Lääkäriyhtiöissä ja julkisessa terveydenhuollossa tehdyt talous- ja virkarikokset

Lääkärien keskustelupalstoilla on virinnyt vilkas keskustelu kyseenalaisista toimista eräässä yliopistosairaalassa ja Attendossa.
Yleisen mielenkiinnon takia teen tämän yhteenvedon TYKSin kuvantamisen tapauksesta, joka on yksi pahimmista. Suurin osa virkarikoksista jää tutkimatta syystä tai toisesta. Tässä mukana myös talousrikoksen aineksia, koska saatu asiattomasti rahallista hyötyä ja perättömästi maksettuja lisätyöpalkkoja ei ole palautettu. Tunnusmerkistöt täyttyvät. Kukaan vastuuhenkilöistä ei myöskään eronnut tietääkseni.
Aluksi asiaa yritettiin peitellä ja kiistää, mutta lopulta asianomaiset myönsivät tapahtuneen.
Asia koskee lisätyön tekemistä vastoin määräyksiä. Kyseessä on Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) vallinnut menettely.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöjaosto on kokouksessaan 22.3.2005 ja asianomaisessa pöytäkirjassaan Nro 3/2005 käsitellyt lääkäreiden kliinistä lisätyötä (kohta 29). Pöytäkirjan kaksi viimeistä virkettä kuuluvat seuraavasti:
On siis tarpeen vahvistaa, että henkilöstöjaostossa 14.12.2004 päätetyt periaatteet ovat edelleen voimassa sellaisenaan. Sopimuksen mukaisesti kliininen lisätyö on uudessakin tilanteessa mahdollista vain kokoaikaiselle lääkärille.
Kuten todettua TYKSissä lisätyön tekeminen on varattu vain kokoaikaisille lääkäreille. Kuitenkin TYKSin kantasairaalan kuvantamiskeskuksessa työskennelleet osa-aikaiset lääkärit ovat tiettävästi tehneet lisätöitä edellä mainitun linjauksen vastaisesti. Heillä ei lisätyöntekoon ole ollut osa-aikaisuuden vuoksi oikeutta.
Lisätyölistat ovat tiettävästi kulkeneet osastonylilääkäri Kimmo Mattilan kautta. Muita esimiehiä ovat olleet johtaja Juha Sjövall sekä hallinnollinen apulaisylilääkäri Sakari Salo. Lisätyötä tehneet osa-aikaiset lääkärit ovat tiettävästi virkasuhteisia.
Täydentäen todettakoon, että lisätöistä saa yleensä hyvän korvauksen ja puheena olevien osa-aikaisten lääkäreiden esimies on ilmeisestikin osaltaan vastuussa toiminnasta. Yleisesti ottaen tilanteessa, jossa osa-aikainen lääkäri tekee lisätyötä, lisätyökorvausta tulisi tiettävästi maksaa eri perustein kuin kokoaikaisen lääkärin tehdessä lisätyötä.
Olettaen, että lisätyötä tehneet osa-aikaiset lääkärit ovat olleet virkasuhteisia, he ovat mahdollisesti siis syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen toimiessaan vastoin heitä sitovia määräyksiä. Vastoin määräyksiä toimimalla tavoiteltu ja saatu hyöty muodostuu lisätyöstä maksetuista korvauksista.
Osa-aikainen lääkäri voi siis saada huomattavasti paremman palkan tekemällä saman määrän työtä kuin kokoaikainen lääkäri.
Toinen esimerkkini koskee lääkäriyritys Attendoa, jossa lähes kymmenen vuoden ajan tilitettiin suomalaisten Suomessa asuvien lääkärien palkkioita ulkomaisiin tileille ja yhtiöihin rikkoen samalla lakeja.
Lopulta toiminta paljastui. Ilmeisimmin vain pieni osa rahoista saatiin takaisin vain yksittäistapauksissa. Raha kun menee Suomen rajojen ulkopuolelle, sitä on enää vaikea jäljittää. Tietoni tästä tapauksesta ovat rajalliset, koska kyseessä yksityinen yhtiö.
Attendossa rahansiirroista vastaava lääkäri oli erikoislääkäri Mikko Sillanpää toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen alaisuudessa.