On kysytty, miten Suomen olisi pitänyt toimia talvisodan aikana niiden mielestä, jotka mesoavat Suomen häviöstä.
En tiedä kenenkään Neuvostoliiton voittoa ylistäneen ja Suomen häviötä kuulutaneitten vastaneen kysymykseen. On vain tiedossa, että syksyn 1939 neuvottelujwn aikana myönytysten kannalla olleitten Pasikiven ja Väinö Tannerin kannataneen rauhan tekoa, siltä oletukselta, että raja olisi väliaikainen.
Niukkanen ja muut vastustivat rauhan solmimista, koska pelkäsivät uudesta rajasta tulevan pysyvä ja olivat oikeassa.
Länsi tarjosi vuoden 1940 puolella apujoukkoja, jos Suomi esittäisi virallisen pyynön. Suomi perusteli avunpynön hylkäämisen Ruotsin vastustuksella.
Jos olisimme kuitenkin esittäneet virallisen pyynnön, niin mihin se olisi johtanut?
Emme tiedä tarkasti, koska sitä ei kokelitu, mutta voitaisiin olettaa sen sanen Moskovan tarkistamaan rauhanehdot edullisempaan suuntaan niin, että Vipuri ja suurin osa Karjalaa olisi jäänyt Suomelle. Silloin Saksan huomio ei olisi käntynyt Suomeen, ja Saksa olisi keskittynyt sodan valmisteluun Venäjälle jättäen Suomen rauhaan.
On hyvä huomata, että Hitlerin ajatus ottaa Suomi mukaan Barbarossaan pohjautui ilmeisesti suomalaisten motivaation saada talvisodassa menetetyt alueet takaisin. sitä motivaatiota ei olisi ollut, jos Suomelta ei olisi otettu elintärkeitä alueita.
En tiedä kenenkään Neuvostoliiton voittoa ylistäneen ja Suomen häviötä kuulutaneitten vastaneen kysymykseen. On vain tiedossa, että syksyn 1939 neuvottelujwn aikana myönytysten kannalla olleitten Pasikiven ja Väinö Tannerin kannataneen rauhan tekoa, siltä oletukselta, että raja olisi väliaikainen.
Niukkanen ja muut vastustivat rauhan solmimista, koska pelkäsivät uudesta rajasta tulevan pysyvä ja olivat oikeassa.
Länsi tarjosi vuoden 1940 puolella apujoukkoja, jos Suomi esittäisi virallisen pyynön. Suomi perusteli avunpynön hylkäämisen Ruotsin vastustuksella.
Jos olisimme kuitenkin esittäneet virallisen pyynnön, niin mihin se olisi johtanut?
Emme tiedä tarkasti, koska sitä ei kokelitu, mutta voitaisiin olettaa sen sanen Moskovan tarkistamaan rauhanehdot edullisempaan suuntaan niin, että Vipuri ja suurin osa Karjalaa olisi jäänyt Suomelle. Silloin Saksan huomio ei olisi käntynyt Suomeen, ja Saksa olisi keskittynyt sodan valmisteluun Venäjälle jättäen Suomen rauhaan.
On hyvä huomata, että Hitlerin ajatus ottaa Suomi mukaan Barbarossaan pohjautui ilmeisesti suomalaisten motivaation saada talvisodassa menetetyt alueet takaisin. sitä motivaatiota ei olisi ollut, jos Suomelta ei olisi otettu elintärkeitä alueita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruotsin kuningas olisi mennyt bandalissimuksen puolelle!
Tosiasiassa Suomen armeija oli maaliskuussa jo katkeamispisteessä, eikä sotaa olisi voitu jatkaa niitä viikkoja tai peräti kuukausia, joka Ranskan ja Englannin lupausten mukaan olisi suunitelmissa olleen jonkinlaisen avun saamiseen kulunu, jos yleensä olisi mitään sellaista tullutkaan.
LASSE LAAKSONEN:
Olisiko taisteluja pystytty jatkamaan? Suomalaisten
tilanne Kannaksella talvisodan lopussa 1940 ................... 128
-
"Väitteet pysyväisluonteisesta kehityksen muutoksesta Viipurinlahdella ovat kuitenkin kestämättömällä pohjalla. Puolustajan joukot olivat rauhan saapuessa erittäin pahoin kuluneet ja hengissä selviytyneet jo tosiasiallisesti loppuun väsytettyjä. Johtojärjestelmän pilkkoutuminen ja kaoottisuus ovat myös todistettavissa pitävästi. Edelleen materiaalitilanne oli heikko ja reservien taisteluarvo suunnalla vähintäänkin epäilyttävä. Viipurinlahden rannikkorintamalla oltiin kirjaimellisesti kuilun partaalla."
https://www.sshs.fi/pdf/Suomen voima talvisodassa.pdf
Merialueen puolustus olisi voitu siirtää tykistön ja pommittajien harteille, Stalin ilmeisesti tarkoitti tätä huomauttaessaan, jos suomalaislla olisi ollut lentokoneita, olisimme hävinneet.
Aivan.
Ja jos Puna-armeijalla ei olisi ollut valtavaa ylivoimaa,olisimme voittaneet.
On järjetöntä jossitella asioilla,joita ei ollut tapahtumahetkellä olemassa.
Maavoimia olisi vapautunut Viipurin ja Vuoksen välille.
Blenheimit olivat tulossa. Jäätä pitkin tapahtunut hyökkäys oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Neuvostoliitto yritti maihinnousua Suomeen. Suomen rannikkotykistön tulivoima toimi tehokkaana pelotteena myös jatkosodassa.
No mitä ne sitten yritti kesällä 1944 Viipurin lahdella?
Ilman paukkaheikkiä venäläiset olisivat loppuneet Lahtikiväärien paukkeessa.
On totta, että Heinrichsin ja Grandellin riita pst-kiväärin kaliiperista hidasti aseen saamista käyttöön,mutta ei ratkaisevasti. Vain muutamia kuukausia. Valmistusvalmiutta ei ollut.
Eikä 20 mm ase tehonnut raskaisiin vaunuihin.
Mutta olisi tepsinyt kaikkiin neukun Talvisodan vaunuihin!