kesken: Täällä on vielä pahuutta, koska lopullinen, hyvä maailma ei ole valmis! Mutta asia ei ole niinkään, sillä Jumala loi maailman seitsemässä päivässä (tai oikeastaan kuudessa, sillä seitsemäntenä hän lepäsi), sillä niin sanoo Raamattu… Ja sitä paitsi, ei maailmaan (keskeneräiseenkään sellaiseen) voisi missään rakennusvaiheessa päästä livahtamaan ripaustakaan pahuutta, jos sen on yksin luonut Absoluuttisen Hyvä Jumala, Hän joka ei voi luoda pahuutta!
Tullaan siis siihen tulokseen, että joko Jumala ei ole hyvä, tai sitten hän ei ole luonut maailmaa yksin, jolloin kristinuskon absoluuttinen monoteismi (usko yhteen Jumalaan ja siihen, ettei heitä mitenkään voisi olla enempää) olisi täyttä puppua. Eikö vielä järkevämpi lopputulos olisi, että Jumalaa ei ole
Jos Jumalan kaikkitietävyys-ajatusta kehitellään edelleen, havaitaan, ettemme saa päättää itse mistään. Näinhän on tavallaan myös tieteessä: Aivotoimintomme ovat kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä. Tavallaan voimme vaikuttaa niihin itse, tavallaan taas mitään ”itseä” ei olekaan, vaan kaikki on sähkökemiaa… Ja sehän on ihan loogista. Ja näin on kristinuskossakin: Jumala tietää kaiken ja on kaiken luonut. Niinpä hän jo Aatamia ja Eevaa luodessaan tiesi tulevien sukupolvien kohtalot ja samalla LOI NE. Ja samalla hän loi myös tulevien sukupolvien PAHAT TEOT! Hän päätti jo etukäteen, että Aatami ja Eeva syökööt sen omenan, hän päätti jo etukäteen, että Lucifer yrittäköön loistaa kirkkaammin kuin Minä Itse. Ja hän päätti jo etukäteen, kuka tulee pääsemään Taivaaseen ja kuka ei. Me olemme kuin nukkeja suuressa nukkekodissa, jolla suuri Herra leikkii ja heittää haluamansa nuket Taivaaseen ja haluamansa Helvettiin.
Tämäkö on hyvyyttä?
Jos uskovaisten kanssa keskustelee tästä asiasta tarpeeksi pitkään, saa lopulta seuraavankaltaisia vastauksia: No tätä mä en voi sulle selittää, mutta kyllä Jumala sen tietää! Tutkimattomia ovat Herran tiet. Olis hauska vielä jutella, mut mun on nyt ihan pakko mennä!
Kristinusko ei siis voi selittää tätä asiaa. Ja eihän sen selittäminen ole tarpeenkaan. Uskon, koska järjenvastaista on.
(Luonnonsuojelijoita ja vastaavia mömmöjä varmaankin harmittaa se, että maailma luotiin kristinuskon mukaan ihmistä varten. Ihminen on Jumalan kuva, ja muista eläimistä ei niinkään ole väliä. Nehän on luotu ihmistä varten. Ja siksi pikku eläimetkin joutuvat kärsimään ja elämään vittumaisessa maailmassa, vaikka eiväthän ne paratiisissa siihen hedelmään koskeneet [ei olisi muuten ollut mahdollistakaan, etteivät Aatami ja Eeva olisi syöneet omppua ennen pitkää. Jos lapselle sanoo, että tuota karkkia ei saa ottaa, niin mitähän lapsi tekee heti, kun silmä välttää?] eikä niitä pitäisi rangaista siitä, että kaksi tyhmää ihmistä ahmi omenan. Vai eikö eläimillä ole uskovaisten mielestä esim. kipuaistia? Muuten, jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, niin silloinhan Jumalan täytyy olla ainakin osittain paha, kun ihminenkin on ainakin osittain paha…)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.