70-luvun talot nolla-arvoisia.

Kyllä 70-luvun talon voi ostaa mutta vain käyvällä hinnalla.

Ulkoistetaan kauppa muille ihmisille joku muu vastaa jos vastaa

Helsingissä melkein kaikille 60-70-luvun kerrostaloille tehty jo putki/julkisivuremontit. Haluttuja asuntoja hyvillä alueilla. Kovat on hinnatkin syystä.

70-luvun huonekalut myös kuuminta hottia, tiikki huonekalut revitään käsistä.

On asunto Helsinki/Tampere/Turku/Oulu ulkopuolella, ihan sama mikä vuosikymmen, arvo 0

Noh, maalaisen vaikea ymmärtää..

Muovia kosteussulkuna ja kapillaarikatko puuttuu laatan alta ja salaojat tehty
5 cm kurttumuoviputkesta. Laatan alla hienoa soraa siinä vesi nousee laatan pohjaan asti eikä sokkelissa ole patolevyä.

Nyt on myynnissä myös halvalla hyvää.

Moni 70-luvun talo lähtee uskomattoman halvalla verrattuna moneen muuhun asumismuotoon ja hyvillä paikoilla. Ei saa tosiaan edes tontteja välttämättä samaan hintaan samoilla sijainneilla. Kuntokin on monessa ihan kohdallaan. Itse yllätyin, kuinka lämpimiäkin osa on vaikka vanhempaa tekniikkaa.

Jos en olisi langennut rakentamaan, ostaisin melko varmasti tuollaisen edullisen talon.

Aikuisten oikeesti 80-luvulla tehtiin kuraa kuten myös viime vuosina ja juuri nyt

SILLOIN tehtiin laatua, nyt hätäisesti pelkkää paskaa ja sekundaa.

Tasakatto hometorppa nurin ja kaavamuutos. 10-16 kerrosta tasokkaita huoneistoja kerrostaloon.

Turha yleistää. Ei kaikissa 70-luvun taloissa ole tasakattoa, liika vuotavaa höyrynsulkua, puutteellisia pihan kallistuksia, valesokkelia tai maanvaraista lattiaa liian hienojaloisella täytöllä. Talot ovat yksilöitä koska niiden rakenteet ovat erilaisia.

Herrrlinin sanomat, joka on muiden porrrvarimedioiden tavoin olleet masinoimassa Velka-kuplaa "nolla"-korkojallituksella, joutuu nyt kaikin tavoin peittelemään LAMAA ja sen tuomaa hintaromahdusta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16220549/asuntojen-hintojen-romahdus-on-alkanut-suomessa---osa-2--

Vanhoissa taloissa voi silti asua kuten ennenkin, romahdus ei niiden asumiskuntoa huononna, jos ne halutaan pitää kunnossa.
T. haans.sea

Kukaan joka ei halua homeita haistella ei asu jossain 70-luvun mörskässä, kyllähän totuus on tämä.Ei niitä uusia taloja huvikseen rakenneta.

Kaverini osti 70 luvun talon. Tähän mennessä on jo palanut kuusinumeroinen summa euroja, eikä talo ole vieläkään kelvollinen asuttavaksi. Tyhjillään yhä edelleen ja pitkittyneen remontin alaisena. Todennäköisesti tuo rötiskä palaa kohta?

50 vuotta vanha talo = 50 vuotta vanha auto

Helposti menee vanhan peruskuntoisen talon remppaan 100 tonnia, olipa siinä varsinaista vikaa tai ei. Jos nyt hiukan on perillä asioista ja vähän kykenee tekeen itsekin, tuolla rempalla eli hinnalla talo vastaa lähes uutta. Valesokkelin ongelmat riippuu paljon siitä miten se on tehty ja yleensä sekä sokkelin rakenteet että sadevesihommat ja salaojat on jo ainakin kertaalleen rempattu. Tarkkana kantsii olla juurikin siinä hankintavaiheessa, eikä vasta sen jälkeen.

Keltainen lehdistöhän nuo tietää varmasti.

Miten jollain voi olla 70-luvun talosta velkaa? Suurin riesahan moinen on jos perinnöksi sen saa…

Täytyy aika tyhmä olla jos maksaa yli 50 vuotta vanhasta talosta yhtään mitään. Talot on kulutustavaraa siinä missä kaikki muukin. Tontista voi maksaa mutta vanha torppa matalaksi vaan ja uusi tilalle.

Puhutaanko nyt omakotitaloista vain kerrostaloista vaiko molemmista ?

Olipa kuinka tahansa, hinnat tippuvat muutto-Tappio-alueilla ja sinnittelevät kasvukeskuksissa, vaikka tulevat sieläkin tippumaan, raskaan ylihinnoittelun ja LAMAn takia. Huomaa, lamalle ovat keksineet peitetarinan, sen koronan.

70-80-taitteessa rakennettiin suomi täyteen juuri aloittajan kuvaamia rivareita. Niissä voi olla aikamoinen remppapommi tai purkusavotta tiedossa. Tässä meidän kylällä vedettiin sileeks tuollainen päältäpäin ihan kohtuullisen oloinen pytinki ja ei kun tontti grynderille. Tosin, itse olisin tehnyt pikkasen pidemmän ajan remppasuunnitelman ja ei kun paikat kuntoon. Nyt alkuperäisille omistajille ei jäänyt kuin pikku korvaus tontista ja muisto kodista.

Onko jollakin kanttia väittää, että 100-vuotias talo on huonosti tehty. Nämä 70-luvun viritelmät on sitten eri asia.

Uusia vuokrataloja pitäisi rakentaa myös. Yhdessä kunnassa homehtunut kaikki.

Ei kait ne kaikki voi olla huonoja ja hyvä tarkistaa ennen ostoa, tällä jutulla yritetään nyt ihmisiä pelotella pakenemasta maalle ja kauemmaksi taajamilta, ostamalla vielä edullisemmin asunto kuin joku uusi kuutio keskustasta?

Muistakaa olette kaikki lampaita jota media ohjailee.

Tuo valesokkelirakenteen huonous on totta, mutta rakennuslupaviranomainen hyväksyi ja suunnittelijat suunnittelivat sellaisia. Yksi suuri virhe oli siinä kun kaavoittaja antoi sokkelikorkeuden ja kun sitä piti noudattaa rakennus tuli aivan maanpintaan. Rakennukset olisi pitänyt perustaa korkeammalle sorapatjan päälle.

Itsekin aikanaan ensimmäisiä tasakattoja töllistellessä totesin, että ei tule Suomessa toimimaan. Kyllä arkkitehdit hommansa osaa, todettiin. Tänään, puoli vuosisataa myöhemmin voin todeta, ettei toimineet nuo katot, ja, että arkkitehdeille on aina maksettu liikaa palkkaa.

Talosta ei kannata maksaa montaa kymmentä tuhatta euroa. Ostaa vain halvan ja kun sen haluaa pois, niin myy hemmetin halvalla pois, lahjoittaa tai tuikkaa tuleen.
Yhtä hyvä sijoitus kuin auto tällaiset talot.

Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ulkopuolella kaikkien asuntojen arvo romahtaa

Vai ei ole uusissa rakennuksissa kosteusvaurioita. Vähän väliä uutisoidaan uudessa rakennuksessa havaitusta kosteus ongelmasta, vaikka rakennus on muutaman vuoden ikäinen.
Kyllä näissä passiivi eli nollaenergiataloissa tulee olemaan kosteusongelmia ja muitakin ongelmia, kun sellainen rakennus on tiivis, kuin muovipullo.
Mitä tulee ikkunoiden lämpötiiviyteen, niin serkulla on 2000 luvulla rakennettu valmistalo, niin kyllä huomasi ikkunan vierellä istuessa, että ikkunan karmista virtasi kylmää ilmaa ihan samalla tavalla, kuin 1970 luvulla rakennetussa talossa.

Jos pientalo on palvellut 50 vuotta, niin kyllä sen joutaa jo purkaa.

Olen varmaan ketjun jossain vaiheessa kommentoinutkin 70 luvun taloja ja myös uudempia.
Kaikki riippuu rakennuspaikasta, ilmanvaihdosta ja käyttäjistä.
Vaikka talo olisi uusi ja rakennettu hyvälle rakennuspaikalle niin asukkaat voivat saada siihen vuodessa homeongelman ja taasen on tapauksia jossa talo on huonolla paikalla ja asukkaat ovat saaneet sen pidettyä erinomaisessa kunnossa.

Joskus aikoinaan rakennettiin taloja joiden huoltoon oli tehtävä todella paljon töitä, nykyään pärjää vähemmällä työllä.

Jos 70 luvun talo on hyvin salaojitettu pumppauskaivoilla ja vesikatto on pidetty tiiviinä ja ilmanvaihto vaatimusten mukaisena niin riski homeelle ja laholle on pieni.

Jos kun, tontilla on
kolme purkukuntoista entistä rakennusta
tontin hinnallakaan ei ole enää väliä.

Millään ei ole enää mitään väliä.
Paitsi, että asun enkä ole velkaa.
Sen verran remontteja, että kestää hautaan eli muutaman vuosikymmenen.

Uudet ne vasta loukkuja ovatkin.
Voi mennä rakennuttaja konkkaan ja jää puolivalmis talo jossa ei voi asua.
Eikä pienillä palkoilla saa omaa ikinä maksettua.
Katkaistu harjakatto se vasta homeloukku onkin.

Asuntojen elinkaari ilman peruskorjauksia on yleensä ihmiselämän pituinen. Suomen asuntojen suurin ongelma sähköriippuvuus. Valtaosa asunnoista muuttuu asumiskelvottomiksi sähköjen katkettua.
Öljy tulee väistämättä loppumaan ja sen jälkeen ei ole sähköäkään. Tähän ei ole varauduttu juurikaan, vaikka asia on ajankohtainen jo lähivuosikymmeninä. Enää ei käytännössä ehditä tehdä oikein mitään katastrofin välttämiseksi.

Mitäs sitten? Vihreät ovat iloissaan, kun omakotitalon omistajat kärsivät ja Soininvaara nauttii, kun maaseudun keput saavat kuonolleen. Suuri ilon päivä urbaaneissa ja nuorisopiireissä.