www.11syyskuu.org-sivustolla on julkaistu "WTC-tornien painovoimaisen romahtamisen yksinkertaistettu luonnontieteellinen tarkastelu", kirjoittajana tekniikan tohtori Heikki Kurttila:
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/WTC_Kurttila.pdf
Ei muuta kuin lukemaan ja kommentoimaan!
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/WTC_Kurttila.pdf
Ei muuta kuin lukemaan ja kommentoimaan!
Vastaukset 41
Vanhimmat
Suoritin toisen yhtä tieteellisen tutkimuksen.
Ammuin haulikon täyteisellä paskahuuskan seinään ja koko hökkeli putos kasaan samanlaisella ryminällä kuin wtc ja hajukin oli vähintään varmaan samaa tasoa.
suhteessa projektiili/paskahuussi oli palajon piänempi ko lentokone/wtc-torni, sammoten iskuenerkia.
loppulauselmana tästä tohtoristasoisesta tutkimuksesta onkin e=mc2
miten sinä uudelle hyvälle paskahuussille niin suutuit? putosiko ihan perustuksilleen vai hojasiko nokkospuskan piolelle?
Mielestäni erittäin asiallinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon myös rakenneteräksen käyttäytyminen ja ominaisuudet lämpöä saadessaan.
Lienee aika vaikea NIST:in tutkijoilla saada aikaan "haluttu" ja uskottava lopputulos. Taitaa loppuraportin julkaiseminen juuri siitä syystä siirtyä tuonnemmas aina vaan:)
>Lienee aika vaikea NIST:in tutkijoilla saada
>aikaan "haluttu" ja uskottava lopputulos.
>Taitaa loppuraportin julkaiseminen juuri siitä
>syystä siirtyä tuonnemmas aina vaan:)
Tai sitten tutkimukset ovat vain huomattavasti hankalampia, kuin mitä aiemmin uskottiin.
Tämä "halu saada oikeat tulokset" viittaa taas siihen, että NISTinkin työntekijöistä merkittävä osa on mukana salaliitossa.
Siinä vaiheessa, kun räjähteiden käyttö kyetään näyttämään yhtä perusteellisilla tutkimuksilla kuin NISTin, käännyn hyvin vahvasti salaliittojen kannalle.
Otan kantaa Kurttilan laskelmiin, kunhan olen käynyt ne kunnolla läpi.
Se, että joku haluaa NISTin tutkijoiden saavan tietynlaisen lopputuloksen, ei tarkoita, että NISTin tutkijat itse olisivat mukana salaliitossa. Tutkijatkin ovat kuitenkin vain ihmisiä ja siten alttiita vaikuttamiselle. Suurimman osan vaikuttamisesta ei tarvitse edes tapahtua tietoisella tasolla.
Kukapa sitä paitsi ei haluaisi, että tornit romahtivat "luonnollisesti". Päinvastaisen uskominen ja hyväksyminen on aika masentavaa. (Itse en varsinaisesti *usko* puoleen tai toiseen, mutta varsinkaan virallisia selityksiä minun on vaikea uskoa. :-))
Itse asiassa sen, kuka on mukana salaliitossa ja kuka ei, määrittäminen saattaa olla vaikeaa. Salaliiton rajat lienevät häilyviä samalla tavalla kuin ihmisen tietoisuus oman toimintansa vaikuttimista on häilyvää. Yksi salaliiton onnistumisen edellytyksistä saattaa piillä juuri tässä.
Nimimerkki 'Totuus?' kirjoitti muun muassa: "Otan kantaa Kurttilan laskelmiin, kunhan olen käynyt ne kunnolla läpi."
Juuri tuo on tärkeää: on luettava tarkasti, ajatuksella ja sitten kommentoitava asiallisesti. Näin keskustelu etenee ja toivottavasti tietämys kasvaa, ja lopulta totuus näkee päivänvalon. Suosittelen perehtymistä - Kurttilan etevän tutkimuksen ohella - sivustoon www.11syyskuu.org. Se sisältää kosolti painavaa selvitystä koko ihmiskunnalle elintärkeästä aiheesta.
nyt tuli jo salaista vaikuttamista. Hypnoosissako ne tutkijat olivat? Tietysti tutkijat saavat ennalta määrätyn tuloksen, mutta se riippuu siitä mitä oikeasti tapahtui.
"Tietysti tutkijat saavat ennalta määrätyn tuloksen, mutta se riippuu siitä mitä oikeasti tapahtui."
Tutkijat ovat siis moraalisesti ja tiedollisesti erehtymättömiä kuten paavi. Tuon täytyy olla kirkasotsaisinta, mihin olen tällä foorumilla törmännyt.
väitin, että tutkimus on erehtymätön?
... "riippuu siitä mitä oikeasti tapahtui". Eli jos tutkijat päätyvät tulokseen, ettei räjäytyksiä ollut, räjäytyksiä ei sitten todellakaan oikeasti tapahtunut. Näin ymmärsin sinua.
voi ainakin tehdä sen huomion että se keskittyy näihin lämpötilaehtoihin ja romahdusvastuksiin, eli laskee romahduksen energioita sen jälkeen kun torniin on jo syntynyt yhteen kohtaan murtuma poikki koko tornin. Toisenkin kysymyksen kannalta eli miten murtuma on syntynyt, artikkeli sisältää mielenkiintoisia kohtia:
"Monista lähteistä päätellen WTC - tornien normaalimitoituksessa on käytetty varmuuskerrointa n =
6. Suuri arvo johtunee siitä, että tornit on suunniteltu kestämään maanjäristykset, hirmumyrskyt ja
lentokoneiden törmäykset."
Minua kiinnostaa, miten tämä varmuuskerroin jakautui seinien ja ytimen välille. Vai onko kysymyksessä pelkän ytimen varmuuskerroin? Ulkoseinistä on ainakin sellainen tieto että niiden pilareilla oli yli 20-kertainen kuormitusvara:
"A design procedure that will be used for structural framing of the 1,350-ft high twin towers of the World Trade Center in New York City gives the exterior columns tremendous reserve strength. Live loads on these columns can be increased more than 2,000% before failure occurs" .http://911research.wtc7.net/mirrors/guardian2/wtc/eng-news-record.htm
Kurttila:
"Riittävän tehokkaassa tulipalossa
saavutetaan teräksen lineaarinen suhteellisuusraja, jolloin teräksessä alkaa syntyä pysyviä muodonmuutoksia.
Samalla teräs lujittuu, eikä romahdusta tapahdu. Varmuuskertoimella n = 6 suhteellisuusraja
saavutetaan n. 600 oC:n lämpötilassa. Teräsrakenne elää ja nitisee. Vasta 750 oC:n lämpötilassa
saavutetaan tehollinen myötöraja, jolloin romahdus alkaa.. Tehollista myötörajaa voidaan kutsua
myös kriittiseksi rajaksi, jolloin rakenteen varmuuskerroin on pudonnut arvoon n = 1. "
Kiinnostavaa, että teräs lujittuu yli 600 asteessa. Kurttilan taulukossa on tehollisen myötörajan pienennystekijä, joka laskee tasaisesti 400 asteesta lähtien ja luulin ensin teräksen heikkenevän samassa suhteessa, mutta sehän tarkoittaa ainoastaan sitä että myötöraja on tulossa vastaan, kunnes se kuuden varmuuskertoimella tulee 750 asteessa.
Tämä tarkoittaisi myös sitä että kun rakenteessa jokin kohta ylittää myötörajan, ovat vastaavasti sitä lähinnä olevat osat tässä vahvistuneessa tilassa. Kauempana olevat alle 600:ssa asteessa olevat osat ovat taas heikompia. Siitä sitten teräksen eläminen ja natina ja nitinä. Jonkinlainen käyrä teräksen lujuuden muutoksista eri lämpötiloissa olisi hyvä nähdä.
>Minua kiinnostaa, miten tämä varmuuskerroin
>jakautui seinien ja ytimen välille. Vai onko
>kysymyksessä pelkän ytimen varmuuskerroin?
Tässä NISTin näkemys asiasta (WTC1):
Ennen koneen osumista:
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC1_Loads_before.jpg
Jos nyt tuota oikein luen, niin ulkopilarien varmuuskerroin oli tosiaan luokkaa 6x. Kuvan perusteella Corella oli vähemmän (2x). Tämä on tietysti luontevaa, koska ulkoseinien piti ottaa vastaan tuulen aiheuttamat maksimirasitukset.
Tässä osuman jälkeen:
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC1_Loads_after.jpg
Ja samat WTC2:lle..
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Loads_before.jpg
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Loads_after.jpg
Keskustelu varmuuskertoimien suuruudesta ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteistä. Kuinka suuren varmuuskertoimen uskot näiden ulkopilarien omaavan?
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Bowing.jpg
Tuollainen taipuminen aiheuttaa sen, että varmuuskerroin lähenee uhkaavasti arvoa n=1. On siis harhaanjohtavaa puhua normitilanteen varmuuskertoimista, kun ne eivät enää päteneet. Tämä on eräs Kurttilan laskujen ongelma, mutta näistä lisää toisessa viestissä.
>Kiinnostavaa, että teräs lujittuu yli 600
>asteessa.
Tätä ihmettelin itsekin. Sanooko hän siis, että teräs on kestävämpi 600 asteen lämmössä, kuin 20:n? Tuota on jotenkin hankala uskoa. Mikä sitoisi metallin atomit tiukemmin kiinni, kun asian tulisi (äkkiseltään ajateltuna) olla juuri päinvastoin? Kaikki rasitus-lämpötila - käyrät, joita olen lueskellut, ovat myös olleet sitä mieltä, että teräksen lujuus pienenee lämpötilan noustessa. Lisäksi esim. lämpölaajeneminen ja sen aiheuttamat mahdolliset vääntymiset vähentävät palkkien kykyä kantaa kuormaa.
>Jonkinlainen käyrä teräksen lujuuden
>muutoksista eri lämpötiloissa olisi hyvä nähdä.
Kyllä näitä löytyy. Itse muistan juuri jokunen kuukausi sitten lukeneeni jonkun suomalaisen dippatyön aiheesta. Yritän paremmalla ajalla etsiä sen taas.
Jos seinäpilarien ja coren yhteenlaskettu varmuuskerroin, siis koko rakennuksen varmuuskerroin on 6, sanotaan vaikkapa 30 000 tonnin hatulle, se tekee 180 000 tonnin maksimikuorman, minkä rakennus kantaa sillä kohtaa. (mielivaltainen luku, tarkoitus on kuvata vain lukujen ja tekijöiden suhteita).
Jos kuorma coren ja seinien välillä jakaantuisi puoliksi, olisi kuorma kummallekin 15 000 tonnia, ja vastaava maksimikuorma, jos kummallakin olisi varmuuskerroin 6, 90 000 tonnia kummallekin, yhteensä 180 000 tonnia.
Jos kuorma jakaantuisi seinien "eduksi" suhteessa 1/5, siis seinät kantaisivat näin paljon suuremman kuorman, luvut olisivat 5000 tonnia / 25 000 tonnia. Kuuden varmuuskertoimella 30 000 tonnin maksimikuorma corelle ja seinille 150 000 tonnia, yhteensä 180 000 tonnia.
Jos seinien varmuuskerroin edellisessä esimerkissä olisi 6 ja coren 2, olisi coren maksimikuorma 10 000 tonnia, yhdessä seinien 150 000 tonnin kanssa 160 000 tn. Koko rakennuksen varmuuskerroin olisi silloin 5 1/3.
Eri luku kuin Kamppisella, mutta pudotus ei ole mahdottoman suuri kun ajatellaan että ytimen varmuuskerrointa pudotettiin kuudesta kahteen. Myöskin ytimen osuus kuormasta on pienennetty tässä esimerkissä huomattavan pieneksi. Kuinka pieneksi ja heiveröiseksi tuon ainakin kuvien perusteella järeän näköisen ytimen voi kutistaa?
Suurennetaan taas coren osuutta. 2/4 suhteella ja 2:n varmuuskertoimella corelle ja 6:n kertoimella seinille tulee kokonaiskertoimeksi 4 2/3. Joudutaan antamaan periksi seinien merkityksen korostamisessa ja coren osuuden vähättelyssä, ja koko rakennuksella on vieläkin lähes viisinkertainen kestävyys.
NIST:llä täytyy olla jotain lukuja tiedossaan, jotta sen laskelmilla ja kaavioiden esittämisellä olisi jotain mieltä. Mistä se on ne saanut? Näiden lähteiden pitäisi olla myös "public domain" - tavaraa. Miksi raportissa ei ole lähteitä ilmoitettu?
Missä ovat WTC - tornien alkuperäiset piirustukset?
Kamppiseksi äskeisessä. Voi hyvänen aika. Kas kun ei Karpelaksi
mistä tuo Kamppinen tuli, se on http://www.tsv.fi/ttapaht/998/kamppinen.htm
Juupa juu, Voiman pimeällä puolella tässä ollaan seikkailemassa, varokaa, varokaa. Kyllä pitäisi sulkea koko internet.
Itsekin aloin ihmettelemään edellistä viestiäsi lukiessani, että mikä ihmeen Kamppinen... :)
>NIST:llä täytyy olla jotain lukuja tiedossaan,
>jotta sen laskelmilla ja kaavioiden
>esittämisellä olisi jotain mieltä.
On varmasti...
>Mistä se on ne saanut? Näiden lähteiden pitäisi
>olla myös "public domain" - tavaraa. Miksi
>raportissa ei ole lähteitä ilmoitettu?
Itse loppuraporttiahan ei ole vielä julkaistu. Sivuilla olevat "raportit" ovat lähinnä yhteenvetoja PowerPoint-kalvoilla.
Voisi kuvitella, että lopullisessa opuksessa olisi kaikki lähteet, paljon kuvia.. jne.
>Missä ovat WTC - tornien alkuperäiset
>piirustukset?
Jossain virastossahan niitä säilötään. Jossakin (Suomessakin näytetyssä) dokumentissa niitä joskus esiteltiin.
Sanon nyt vielä muutaman jutun itse sortuman alusta (sen aiheuttajasta) ja varmuuskertoimista siinä.
Eli etelätornissahan sortuminen alkoi itäpuolen ulkoseinän pilarien pettämisellä (Core oli siltä puolelta pahasti vaurioitunut). Tämä aiheutti tornin kallistumisen. Muut osat olivat vielä alkuvaiheessa ehjiä (tämä on edellytys kallistumiselle). Tarkasteltavaksi seikaksi muodostuu siis itäseinän pilarien kokemat kuormat ja niiden kantokyky.
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Bowing.jpg
Pohjoistornissa sortuminen puolestaan alkoi lentokoneen törmäyksessä vaurioituneen Coren pettämisellä. Tässä tapauksessa tulee siis tutkia Coren kokemia voimia ja sen kestävyyttä. Kun Core petti, ei ulkoseinillä ollut mitään mahdollisuutta pitää tornia pystyssä.
Ts. sortumien aiheuttajaa tutkittaessa koko tornin varmuuskertoimen tarkastelu on hieman kyseenalaista.
että ns. pannukakkuteoria on hylättävä.
(pannukakkuteoria = kerrokset putosivat toistensa päälle, jolloin seinät ja ydin jäivät ilman sivuttaistukea)
Miksi?
"pannukakkuteoria = kerrokset putosivat toistensa päälle, jolloin seinät ja ydin jäivät ilman sivuttaistukea"
Paul ja Hoffman toteavat kirjassaan Waking Up from Our Nightmare (s. 27), että pannukakkuteoria tuntuu olettavan, että rakennuksen lattiat tukivat seinä- ja keskipylväitä, vaikka asia on lähinnä toisin päin.
Minun on vaikea ymmärtää, miksi tornien "vaakatukirakenteiden" (trusses) pettäminen olisi johtanut rakennusten kaikkien satojen, syvälle maan alle työntyneiden, toisiinsa liitettyjen ja alaspäin paksuuntuneiden tukipilareiden täydelliseen pilkkoutumiseen. On huomattava, etteivät reunapylväätkään olleet "vapaasti seisovia" (freestanding) kuten ainakin FEMA:n raportissa väitetään, vaan ne oli tuettu toisiinsa "spandrillilevyin" (spandril plates).
Eli jos vaakatukirakenteet pettivät ja lattiat putosivat toistensa päälle aiheuttaen vastaavanlaisen vaakatukirakenteiden pettämisen alemmilla tasoille jne, ulko- ja ydinpilarien olisi kuitenkin luullut pääosin jäävän pystyyn.
>pannukakkuteoria tuntuu olettavan, että
>rakennuksen lattiat tukivat seinä- ja
>keskipylväitä, vaikka asia on lähinnä toisin
>päin.
Koska lattialaatat olivat kiinni coressa ja ulkoseinissä, eivätkä ne olleet aivan irtonaisia, kohdistui myös niistä seiniin ja coreen niitä paikallaan pitäviä voimia (sen mukaan, mihin suuntaan seinä oli liikkeessä).
Yksittäisen kiinnityksen tai edes kokonaisen kerroksen aikaansaamat voimat eivät välttämättä olleet kovin suuria, mutta kun niitä oli paljon muodostivat ne eräänlaisen kestävän tukirakenneverkon.
Kerrokset estivät sen, että palkit eivät voineet mistään kohdin taipua sisään- tai ulospäin (esim. liitoksista), jolloin koko ulkoseinärakenne pysyi hyvin muodossaan. Tämän takia koko rakennelma oli melko jäykkä.
>Minun on vaikea ymmärtää, miksi
>tornien "vaakatukirakenteiden" (trusses)
>pettäminen olisi johtanut rakennusten kaikkien
>satojen, syvälle maan alle työntyneiden,
>toisiinsa liitettyjen ja alaspäin
>paksuuntuneiden tukipilareiden täydelliseen
>pilkkoutumiseen.
Kiinnitykset olivat melko heppoiset. Pystypilarit olivat kinni toisissaan muutamalla pultilla. Seinän taipuessa vähänkään enemmän aiheutui pultteihin valtavia voimia.
Kyllähän ulkoseinät pysyivät pystyssä kerrosten romahdettua vielä useita kerroksia ylempänä (jopa luokkaa 15 kerrosta). Seinät eivät yksinään kyenneet pysymään pystyssä, varsinkin kun niihin osui romua ylhäältä. Ilman sivuttaistukea pystyssä olleisiin seinäosiin alkoi todennäköisesti myös muodostua erilaisia aaltoilmiöitä yläosien sortuessa. Tällöin sortuminen muuttui yhä kaoottisemmaksi ja seinien oli yhä vaikeampi pysyä pystyssä. Myös romahtavat kerrokset saattoivat aiheuttaa seiniin sisäänpäin vetäviä voimia. Vrt. taipuminen:
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Bowing.jpg
>On huomattava, etteivät reunapylväätkään
>olleet "vapaasti seisovia" (freestanding) kuten
>ainakin FEMA:n raportissa väitetään, vaan ne
>oli tuettu toisiinsa "spandrillilevyin"
>(spandril plates).
Kyllä FEMA tästä mainitsee. Nuo levyt olivat hyvin ohuita, eivätkä ne kyenneet kovin suuria tukivoimia antamaan (verrattuna itse palkkeihin).
>ulko- ja ydinpilarien olisi kuitenkin luullut
>pääosin jäävän pystyyn.
Tämä kuulostaa mahdottomalta. Jo pelkät tuulien aiheuttamat voimat olisivat riittäneet sortamaan ulkoseiniä, puhumattakaan putoavasta romusta ja kaoottisesta sortumisesta.
mitään merkkiä siitä että 15 kerrosta romahtaisi ennen seiniä ja ydintä. Oletetulla vapaan putouksen nopeudella (joka sekin on uskomaton) tämän olisi pitänyt alkaa reilusti yli sekunti ennen muuta romahdusta. Kerroksista ulos työntyvät pöllähdyksetkin, jotka siis tämän teorian mukaan ovat ilmanpaineen aiheuttamia, alkavat tornin katkeamiskohdan alapuolelta samaan aikaan kuin romahdus.
FEMAn ja NISTin raportit eivät kumpikaan puhu tästä ennakosta. NISTin raportissa ei koko pannukakkuefektiä mainita.
kerroksilla oli epäilemättä jonkinlainen rooli tornin rakenteen jäykstämisessä, tämä on helppo kuvitella. Seinien tuubirakenne oli kuitenkin ilman tätäkin jäykkä ja kestävä. Tätä voidaan tietysti vähätellä joko seinien kantokyvyn ( haitarin palje) tai haurauden ( neljä pastalevyä) osalta, mutta se ei ole uskottavaa eikä sovi yhteen varmuuskertointen kanssa.
seinien sisäänpäin käyristyminen vaikuttaa toispuoleisen lämpölaajenemisen aiheuttamalta, ei painon aiheuttamalta vääntymiseltä.
Tornien pohjakerroksessa oli 20 metriä korkea sisääntulohalli, ei siis kerroksia sillä kohtaa.
sisääntulohalli, piti sanoman
>mitään merkkiä siitä että 15 kerrosta
>romahtaisi ennen seiniä ja ydintä.
Tässä muutamia havaintoja:
http://la.indymedia.org/uploads/south-tower-collapse.avi
Videolla tornin nurkka-alue pysyy ehjänä pitkän aikaa sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Jos seinät eivät enää olleet paikoillaan, kuinka se pysyi pystyssä?
Itse asiassa videolla havaitaan myös nurkkaosan tuhoutuminen. Se tapahtuu vasta, kun siihen osuu raskasta romua ylempää. Tässä vaiheessa pölyrintaman etuosa on luokkaa 15 kerrosta alempana.
Samalla videolla havaitaan myös toinen seinien pystyssä pysymiseen viittaava ilmiö. Tornin yläosan kadotessa pölypilveen "roiskahtaa" paljon romua itään. Näin suuren liikemäärän muutoksen syynä ei voi olla esim. räjähteet. Ilmiö viittaa siihen, että yläosa osui johonkin massiiviseen rakenteeseen (esim. osittain ehjiin seiniin).
Vielä yksi ilmiö on pölyrintaman "hyppäys" parin kerroksen yli heti sortumisen alun jälkeen. Selitys on se, että siinä kohdassa oli Sky Lobby, jonka yhteydessä ei ollut ikkunoita (mitä ilmeisimmin). Sortumisen eturintama siis hyppää Sky Lobbyn ohi. Kuinka tämä on mahdollista, jos itse eturintama oli ulkoseinien hajoaminen?
Sortumisen eturintama ei vaikuta ulkopilarien tuhoutumiselta. Tämä tapahtuu pölyn sisällä, kameroilta piilossa.
Myöskään tällä videolla olevat savunpurkaukset (= sen eturintama) eivät missään tapauksessa vaikuta olevan itse ulkopalkkien silpoutuminen, vaan ne ovat mitä ilmeisimmin kerrosten romahdusten aiheuttamia, ikkunoista pursuavaa pölyä:
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/wtc2_demolition_waves.mpg
Myös pohjoistornin tapauksessa on viitteitä siitä, että seinät olivat pystyssä pölyrintaman ohitusta kauemmin.
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/n_tower_collapse1_close.wmv
Tässä videomateriaalissa nähdään selvästi, että ylhäältä sinkoutuu jotakin materiaa sivulle kauan sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Tämä edelleen viittaa ehjiin ulkoseinien osiin. Myös aivan loppuvaiheessa savun keskeltä ikään kuin kaatuu osia seinää (lukuisia kerroksia (30?) savupöllähdyksiä edellä).
>Oletetulla vapaan putouksen nopeudella (joka
>sekin on uskomaton)
Pölyrintaman nopeus oli maksimissaan 45% vapaasta pudotuksesta. Koko romahdus kenties alle 30%. En kutsuisi näitä "vapaan pudotuksen nopeuksiksi".
>tämän olisi pitänyt alkaa
>reilusti yli sekunti ennen muuta romahdusta.
Molemmissa torneissa sortumisen alussa yläosat alkoivat tulla alas. Vasta tässä vaiheessa kerroksien romahdukset saattoivat alkaa (sisällä putoava romu). Sisällä edennyt sortuminen oli nopeampaa, jolloin romahdukset vaikuttavat siltä, kuin koko sortuminen etenisi pölyrintaman mukana.
>Kerroksista ulos työntyvät pöllähdyksetkin,
>jotka siis tämän teorian mukaan ovat
>ilmanpaineen aiheuttamia,
Mikä muu olisi voinut ne aiheuttaa? Eivät ainakaan räjähteet. Vai mihin ihmeeseen ne olisi sijoitettu?
>alkavat tornin katkeamiskohdan alapuolelta
>samaan aikaan kuin romahdus.
Alkavat hieman myöhemmin. Yläosien tullessa alas, useat kerrokset pettivät samalla. Tästä todennäköisesti johtuivat pöllähdykset aivan alussa.
Esim. tässä:
http://italy.indymedia.org/uploads/2005/04/wtc1-demolition-1.avi
Yläosa on jo tullut alas lukuisia kerroksia, ennen kuin pölyrintama lähtee etenemään.
>NISTin raportissa ei koko pannukakkuefektiä
>mainita.
Odotellaan loppuraporttia ja katsotaan sitten, mitä se sanoo.
>Seinien tuubirakenne oli kuitenkin ilman
>tätäkin jäykkä ja kestävä.
Seinät tietysti kykenivät kantamaan sen varmuuskerroinpainonsa niin kauan, kun ne pysyivät aivan suorassa. Pienikin taipuminen kuitenkin olisi aiheuttanut palkkien kantokyvyn suuren laskun. Neljä pienehköä kiinityspulttia ei millään kestänyt kovin suurta vääntöä.
Kyllähän seinät pysyivät pystyssä niin kauan, kunnes niihin osui ylhäältä tippunutta tavaraa. Tämän jälkeen seinät eivät enää olleet pystysuorassa ja soprtuminen eteni myös ulkopilareita tuhoten.
>seinien sisäänpäin käyristyminen vaikuttaa
>toispuoleisen lämpölaajenemisen aiheuttamalta,
>ei painon aiheuttamalta vääntymiseltä.
Totta. Sitähän se todennäköisesti onkin. Mutta kun teräspalkki vääntyy ja se edelleen kantaa painoa, aiheutuu siihen voimien komponentteja, jotka ovat kohtisuoraan alkuperäistä palkkia vastaan. Ne siis pyrkivät edelleen vääntämään sitä lisää. Tämän ilmiön huomaa missä tahansa vastaavassa asiassa. Jopa täytekynän lyijy kykenee kantamaan suurta kuormaa, kunnes sitä jostakin kohtaa taivutetaan vähänkin.
Ts. vääntyneen palkin kyky kantaa kuormaa on huomattavasti alkuperäistä pienempi.
Tässä kerroslaattojen lämpölaajenemisen simulaatio:
http://realex.nist.gov:8080/ramgen/WTC_stripresponse.rm
>Tornien pohjakerroksessa oli 20 metriä korkea
>sisääntulohalli, ei siis kerroksia sillä kohtaa.
Ulkopilareita yhtyi suuremmiksi ja jykevämmiksi palkeiksi juuri aulan katon kohdalla.
Tällainen peruskoulussa kahdet ehdot matikasta saanut hitsarikin näkee että laskelmat ovat pelkkää puppua. Eihän niissä kaikissa ole edes numeroita vaan suuri osa niistä on laskettu kirjaimilla. a b voi olla yhtä kuin mitä tahansa laskija vain haluaa, koska a ja b eivät ole numeroita.
Harmin paikka, että onnistuit skippaamaan algebran tunnit peruskoulussa. Pikku vinkki (siltä varalta, että haluat vielä oppia uusia asioita): ei Kurttila mitään kirjaimilla laske.
Kävin laskelmat läpi ja tässä oma mielipiteeni.
Laskujen matematiikka on (tietysti) oikein. En tosin lähtenyt numeerisesti ratkomaan viimeisiä yhtälöitä, enkä ole siis vielä tarkistanut saatuja lopputuloksia. Itselleni on edelleen hieman auki yhtälöiden 1.3 ja 1.13 differentioinnit. Miksi täsmälleen ottaen kerroin b puuttuu yhtälöstä 1.3 ja miksi yhtälön 1.13 differentiaalissa ei ole dh-termiä? Itselleni nämä eivät ainakaan ihan suoraan aukene.
Fysiikankin osalta käsitellyt ilmiöt ovat kyllä oikein. Ongelmana on se, että laskujen yksinkertaistukset ovat niin radikaaleja, että en usko tutkimuksen enää kovin hyvin kuvastavan todellisuutta. Ainakaan siis Kaksoistornien sortumista.
Lakuissa torni on oletettu yhdeksi kappaleeksi, joka kaikissa kohdissa vastustaa sortuman etenemistä suurimmalla mahdollisella (normaaliolojen) määrällä. Tarkastelussa unohdetaan totaalisesti sortuman kannalta kenties tärkein asia; kerrosten romahtaminen. Videomateriaalista havaitaan selvästi, että kerroksen pettävät paljon ennen kuin ulkoseinät kaatuvat tai hajoavat. Ulkoseinät eivät yksinään kykeneet juurikaan kantamaan painoa (sivuttaistuki poistunut). Mahdolliset kerrosten sortumiset saattoivat jopa vetää ulkopilareita sisäänpäin. Tällöin laskuissa käsitelty varmuuskerroin oli huomattavasti pienempi kuin 6; osittain kenties jopa alle yhden.
Ongelmana siinä, että rakenteet kykenevät antamaan maksimaalisen vastusvoiman koko sortumisen ajan on myös se, että se tuskin on mahdollista palkkien taipuessa ja pulttiliitosten pettäessä (eli vaikka kerrokset eivät olisi romahtaneet ensimmäisenä).
Summa summarum: Varmuuskerroin n ei ollut sortumisen aikana lähelläkään arvoa 6. Tai siis ndyn oli selvästi alle 1.
Lisäksi oletus sortuman symmetrisyydestä vaatii sen, että tippuvan irtoromun nopeus vähenee puoleen. Ottaen huomioon edellä mainitun kerrosten sortumisen, tälle oletukselle ei ole itsestään selvää syytä.
Olen yllättynyt, että näillä laskuilla torni saatiin edes sortumaan maahan asti. Joillakin arvoilla niinkin nopeasti kuin 20 sek, mikä nyt ei ole valtavasti suurempi kuin todellinen aika.
Tutkielmassa mainittu sortumisen pysähtyminen jossakin loppuvaiheessa tuskin olisi sekään ollut mahdollista. Siinä vaiheessa nimittäin ylimmän ehjän kerroksen päällä olisi ollut niin suuri kuorma, että se olisi pettänyt..jne. sortuma olisi jatkunut.
Toinen erikoinen kohta on se, josta täälläkin on jo hieman puhuttu. Eli se teräksen lujittuminen 600-asteen lämmössä.
voi tehdä kotikonstein seuraavanlaisen yleisluontoisen simulaation: otetaan litran maitopurkki, tasataan sen huippu ja pistetään pari reikää ilman pois päästämiseksi. Tämä kotelomuoto kantaa aika monta paksua kirjaa päällään, vaikka on vain pahvia, havainnollistaen WTC - tornien ulkoseinien jäykkää ja kestävää rakennetta.
Pistetään sukkapuikko ylhäältä koko purkin läpi(otetaan kirjat välillä pois) alas asti niin, että puikon pää pistää "katosta" esiin. Tämä markkeeraa nyt tällä kertaa ydintä.
Ei laiteta ainuttakaan kerrosta. Ytimellä on silti sivuttaistuki, ja vastaavasti seinillä on sivuttaistuki osittain ytimen, mutta etupäässä oman kotelorakenteensa ansiosta.
Jos tarkastellaan yhtä seinää tässä tilanteessa, se edellisten seikkojen lisäksi myös ikäänkuin riippuu verhomaisesti vapaana, jolloin tuuli pääsisi sitä painamaan keskeltä kuopalle. Tätä liikettä torjumaan voi laittaa sitten kerroksia. Lisäksi ne osittain välittävät sivuttaistukea rakennuksen eri osien kesken.
Kun kaikki kerrokset ovat paikallaan (tähän voi käyttää vaikka sopivan kokoisia lasinalusia) niitä voi vedellä pitkin sukkapuikkoa erilaisiin "pannukakkuasetelmiin". Sivuttaistuki ei näistä toimenpiteistä huolimatta missään vaiheessa katoa.
Mielestäni tuollaista tölkkimallia ei millään tavalla voi soveltaa WTC-torneihin. Ne olivat niin monimutkaisia ja massiivisia rakennelmia.
Teepä vastaava koe esim. tulitikuista kasatulla tornirakenteella. Siinä huomaat todella hyvin, kuinka tärkeä sivuttaistuki on.
ja pistää ytimeksi pelkän sukkapuikon. Oikeastihan core oli häkkimäinen, eräänlainen kolmiulotteinen moninkertainen tikapuurakenne. Kyllä sellaisen voi tietysti tulitikuistakin rakentaa, tai vaikkapa legoista. Tulikohan nyt kauppareissu...
>Tulikohan nyt kauppareissu...
Helpompi (vähemmän työläs) versio on se, että otat kokonaisen täytekynän lyijyn ja puristat sitä kahden sormen välissä. Kun se katkeaa, otat toisen pätkistä ja teet saman uudelleen. Ja näin hommaa jatketaan.
Nopeasti havaitsee, että lyijyä on vaikeampi katkaista, mitä lyhyempi se on; vaikka se on täysin homogeeninen. Mistähän tämä johtuu?
kohdistuvasta vääntövoimasta, kyllä kyllä. Siksi jäykänkin kappaleen jouston huomaa sieltä keskivaiheilta, tai vaihtoehtoisesti huipun liikkeestä, ja siksi pitkä kappale kuten pilvenpiirtäjä pitää tehdä vahvaksi, että se vastustaa tuota liikettä ja toisaalta on kestävä, jos esimerkiksi sattuu hurrikaani iskemään.
Tuossa esimerkissä, missä kerrokset puuttuisivat, mikä sitä ydintä keskivaiheilta tönisi. Sitten kun laitetaan kerroksia, sitten tönii, ja tätä tönimistä ytimen on täytynyt kestää 30 vuotta.
>Siksi jäykänkin kappaleen jouston huomaa sieltä
>keskivaiheilta, tai vaihtoehtoisesti huipun
>liikkeestä, ja siksi pitkä kappale kuten
>pilvenpiirtäjä pitää tehdä vahvaksi,
Yksittäisen kerroksen kohdalla liike on hyvin pientä (luokkaa senttejä).
>Tuossa esimerkissä, missä kerrokset
>puuttuisivat, mikä sitä ydintä keskivaiheilta
>tönisi. Sitten kun laitetaan kerroksia, sitten
>tönii, ja tätä tönimistä ytimen on täytynyt
>kestää 30 vuotta.
Toki ulkoseinistä välittyi voimia ytimeen. Kuten aiemmin tuli esille, kerroksissa olleet iskunvaimentimet vähensivät tökkimisefektiä.
Lisäksi, kyllä core kesti poikittaisvoimia jonkin verran juuri kerrosten kohdalla (coren poikittaispalkit). Tällöin voima kuitenkin saadaan kohdistettua juuri tiettyyn kohtaan (niihin palkkeihin). Tämä on täysin eri asia, kuin koko pituudelta vaikuttavat voimat (esim tuuli ulkoseiniin).
voisi sanoa että tällainen häkkirakenne ( 47 pystypylvästä) on melko lailla jäykkä ja kestävä, samaan tapaan kuin ulkorakennekin. Luulenpa että viistotukien puutteellekin on olemassa syy: ydin olisi ollut niiden ansiosta kuitenkin liian jäykkä. Sen piti antaa koko tornin mukana jonkin verran myöten, mikä tapahtui ennemminkin vino H:n tapaan samalla vähän "niiaten", eikä niinkään kaarelle taipuen kuin vanhoissa pilvenpiirtäjissä.
Tällaisesta heilahduksesta kerrotaan myös koneen osuman yhteydessä; sen jälkeen torni palasi takaisin muotoonsa eikä jäänyt heilumaan.
...On se, että kuinka rakennusten ytimien erittäin järeät teräspilarit eivät ole edelleen pystyssä, ellei niitä "pätkitty" räjähtein??
Eihän järeä umpiteräspalkki voi "sortua" tai romahtaa itseensä muun rakennuksen mukana?
Se on kuitenkin kummaa, että missään ei ole mitään viitteitä näistä poikki räjäytetyistä palkeista.
Päinvastoin, kaikissa kuvissa palkit ovat irronneet päissään olleista kiinnityksistä. Palkit olivat toinen toisissaan kiinni muutamalla pultilla. Nämä pultit eivät juurikaan kestäneet vääntöä, jolloin ne napsahtivat poikki.
>Eihän järeä umpiteräspalkki voi "sortua" tai
>romahtaa itseensä muun rakennuksen mukana?
Ne eivät olleetkaan umpiterästä maasta kattoon, vaan koostuivat toisiinsa kiinitetyistä huomattavasti lyhyemmistä palkeista.
Molemmissa torneissa (ainakin pohjois-) havaittiin Coren pystyyn jääminen huomattavasti sortumisen jälkeen. Ilmeisesti se oli kuitenkin kärsinyt niin paljon vaurioita, että se ei kyennyt pysymään pystyssä.
En ymmärrä, mikseivät palkit räjähdyksissäkin irtoaisi heikoimmista kohdistaan, siis noista liitoskohdista.
"Ne eivät olleetkaan umpiterästä maasta kattoon, vaan koostuivat toisiinsa kiinitetyistä huomattavasti lyhyemmistä palkeista."
Kirjoitatko tässä reunapylväistä?
"Molemmissa torneissa (ainakin pohjois-) havaittiin Coren pystyyn jääminen huomattavasti sortumisen jälkeen."
Molemmissa torneissa, tai ainakin Pohjoistornissa?
Voitko antaa videolinkin?
>En ymmärrä, mikseivät palkit räjähdyksissäkin
>irtoaisi heikoimmista kohdistaan, siis noista
>liitoskohdista.
Mutta katkeavatko ne niin siististi kuin mitä kuvissa havaittiin?
Entä kuinka räjähteet tulee asentaa niin, että palkit tosiaan katkeavat siististi pulttiliitoksista? Palkkien sisään? Tällöin luulisi kyllä muidenkin vaurioiden olevan näkyvissä ja asentaminen olisi äärimmäisen hankalaa.
Vai riittääkö se, että räjähde on palkin ulkopuolella ja paineen aiheuttama vääntömomentti riittää katkaisemaan palkit toisistaan. Voisi kuvitella, että raskaiden teräspilareiden tapauksessa tämä ei ole mahdollista (tämän voi myös melko helposti todeta laskemalla).
Tällöin vaihtoehdoksi jää jonkinlainen katkaisupanos palkin ympärillä (joka ampuu sulaa metallia palkin läpi). Tämä vaihtoehto kuitenkin vaikuttaa vähiten järkevältä liitosten kohdalla, joissa terästä on moninkertainen määrä läpäistävänä (poikkisuunnassa). Sula metalli jättää myös selvät jäljet teräkseen.
>Kirjoitatko tässä reunapylväistä?
Ydin koostui päällekkäin pinotuista teräspalkeista (ja poikittaispalkeista). Ulkoseinä kolmen palkinpätkän kokonaisuuksista, jotka olivat kiinni toisissaan ohuilla teräslevyillä.
>Voitko antaa videolinkin?
http://la.indymedia.org/uploads/south-tower-collapse.avi
Tuossa jokin osa kaatuu sortuman jälkeen. Se tosin on todennäköisesti osa ulkoseinää. Aivan varmaksi ei voi sanoa.
Voi kuitenkin hyvin olettaa, että vaikka tornit olisi tuotu alas räjähteillä, mekanismi olisi ollut lähes samanlainen.
Äkkiseltään voisi myös luulla, että etelätornissa Corella oli huonommat mahdollisuudet selvitä.
"Vai riittääkö se, että räjähde on palkin ulkopuolella ja..."
Tähänhän annetaan yksi vastaus aiemmin mainitsemallani, kovasti laskutoimituksia sisältävällä sivulla.
Aivan. Unohdin kokonaan, minun piti tosiaan lukea se kyseinen sivu...