Nykyeurooppalaisten esivanhemmat olivat mustaihoisia paljon pitempään kuin aiemmin on luultu, kertoo tuore espanjalaistutkimus. Sen tuloksena syntyi yllättävä kuva seitsemän tuhatta vuotta sitten eläneistä eurooppalaisista: iho oli musta, mutta silmät olivat siniset. Vanhastaan siniset silmät on tulkittu paljon ihon vaalentumista myöhäisemmäksi tuontitavaraksi.
Tutkittavina oli kaksi eurooppalaisen metsästäjä-keräilijäväestön jäsentä, joiden luurangot löytyivät La Braña-Arinterosta Luoteis-Espanjasta vuonna 2006. Syvän luolan pimeydessä ja kosteudessa jäänteet olivat säilyneet poikkeuksellisen hyvin, joten toisen miehen hampaasta saatiin tutkimuskelpoinen DNA-näyte.
Sen analyysi osoitti, että varhaiset eurooppalaiset olivat geneettisesti läheisintä sukua tämän päivän pohjoiseurooppalaisille, etenkin suomalaisille ja ruotsalaisille. Iholtaan he kuitenkin olivat kaikkia nykyisiä eurooppalaisia kansoja tummempia, joskaan tarkkaa sävyä ei kyetä sanomaan.
Vakiintuneen teorian mukaan nykyihmisten iho alkoi muuttua Euroopassa valkoiseksi heti sen jälkeen, kun ensimmäinen muuttoaalto tuli maanosaamme 45 000 vuotta sitten. Tulijat tarvitsivat kaikki mahdollisuudet hankkia D-vitamiinia, myös ihon kautta, vanha selitys kuuluu. Afrikan auringossa ongelmaa ei ollut ollut.
Selitys on selvästikin väärä, sillä La Brañan muinaisvainajan suku oli elänyt Euroopassa miltei 40 000 vuotta ja silti hänen ihonsa oli yhä tumma, La Brañan tutkimuksen johtaja Carles Lalueza-Fox sanoo.
Sinisiä silmiä Euroopassa on oletettu esiintyneen ensi kertaa viitisen tuhatta vuotta sitten, kun Eurooppaan muutti kaakosta myöhäinen viljelijäväestön aalto. Sekään teoria ei enää näytä pitävän paikkaansa.
Tutkimus on julkaistu tiedelehti Naturessa, ja tuloksista kertovat myös muun muassa Science Daily ja National Geographic -lehdet.
https://yle.fi/uutiset/3-7057333
Tutkittavina oli kaksi eurooppalaisen metsästäjä-keräilijäväestön jäsentä, joiden luurangot löytyivät La Braña-Arinterosta Luoteis-Espanjasta vuonna 2006. Syvän luolan pimeydessä ja kosteudessa jäänteet olivat säilyneet poikkeuksellisen hyvin, joten toisen miehen hampaasta saatiin tutkimuskelpoinen DNA-näyte.
Sen analyysi osoitti, että varhaiset eurooppalaiset olivat geneettisesti läheisintä sukua tämän päivän pohjoiseurooppalaisille, etenkin suomalaisille ja ruotsalaisille. Iholtaan he kuitenkin olivat kaikkia nykyisiä eurooppalaisia kansoja tummempia, joskaan tarkkaa sävyä ei kyetä sanomaan.
Vakiintuneen teorian mukaan nykyihmisten iho alkoi muuttua Euroopassa valkoiseksi heti sen jälkeen, kun ensimmäinen muuttoaalto tuli maanosaamme 45 000 vuotta sitten. Tulijat tarvitsivat kaikki mahdollisuudet hankkia D-vitamiinia, myös ihon kautta, vanha selitys kuuluu. Afrikan auringossa ongelmaa ei ollut ollut.
Selitys on selvästikin väärä, sillä La Brañan muinaisvainajan suku oli elänyt Euroopassa miltei 40 000 vuotta ja silti hänen ihonsa oli yhä tumma, La Brañan tutkimuksen johtaja Carles Lalueza-Fox sanoo.
Sinisiä silmiä Euroopassa on oletettu esiintyneen ensi kertaa viitisen tuhatta vuotta sitten, kun Eurooppaan muutti kaakosta myöhäinen viljelijäväestön aalto. Sekään teoria ei enää näytä pitävän paikkaansa.
Tutkimus on julkaistu tiedelehti Naturessa, ja tuloksista kertovat myös muun muassa Science Daily ja National Geographic -lehdet.
https://yle.fi/uutiset/3-7057333
Vastaukset 5
Vanhimmat
Geeniyhteys Espanjaan 7000 vuotta sitten osoittaa että sieltä päin tuli tänne väkeä.
Iho ja hiukset alkoivat vaaleta Pohjolan pimeydessä.
Luonnonvalinta alkoi Pohjolassa suosia vaaleuden geeniä joka syntyi Euroopassa 11000 vuotta sitten.
Minkä takia sitten arktiset kansat ovat tummempia ja tummatukkaisia esim. suomalaisiin verrattuina ? Saamelaiset, samojedit, inuitit, ym.
Asialle on luonnollinen selitys. Ne ovat alkujaan vaeltaneet kaukoidän suunnalta, muutenkin samoja piirteitä, idässä kaikilla on tummat viirumaisemmat silmät ja tukka. Vaaleat suomalaiset ovat asuneet pidempään pohjan perukoilla ja sopeutuneet.