Vetyauto kannattaa ostaa vasta 2030-luvulla.

Vetyauto on kovin keskeneräinen kokonaisuus jonka suurin puute on älyttömän kallis jakeluverkosto ja vedyn tuotanto joka kuluttaa sähkö 4-5 kertaa enemmän kuin sähköauton kulutus.

Samoin täyssähkö auto kannattaa ostaa vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Ehkä jo silloin nuo valmistajan toimintamatkat arki ajoissa saattavat pitää jopa paikkansa.

Haloo! Suomessa ei saa vetyä tankattua autoon missään, joten miksi jauhaa mahdottomasta vedystä varteen otettavana vaihtoehtona? Lukekaa miten mahdotonta vihreän vedyn tuottaminen on ylimääräisen sähkön puutteen vuoksi. Tai ihan sama.

Vety on kiva juttu, mutta ei nykytekniikalla vielä valmis henkilöautokäyttöön.
Sitten kun vihreää vetyä on saatavilla kohtuulliseen hintaan, niin katsellaan uudestaan.

Antaa muiden touhuta sen vedyn kanssa ja katsellaan me täällä suomessa, että miten homma lähtee luistamaan.
Jos näyttää siltä, että hommassa on oikeasti potenttiaalia, niin hypätään sitten mukaan.

Muutaman vuoden myöhästyminen vetybuumin kuumimmalta aallonharjalta tuskin syöksee suomea perikadon porteille.
Voi olla niin, että hetken odottelu säästää roimasti yhteiskunnan varoja.

Olemme vähäväkinen, ostovoimaltaan heikohto ja laajalle alueelle levittäynyt kansa.
Jo nämä kolme syytä hankaloittaa kummasti vedyn käyttöä henkilöautoissa.

Kun vetyä aletaan yleisemmin käyttämään, niin henkilöautoliikenne, varsinkaan suomen henkilöautoliikenne ei todellakaan ole jonon ensimmäisenä.
Siellä on paljon tärkeämpiä käyttökohteita vedylle odottelemassa, joilla saadaan ilmastotekoja paljon kustannustehokkaammin kuin sitä vetyä tankattaisiin henkilöautoihin.

Polttokennoauto (vetyauto, FCEV) on mainio vaihtoehto akkusähköautolle Suomen olosuhteisiin.

Vetyauton tankkaa 3-4 minuutissa ja sillä ajaa noin 700 km ja uusimmilla malleilla jo yli 800 km yhdellä vetytankillisella.

Vetyauton hyviin puoliin kuuluu myös se ettei sisätilojen lämmitys lyhennä talvella toimintamatkaa eikä toimintamatka iän myötä lyhene kuten käy akkusähköautoille.
Akkusähköauton lataaminen pikalatureilla lyhentää akkujen elinikää vielä nopeutetulla aikataululla.
Vetyauto jopa puhdistaa ilmaa ajon aikana.

Suomeen on suunnitteilla 25-40 vetytankkausasemaa vuosikymmenen loppuun mennessä ja ensimmäiset niistä avataan vuonna 2023 Tampereelle, Turkuun ja pääkaupunkiseudulle.

Vihreän vedyn hankkeita on Suomessa tällä hetkellä jo 14 kpl.

Neste aloittaa massiivisen vihreän vedyn tuotannon Suomessa ja myös Harjavaltaan rakennetaan vihreän vedyn tuotantolaitos.

"Vetyauton toimintamatka kärsii pahasti talvella, mutta se ei johdu lämmityksestä. Arvaako täällä joku syyn?"

Jostain luin että polttokennoa pitää talvella ensin lämmittää ennenkuin sitä voi aidosti käynnistää. Eli jos on talvella paljon pätkäajoa, niin esilämmitys tyhjentää pientä ajoakkua, jota pitää taas reilummin vedyllä ladata? Toisinsanoen kaupunkiajossa talvella lyhyitä matkoja ajettaessa todella epätaloudellista ajoa koska polttokennon lämmittäminen vie melko paljon energiaa? Onko päätelmäni oikein? Tätä seikkaa halutaan autotehtaiden toimesta salata?