Kävi mielessä että eri systeemien tehokkuuksilla voisi selittää tapahtunutta historiaa, kuten länsimaiden voiton kylmässä sodassa. Esimerkiksi vapaissa/meritokraattisissa valtiossa ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään paremmin kuin totalitaarissa/monarkioissa tai aristokraattisissa valtiossa. Tämä johtaa ainakin yhteiskunnan eliitillä parempaan suoritukseen. Toisaalta totalitaarissakin/aristokraattisissa valtioissa on vahvuutensa esim. sotiin on helpompi varustautua, Stalin ja Hitler tiesivät jo heti valtaan päästyään että sota on tulossa (koska he aikaoivat aloittaa sotansa) ja siihen varustautumiselle ei ollut sisäpoliittisia esteitä kuten demokratioissa. Myös miehitykset ovat helpompia, koska kapinalliset kansat on helppo kansanmurhata, karkoittaa, tai orjuuttaa.
Hyvä esimerkki tästä on miten roomalaiset "puhdistivat" Juudean kolmannen juutalaissodan jälkeen, kun ei ole tavallista kansaa tukemassa piileskeleviä sissejä taloudellisesti kapinalliset ovat kuin kaloja kuivalla maalla. Demokratiossa valloitettuja kansoja ei voi kansanmurhata tai orjuuttaa. Monarkiat olivat olemassa sitä varten että aina hallitsijan kuoleman jälkeen ei seuraisi sisälissotaa tai valtion hajoamista, mitkä tosin olivat moniavioisissa muslimimaissa länsimaita yleisempää. "Vahva mies" heimopäällikkö kyllä voi toimia pienten heimojen ja paimentolaisten keskuudessa jossa yhteiskunta on yhdessä ryhmässä eikä ole monia apupäällikköjä jotka johtavat omia haarojansa yhteiskunnasta.
Myönnän että tälläisellä tulkinnalla on omat heikkouksensa, esim totalitaarinen valtiomuoto ei takaa hyvää menestystä sodassa, ajatellaanpa vaikka miten paljon suuremmat tappiot puna-armeija koki itärintamalla ja verrataan niitä Yhdysvaltain tappioihin Japania vastaan. Kommunistit tekivät monissa sodissaan ihmisaalto hyökkäyksiä koska diktaattoreille ihmiselämällä voi olla vain välinearvo. Meritokratia saattaa olla tärkein tekijä, ajatellaanpa vaikka sitä miten Ranska pärjäsi sotavuosina 1792-1815. Toisaalta ehkä tätäkin voisi selittellä väittämällä että ranskalaiset olivat todellista soturikansaa, vaikka niin oli sodan päävastuskin joten tappio tuli koska jouduttiin sotimaan neljää suurvaltaa vastaan yhtä aikaa. Uskon että englantilaisilla oli kuitenkin todennäköisesti vähemmän poikkeuksellisen taitavia upseereita, koska aatelisarvolla oli merkitystä toisin kuin Ranskassa.
Hyvä esimerkki tästä on miten roomalaiset "puhdistivat" Juudean kolmannen juutalaissodan jälkeen, kun ei ole tavallista kansaa tukemassa piileskeleviä sissejä taloudellisesti kapinalliset ovat kuin kaloja kuivalla maalla. Demokratiossa valloitettuja kansoja ei voi kansanmurhata tai orjuuttaa. Monarkiat olivat olemassa sitä varten että aina hallitsijan kuoleman jälkeen ei seuraisi sisälissotaa tai valtion hajoamista, mitkä tosin olivat moniavioisissa muslimimaissa länsimaita yleisempää. "Vahva mies" heimopäällikkö kyllä voi toimia pienten heimojen ja paimentolaisten keskuudessa jossa yhteiskunta on yhdessä ryhmässä eikä ole monia apupäällikköjä jotka johtavat omia haarojansa yhteiskunnasta.
Myönnän että tälläisellä tulkinnalla on omat heikkouksensa, esim totalitaarinen valtiomuoto ei takaa hyvää menestystä sodassa, ajatellaanpa vaikka miten paljon suuremmat tappiot puna-armeija koki itärintamalla ja verrataan niitä Yhdysvaltain tappioihin Japania vastaan. Kommunistit tekivät monissa sodissaan ihmisaalto hyökkäyksiä koska diktaattoreille ihmiselämällä voi olla vain välinearvo. Meritokratia saattaa olla tärkein tekijä, ajatellaanpa vaikka sitä miten Ranska pärjäsi sotavuosina 1792-1815. Toisaalta ehkä tätäkin voisi selittellä väittämällä että ranskalaiset olivat todellista soturikansaa, vaikka niin oli sodan päävastuskin joten tappio tuli koska jouduttiin sotimaan neljää suurvaltaa vastaan yhtä aikaa. Uskon että englantilaisilla oli kuitenkin todennäköisesti vähemmän poikkeuksellisen taitavia upseereita, koska aatelisarvolla oli merkitystä toisin kuin Ranskassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kommunismi on ylivoimaisesti paras hallitusmuoto.
Paras orjuuttamisessa.
Ludwig von Mises on tehnyt yksityiskohtaista selontekoa miksei koko "valtio-sekaantuu-kaikkeen-talouteen" -ekonomia voi olla kuin katastrofaalinen. (Kirjoja kuten "Anti-capitalistic mentality")
Erikseen on markkinasosialismi, jossa työläisten omistamat yhtiöt tekevät kapitalistista tuottoa.
Autoritääriset hallintotavat (diktatuuri, monarkia, aristokratia jne.) ovat hyviä jos haluat maaorjia pelloille tai orjia kaivoksiin, Jos haluat tiedemiehiä ja taitavia suuryritysten johtajia tasa-arvoiset arvot (länsimainen demokratia) tuottavat parempaa tulosta. Jos haluat tehokkuutta kaikille on annettava yhteist mahdollisuudet menestyä. Kommunismissa korkealla olevat vedettiin alas, ta heidät kahlittiin keskinkertaisiksi. Juuri tämän takia Neuvostoliitto oli länttä jäljessä teknologiassa ja taloudessa. Myös ihmisten jakaminen etuoikeutettuihin luokkiin ja "sortajiin/kansanvihollisiin" (piiritysmentaliteetti) aiheutti suuria taloudellisia ongelmia kaikille kommunistisille valtioille. Kommunismi oli käytännössä feodalismi 2.0, ainoa todellinen ero oli että keskiajan aatelisilla ei ollut yhtä kattavaa hallinto, kommunikaatio ja propagandakoneistoa jolla pitää kansa yhtä rautaisessa otteessa, jolloin oli pakko delegoida valtaa alaisille. Kommunismi syntyi koska uuden ajan tyrannit tajusivat että teollisen aikakauden teknologia mahdollisti kansan tehokkaamman valvonnan ja aivopesun. Uskonto ei ollut yhtä tehokasta huumetta kuin ideologinen fanaattisuus, se nähtiin 1900-luvun ensimmäisellä puolella monissa maissa, kuten Saksassa, Japanissa ja Neuvostoliitossa.
Stalinin brutaali diktatuuri oli erittäin tehokas verrattuna tsaarin kohtuullisen vapaaseen Venäjään. Mitä opimme tästä ?
Tsaarin Venäjä oli paljon tehokkaampi, mutta ei kyennyt pitämään kansaa yhtä rautaisessa otteessa.
"Mitä opimme tästä ?"
Vastaus on yksinkertainen: Totalitaariset doktatuurit tuottavat typeriä pöötöksiä kuin liukuhihnalla. Tehottomat ja hitaat demokratiat taas tuottavat päätöksiä yhtä hitaasti kuin Stalinin fanikerho ymmärtää ilma ja merisodan tärkeyden.
Olisiko N-liitto pärjännyt Saksalle paremmin keskittymällä merisotaan ?
Stalin aikoi rakennuttaa valtavan laivaston mutta sen rakentaminen pysäytettiin Barbarossan alkamisen jälkeen.
Diktatuurit luottavat liian paljon yhteen henkilöön.
Stalinin diktatuuri menestyi 20-30 -luvuilla vain siksi, että se suuntasi kaikki voimavarat sähköistämiseen ja raskaaseen teollisuuteen. Afrikkalaiset tai eteläamerikan diktatuurit vain vievät maan rahat.
NL ei enää sodan jälkeen löytänyt uutta vaihdetta. Jälleenrakennus epäonnistui ja teollisuus hyytyi.
Neuvostoliitto vaikuttaa jääneen varsinkin 80-luvulla pahasti jälkeen, en kyllä osaa sanoa miksi juuri 80-luvulla.
"NL ei enää sodan jälkeen löytänyt uutta vaihdetta. Jälleenrakennus epäonnistui ja teollisuus hyytyi."
Taloudellisia ja teknologisia sopimuksi länsimaisen kanssa oli vaikeampi saada kylmän sodan aikana. Täten NL jäi aina vain pahemmin länteä jälkeen. Gorbatsov tajusi tämän faktan ja yritti avata maan länsimaiselle taloudelle ja teknologialle. Toisin kuin Kiina Gorbatsov täysin tarpeettomasti suunnitteli korvaavansa totalitaarisen diktatuurin, diktatuurilla jolla olisi "ystävälliset kasvot". Tämä oli kuitenkin venäläisillä hyvä ratkaisu, ilman reformia Neuvostoliitto olisi taantunut Pohjois-Koreaksi.
"Stalinin brutaali diktatuuri oli erittäin tehokas verrattuna tsaarin kohtuullisen vapaaseen Venäjään. Mitä opimme tästä ?"
Tehokkaampi kansanmurhaamisessa, raiskauksissa, orjuuttamisessa ja kidutuksissa. Jo keisarin Saksa pelkäsi Venäjän menevän pian ohi Saksasta, mikä oli ensimmäisen maailman sodan pääsyy Saksalle, jos Saksa olisi odotellut Venäjästä olisi tullut Saksaa vahvempi. Hitlerillä oli sama mielipide jo 1939.