siinä itsenäisyytemme oli vaakalaudalla. Sota 1918 oli sisäinen luokkasota ja 1941 Suomi itse aloitti valloitussodan. Tuona vuonna mikään ehkä Saksaa lukuunottamatta ei uhannut itsenäisyyttämme.
Suomen ainoa Vapaussota on Talvisota
Anonyymi
1464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vapausota käsiteenä tarkoittaa vapautumista miehittäjistä sodan avulla. Suomi ei olut miehitetty v.1939, mutta naapuri yritti sitä.
Suomessa oli v.1918 venäläisiä joukkoja aseistamassa punakaartejamme, joten niiden häätämiseen oli perusteita. Sitäpaitsi venäläiset joukot olivat maassa Suomen sodan 1808-09 seurauksena, eli miehittäjiä.
Suomessa oli 1941-41 puna-armeijan laivastotukikohta ja NLpainosti välirauhan aikana jatkuvasti, jonka vuoksi oli pakko turvautua Saksaan. Neuvostoliitto aloitti myös sodan kesäkuussa 1941.
Jatkosota ei ollut hyökkäysota vaan puolustussota, jossa yritettin saada talvisodassa menetetyt alueet takaisin.
Vuosi 1941 ei ollut historiasta irrallinen ajanjakso, vaan menneiden tapahtumien jatkumoa.
Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari Vjatsheslav Molotov Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940, kolme ja puoli kuukautta talvisodan rauhan solmimisen jälkeen:
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
Puna-armeija oli tuolloin jo miehittänyt Viron, Latvian ja Liettuan ja ne tultaisi pakkoliittämään Neuvostoliittoon elokuussa.
Suomessa seurattiin noiden Baltian valtioiden tilannetta tarkkaan, ja kun Saksa sitten heinäkuussa alkoi tiedustella Suomelta mahdollisuutta sotilaiden kauttakulkuun Norjaan, otettiin se tieto huojentuneena vastaan.
Vieraillessaan Berliinissä marraskuussa 1940 Vjatsheslav Molotov vaati Adolf Hitleriltä maiden välisen elokuun 1939 salaisen etupiirisopimuksen pitämistä myös Suomea koskien, jolloin hänelle kävi selväksi, ettei se enää käy.
Torjuessaan Saksan kesällä 1940 Suomi olisi samalla altistanut itsensä samaan osaan, mihin Viro, Latvia ja Liettua joutuivat; pakkoliitetyksi Neuvostoliittoon, tai sitten yrittää torjua yksin puna-armeijan uutta hyökkäystä, johon Josif Stalin olisi varannut varmasti niin paljon enemmän joukkoja, ettei talven 1939-1940 hyökkäyksen epäonnistuminen olisi taatusti tullut toistumaan.
Neukku halusi marraskuussa 1940 ulkoministeri Molotovin suulla ”saattaa Talvisodan päätökseen!”
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Karkeimmasta päästä historian vääristelyä on se kun opetetaan, että Neuvostoliitto olisi kesällä 1941 ilman epäilystäkään miehittänyt Suomen ellei Suomi olisi lähtenyt hyökkäykseen Itä-Karjalaan. Että sillä hyökkäyksellä sitten pelastettiin Suomen itsenäisyys vaikka meni päinvastoin. hyökkäyksemme takia se meinattiin menettää 1944.
Esitä sitten muutama lähde, joissa kertomaasi väitetä on opetettu.
Se on totta,että hyökkäyksellä haluttiin ottaa takaisin Talvisodassa menetetyt alueet.
Ja enemmänkin.
NLvaati kyllä syksyllä -40 Saksalta lupaa toimeenpanna Talvisodan suunnitelma eli Suomen valtaus, mutta ei sitä oltu -41 toteuttamassa.
Mikäs se semmoinen puolustusota on jossa rajoja siirrettiin kauas Itä-Karjalaan? Vuonna 1941 sota oli hyökkäyssotaa ja sillä sipuli.
" Mikäs se semoinen puolustusota on jossa rajoja siirretiin kauas Itä-Karjalaan?"
Entä Neuvostoliiton käymä puolustusota, jossa rajoja siirretin kauas länteen m. Saksan kustannuksella, ja puututtin vapautettujen valtioiten sisäisiin asioihin niin, että järjestelmä muutettin alkuperäisestä hallitusmuodosta komunistidiktatturiksi?
On hyvä muistaa, että Mannerheim oli saanut venäläiaen upseerikoulutuksen, joka sitten hallitsi Marsalkan ajatelutapaa turvallisista rajoista.
Turvallisuuta siinä haetiin venäläiseen tapaan, ei siinä sen kummemasta ollut kyseessä.
Ja vuoteen 1944 mennessä se oli muuttunut puolustus- ja selviämissodaksi ja sillä sipuli!
Hyökkäyssota onkin siitä ilkeä, että sitä ei parane mennä häviämään. Voi todellakin joutua kamppailemaan olemassaolostaan mutta se on hyökkäyksen syytä.
" Suomessa oli 1941-41 puna-armeijan laivastotukikohta ja NLpainosti välirauhan aikana jatkuvasti, jonka vuoksi oli pakko turvautua Saksaan. Neuvostoliitto aloitti myös sodan kesäkuussa 1941. "
Miksi NL painosti Suomea "laivastotukikohdastaan" mutta ei lainkaan Saksaa?
Neukku oli 1939-1941 Saksan kumppani!
Entäs monen muun maan kumppanuus Saksan kanssa, kuten vaikka Suomen, Ruotsin, Sveitsin, etc... Miksi et niistä puhu, onko jotenkin hankala aihe ?
Minkä maan Ruotsi tai Sveitsi jakoi Saksan kanssa?
Luulin sinun jo aiemmin saavuttaneen pohjan kysymystesi tyhmyydessä mutta aina löydät aukon mennä pohjastakin läpi.