suhtautumista itänaapuriin. Talvisodan alla ei osattu neuvotella vaan kuviteltiin ties mitä. Saatiin sota jossa menetykset kaikkenansa olivat vähintäin 100-kertaiset siihen nähden mitä neuvotellen olisi menetetty. Neuvotteluissa Suomelle luvattiin jopa kompensaatiota. Sota oli siis täysin turha.
Sama toistui taas 1944 kun keväällä rauhan mahdollisuuteen ei tartuttu. Tulivat kesän -44 taistelut ja hirveät menetykset. Sama jääräpäisyys vai pitäisikö sanoa asioiden tajuamattomuus kuten syksyllä -39 toistuivat. Taaskaan taisteluilla ei mitään voitettu, kaikki turhaa.
Suomi olisi voinut välttyä kahdesta pahasta katastrofista jos johtajamme olisivat olleet kykeneviä tajuamaan tosiasiat. Noina vuosina Suomen kansa sai kärsiä paljon pölkkypäisten johtajien järjen puutteesta.
Sama toistui taas 1944 kun keväällä rauhan mahdollisuuteen ei tartuttu. Tulivat kesän -44 taistelut ja hirveät menetykset. Sama jääräpäisyys vai pitäisikö sanoa asioiden tajuamattomuus kuten syksyllä -39 toistuivat. Taaskaan taisteluilla ei mitään voitettu, kaikki turhaa.
Suomi olisi voinut välttyä kahdesta pahasta katastrofista jos johtajamme olisivat olleet kykeneviä tajuamaan tosiasiat. Noina vuosina Suomen kansa sai kärsiä paljon pölkkypäisten johtajien järjen puutteesta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Toiseen valtioon EI SAA hyökätä, vaikka sen herrat olisivat kuinka tyhmiä!
Saiko Irakiin 2003 !
Kyllä. Irak ei noudattanut edellisen sodan päättänyttä sopimusta.
Mitä osaa sopimuksesta Irak ei noudattanut?
” Saiko Irakiin 2003 !”
Irak valtasi itse ensin Kuwaitin!
Venkoili koko ajan tarkasajien kanssa, peitteli ja hämäsi eikä lupausten mukaisesti antanut tarkistaa tiettyjä osia!
"Saatiin sota jossa menetykset kaikkenansa olivat vähintäin 100-kertaiset siihen nähden mitä neuvotellen olisi menetetty. "
Niin saatiin sota, koska NL halusi sitä väkisin. Sota oli NL syy.
Jos olisi sota hävitty olisi ”saatu” seuraavaa:
Vältimme miehityksen, josta olisi seurannut:
- miehityksen
- massaraiskauksen
- sovjetisoinnin
- 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
- tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
- Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
- köyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
- krooninen puute vessapaperista
- Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
Lähetetty 4. elokuuta 1941
J . V. STALIN F. ROOSEVELTILLE*
SNTL kiinnittää suurta huomiota Suomen tekemiseksi puolueettomaksi ja sen
erottamiseksi Saksasta. Suhteiden katkaisu Britannian ja Suomen välillä sekä Suomen
saarto, minkä Britannia on ilmoittanut, ovat jo kantaneet hedelmää ja synnyttänyt
ristiriitoja Suomen hallitsevien piirien keskuudessa. Ääniä puolueettomuuden
puolesta ja sovinnosta SNTL:n välillä on jo noussut.
Jos USA:n hallitus uhkailisi Suomea suhteiden katkaisulla, Suomen hallitus olisi
päättäväisempi Saksan suhteiden katkaisua koskevassa asiassa. Siinä tapauksessa
neuvostohallitus voisi tehdä joitakin alueluovutuksia Suomelle sen pehmentämiseksi
ja sopiakseen uudesta rauhansopimuksesta1
sen kanssa.
Notes:
* Toimittajien antama otsikko kirjassa.
1 Tätä Stalinin viestiä seurasivat keskustelut 19. elokuuta 1941 Neuvostoliiton
suurlähettiläs K.A. Umanskin ja USA:n varaulkoministeri hra Sumner Wellesin
kanssa. Umanski raportoi keskusteluistaan SNTL:n Ulkoasioiden
kansankomissariaatille seuraavasti:
”Presidentin puolesta hra Welles antoi tämän vastauksen salaiseen Suomea
koskevaan kirjeeseeni toveri Stalinin puolesta Presidentille, se toimitettiin hra
Rooseveltin ollessa merellä.
”Presidentin ohjeiden mukaisesti hän, hra Welles, oli kutsunut luokseen muutama
päivä aikaisemmin Suomen lähettilään, Procopéen, ja antanut tälle tiedoksi, että
USA:n hallituksen saaman tiedon mukaan taistelee päättäväisesti ja uupumatta
hyökkäystä vastaan, mukaan lukien hyökkäyksen pohjoisella sektorilla, eikä Suomen
hallituksella pitäisi olla sen suhteen epäilyksiä. USA:n hallitus pitää lisäksi varmana,
että SNTL voittaa varmasti tämän taistelun. (Hra Welles selvensi, että hän
Rooseveltin ohjeiden mukaan toimien, on näillä termeillä tehnyt selväksi Suomen
lähettiläälle sen, että suomalaiset eivät tulkitsisi Yhdysvaltojen démarche'ta
osoituksena Neuvostoliiton heikkoudesta.) Hra Welles jatkoi kertomalla Procopélle,
että Suomen jatkama sota Neuvostoliittoa vastaan Saksan puolella ei ollut
sopusoinnussa Suomen ja sen itsenäisyyden intressien kanssa, se olisi kohtalokasta
Yhdysvaltain ja Suomen välisille suhteille ja antaisi korjaamattoman iskun
suomalaisten suosiolle Yhdysvalloissa. Mutta jos Suomen hallitus palaisi rauhan
tielle, niin sikäli kuin Yhdysvaltojen hallitus on tietoinen neuvostohallitus olisi
halukas tekemään uuden rauhansopimuksen, jossa olisi alueellisia muutoksia. Kun
kysyin, oliko hän maininnut suomalaiselle vaaran siitä, että Yhdysvallat katkaisee
diplomaattisuhteet Suomen kanssa, hra Welles sanoi, että yhteisymmärryksessä
presidentin kanssa hän oli varannut sen siihen asti, kunnes Suomen hallituksen
vastaus on saatu, ja että periaatteessa jo päätetty katkaisu-uhka tulisi olemaan
Yhdysvaltain hallituksen seuraava askel.
Helsingissä oli kuitenkin Yhdysvaltain lähettiläs Schoenfeld
lokakuun 6. päivänä käynyt tapaamassa tasavallan presidenttiä ja
jättänyt hänelle muistion, jonka mukaan Hull oli lokakuun 3. päivänä
tehnyt Procopélle kaksi selvää vihjausta:
1) Yhdysvaltain hallitus oli tullut siihen johtopäätökseen,
että Suomen armeija oli jo tunkeutunut aivan liian kauaksi neuvosto-
liiton alueelle, jotta tämän tunkeutumisen saattaisi katsoa olevan
sopusoinnussa oikeutetun politiikan kanssa, joka tähtäisi ainoastaan
menetettyjen alueiden takaisinvaltaukseen;
2) olipa Suomen hallituksen tarkoituksena kaikesta huolimatta
jatkaa hyökkäystään tai keskeyttää se piti sen oivaltaa, että Yhdys-
valtain hallitus päättävästi omaksui saman kannan kuin Ison-
Britanniankin hallitus.
3) Lokakuun 27. päivänä Yhdysvaltain Helsingin-lähettiläs jät-
ti tasavallan presidentille muistion, jossa kiinnitettiin huomiota
Suomen jatkuvien hyökkäysoperatioiden arveluttaviin seurauksiin. Li-
säksi viitattiin Sumner Wellesin keskusteluun Procopén kanssa elo-
kuun 18. päivänä ja todettiin, ettei Suomi ollut antanut vastausta
ensiksi mainitun tällöin tekemään ilmoitukseen. Tässä tilaisuudessa
Procopé oli esittänyt joukon itsestään selviä näkökohtia takeista ja
muusta sellaisesta, josta amerikkalaisen käsityksen mukaan sopivim-
min voitiin keskustella sen jälkeen, kun Suomi oli ilmoittanut ole-
vansa halukas ryhtymään neuvotteluihin. Yhdysvaltain hallitus oli
myöhemmin saanut tietää, että eräät Suomen hallituksen jäsenet jul-
kisissa puheissa sekä Saksan sanomalehdistö ja suurin osa Suomen sa-
nomalehdistä olivat korostaneet, ettei Suomi tekisi rauhaa nykyisin
vallassa olevan neuvostohallituksen kanssa
SOTASYYLLISYYSTUTKIJAKUNNAN KERTOMUS.
Kohta 9.
9. Sodan alkupuolella, vuosina 1941 ja 1942, hallituksessa o-
li ilmeisesti vallalla se käsitys, että sotilaallinen yhteistoiminta
Suomen rinnalla sotilaallisesti peräti ylivoimaisen Saksan kanssa ja
laskelmoitu sodan pikainen päättyminen sitoi Suomen hallituksen rauhau-
tumisen yleiseen rauhanjärjestelyyn, jossa Itä-Karjalan kohtalokin lo
pullisesti ratkaistaisiin. Sen vuoksi lienee aluksikin Yhdysvaltojen
18.8.1941 apulaisulkoasiainministerinsä kautta Suomen lähettiläälle
esittämä eräänlainen rauhanvälitystarjous jätetty huomiotta. Tässä va
lossa saanee edelleen ainakin osittain selityksensä myös se kielteinen
tapa, millä suhtauduttiin Ison-Britannian 22.9.1941 annettuun muistioon,
jossa esitettiin ajatus Suomen joukkojen peräyttämisestä 1939 vuoden ra
jalinjojen vaiheille ja sodan lopettamisesta Neuvostoliittoa vastaan.
Samalta kannalta lienee lisäksi ymmärrettävissä Ison-Britan-
nian noottia 11.10.1941, Yhdysvaltain muistioita 6.10., 27.10. ja 30.10.
ynnä erästä sähkettä myös 30.10.1941, kohdannut kielteinen käsittely.
Marraskuussa 1942 oli Neuvostoliiton rauhantekovalmiudesta
saadun erään tiedon johdosta Saksan edustuksemme kautta Saksalle ilmoi
tettu, ettei Suomi halunnut ryhtyä keskusteluihin rauhasta ilman että
Saksa oli niistä tietoinen, ja Saksan taholta torjuttu ajatus rauhan
keskusteluihin ryhtymisestä, minkä jälkeen asia oli rauennut.
Jaa, että Suomen pitää vetäytyä vuoden 1939 rajalinjoille ja lopettaa sota Neuvostoliittoa vastaan. Kyllä Suomi olisi ollut valmis, mutta Neuvostoliitto ei ja todennäköisesti olisi aloittanut uudelleen sodan Saksan kokeman tappion jälkeen.
"Kyllä Suomi olisi ollut valmis"
Ei ollut!
Suomella oli omat tavoitteet sodassa ja se oli palauttaa ryöstetyt alueet takaisin. Sopimukset neukun kanssa oli pelkkää vessapaperia ja Saksan mukana olo esti rauhan teon vanhan rajan saavutuksen jälkeen.
Vuoden 1939 rajat oli jo saavutettu!
Tavoitteena oli Suur-Suomi.
- Tavoitteena oli Suur-Suomi.
Ei ollu !
Kyllä oli, 29.11.1941 eduskunnaan täysistunnossa kaikki puolueet, Ruotsalaista Kansanpuoluetta lukuunottamatta, kannattivat Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunnan-toiminta-sota-aikana/Documents/valtioneuvoston-tiedonanto-291141.pdf
Syksyn 1944 tapahtumat
Istunto 78 lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 18
Pöytäkirja: 78. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944
Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Se on jatkoa niille selonteoille, jotka edellinen hallitus oli antanut 29. helmikuuta, 14. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta eduskunnalle. Rauhankysymys oli jäänyt keväällä avoimeksi, kun hallitus ei voinut hyväksyä Neuvostoliiton esittämiä välirauhan ehtoja, joita se kokonaisuutena piti liian raskaina.
Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä.
Hallitus on tullut siihen käsitykseen, että toimenpiteisiin välirauhan tai rauhan aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille olisi kaikesta huolimatta viipymättä ryhdyttävä niillä edellytyksillä, jotka nyt näyttävät olevan tarjolla. Neuvottelujen aikaansaamiseksi on Suomen ilmoitettava Saksalle, että sen on pakko katkaista suhteensa Saksaan ja pyydettävä, että Saksan hallitus siirtää pois joukkonsa.
Hackzellin mukaan hallituksen kantaa määrittäessä on ollut mukana Suomen marsalkka, jolle kuukausi sitten oli yksimielisesti uskottu valtionpäämiehen raskas tehtävä.
Hallitus toivoo, että eduskunta kuultuaan tämän selonteon hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen. Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka samana iltana klo 20. Istunto lopetetaan klo 19.
Kuviteltu että kun kaikkeen sanoo jyrkästi EI ja sitten lopettaa neuvottelut niin asia on suurvallan kanssa kunnossa eivätkä ikävät asiat enää nouse esiin.
Ahneelle roistovaltiolle, jollainen Stalinin NL oli, on pakko sanoa EI. Muuten lähtee kaikki maat. Varsin hyvin tämän tiedätkin, mutta roolisi onkin suoltaa propagandapaskaa eetteriin.
-----Jos olisi sota hävitty olisi ”saatu” seuraavaa:-----
Koska noita sinun mielikuvituslistasi asioita ei toteutunut niin sen mukaan Suomi siis voitti. Kumma voittaja kun käyttäytyy joka suhteessa antautuneen lailla 45 vuotta 1944-1990.
Oletko kuullut, että antautuneella valtiolla olisi ollut oma itsenäinen armeijansa historian saatossa? En nyt tietenkään tarkoita Suomea tällä kysymykselläni missään määrin, mutta oletko kuullut tällaisesta?
------ antautuneella valtiolla olisi ollut oma itsenäinen armeijansa historian saatossa?-------
Et siis ole kuullut, että Saksallakin sai olla 1. Msodan jälkeen 100 000 miehen armeija. Todella vaikuttava voima Suomen 37 000 ukkoa ja akkaa kun rajan takana aseissa oli suuruusluokkaa 10 miljoonaa ihmistä. Oli syytä Stalinin pelätä ja kunnioittaa.
Ja sellainen voittaja, joka on yhä olemassa 2021, kun Neuvostoliiton polku katkesi 1991!
Tyhmyyttäsi julistat koko maailmalle kun et tiedä, että Venäjän on Neuvostoliiton seuraajavaltio kaikin oikeuksin ja velvollisuuksin. Ei itärajan takana asumaton tyhjiö ole muualla kuin natsien unissa.
Venäjä on NL:sta jäljelle jäänyt tynkä.
Onko muka?
NEUVOSTOLIITTO—>VENÄJÄ
Väkiluku: 293 miljoonaa —-> 145 miljoonaa
Pinta-ala: 22.402.000 —-> 17.075.000
Vapautuneet valtiot: Baltian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan, Kirgisia, Armenia, Tadzikistan, Azerbaizdan, Turkmenistan, Kazakstan, Moldova ja Georgia.
Aloittaja puhuu p*skaa. Talvisodan alla oli Mannerheim-linja maavoimien ainoa raskas ase. Ei sekään kovin raskas ollut, mutta se pidettiin 2,5 kk. Sen ansiosta ei ollut enää kyse maan miehityksestä, vaan millä ehdoilla rauha tehtiin.
Suomella on maailman typerimmät stallarit. Olen varma, ettei mistään löydy vastaavia.
Niinhän johtomme kuvitteli, että suurvallan kanssa pärjää kun osaa vain yhden sanan eli EI. Mutta kun se ei piisannut -39 eikä keväällä -44.
Älä käytä "me" -muotoa esittääksesi olevasi suomalainen. Et sinä ketään pysty hämäämään.
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Toivottavasti Suomi ei hölmöönny tästään vaan pitää kiinni natokannastaan eikä lähde Euroopan oikeistopopulistitien mukana natoilemaan. Sehän olisi suora taisteluhaaste Venäjälle, lievä sodanjulistus suorastaan.
” Toivottavasti Suomi ei hölmöönny tästään vaan pitää kiinni natokannastaan eikä lähde Euroopan oikeistopopulistitien mukana natoilemaan.”
Nato-kanta on jo pääsemässä voitolle gallupeissa! Suurin osa Eurooppaa kuuluu jo Natoon! Eivät henole mitään populisteja!
”Sehän olisi suora taisteluhaaste Venäjälle, lievä sodanjulistus suorastaan.”
Miksi olisi! Lähes kaikki siihen kuuluu nytkin!
Venäjällä on äärityperät trollit.
Kremlissä on äärityperä junttijohto. Ottakaa vaihteeksi joku nainen sinne pomoksi.