Tekijät on ajatelleet että venäläisyys on ulkomailla kiinnostavampaa kuin suomalaisuus.
Ei se niin ole. Hyvän elokuvan voi tehdä mistä tahansa jos on osaamista.
Kyseisessä elokuvassa osaamisen puute on korvattu venäläisyydellä ratsastamisella.
Hollywoodissa tämä varmasti huomataan eikä elokuvaa palkita.
Ei se niin ole. Hyvän elokuvan voi tehdä mistä tahansa jos on osaamista.
Kyseisessä elokuvassa osaamisen puute on korvattu venäläisyydellä ratsastamisella.
Hollywoodissa tämä varmasti huomataan eikä elokuvaa palkita.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Ei muut Pohjoismaat alennu tuollaiseen itsensä alentamiseen.
Ingmar Bergman esim ei koskaan alentunut tuollaiseen. Hän teki elokuvansa ruotsalaisista ja voitti niillä oscareita.
Bergman oli yhdeksän kertaa Oscar-ehdokkaana. Kolme hänen elokuvaansa on palkittu parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla. Fanny ja Alexander sai neljä Oscaria
Eikä yhtään elokuvaa venäläisistä.
Vain kommunisti tuottaa tällaista suoraan sanoen PASKAA!
"Ingmar Bergman esim ei koskaan alentunut tuollaiseen. Hän teki elokuvansa ruotsalaisista ja voitti niillä oscareita."
Ei alentunut Ingemar Bergmanin ystävä, Jörn Donnerkaan tuollaiseen. Hän teki elokuvansa suomalaisista eikä voittanut niillä yhtäkään Oscaria.
Niin. Eikös Jörn Donner ole edelleenkin ainoa suomalainen, kuka koskaan on Oscarin bileissä itselleen pokannut?
Minä en sanoisi paskaksi elokuvaa, joka pääsee niihen viiden elokuvan joukkoon, josta valitaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -kilpailun voittaja.
Anteeksi Ylitornio, ei Kajaani.
Marjukka, tuo vanha kommunisti Kajaanista tykkäsi elokuvasta!
Asiaa ei voi enää selkeämmin ilmaista, kiitos 👍🙏
Ehkä voisit lopettaa yksinpuhelusi tähän.
Me tarvitaan nyt itämaista, ennenkaikkea venäläisvaikutteista elokuvaa vastaamaan amerikkalaiseen hapatukseen.
Sivistynyttä ja hyvinvoivaa demokraattista maailmaa kiinnostaa tirkistely kurjaan ja köyhään venäläiseen elämäntapaan jossa yhteiskunta on korruption kyllästämä ja ihmiset "yksipuoluejärjestelmän" vankeja vailla vaikutusmahdollisuuksia paremman yhteiskunnan kehittämiseen.
Kyseinen elokuva ei kuvaa nykyvenäläistä vaan neuvostoliittolaista yhteiskuntaa.
Niiden, jotka haluavat tirkistellä "kurjaan ja köyhään venäläiseen elämäntapaan jossa yhteiskunta on korruption kyllästämä ja ihmiset "yksipuoluejärjestelmän" vankeja vailla vaikutusmahdollisuuksia paremman yhteiskunnan kehittämiseen", täytyy etsiä muita lähteitä.
Hyvin selkeästi sanottu. Uteliaisuus ja rohkeus on perusta ihmisten hyvinvoinnille.
En pitänyt elokuvasta jossa symppiksen rooli oli pedattu väkisin tyypilliselle venäläläiselle juopolle ja suomalainen mies oli sitten se rosvo.M utta voi pärjätä oscareissa voittihan saman tapainen Parasitekin pääpalkinnon.Siinä näytettiin korealaisten kurjuutta ,tässä hytti 6 :ssa näkyy kuitenkin venäjän kurjuus vaikka kirjailija ja ohjaaja ja venäläiset ponsorit yrittivät muutakin.
Niin no elokuvahan perustuu Finlandia-palkittuun kirjaan, joka nyt vain sattuu sijoittumaan Venäjälle. Ja itse elokuvassa on kyllä jonkin verran lainaa amerikkalaisesta rakkautta ennen aamua leffasta, joka puolestaan on kuvattu Itävallassa. Rakkaus ja suhteet ovat tarinana kuitenkin sellaisia että ne voivat sattua missä vain. Tällä kertaa venäläisessä junassa. Ja onhan meillä kaikilla ollut joskus lomaromanssi tai ihastuminen niin että leffan tapahtumiin on helppo samaistua?
Hyvä kirja ja hyvä elokuva. Suomessakin sen on jo nähnhyt yli 125.000 ihmistä mikä on huikea luku koronavuotena pienelle pääosin vieraskieliselle taide-elokuvalle.
...sattuu vain sijoittumaan venäjälle....kommunistit sattuu vain ihannoimaan venäjää......Suomalaiset sattuu vain olemaan varkaita......venäläiset sattuu vain olemaan niin symppiksiä kun ne oppii tuntemaan.joojoo,,,,,, liian paljon sattumuksia
Kommunistit eivät ihaile oikeistodiktatuurista Venäjää. Jos sitä jotkut ihailevat, niin korkeintaan persut.
Ironista (putinistista?) sinänsä että Venäjällähän Hytti No:6 on joutunut sensuurin kynsiin ja siellä siitä näytetään eri versiota kuin Suomessa ja muissa länsimaissa. Kaikki kiroilu ja epäsiveellisyys on joudutta leikkaamaan leffasta pois. mm. monet vuorosanat on venäläiseen versioon jouduttu kirjoittamaan uusiksi ennakkosensuurin vuoksi.
Media yrittää tehdä siitä hyvää elokuvaa,ihan pask. on.
Kuule ajatusten lukeminen on mahdotonta, vaikka sulla ilmeisesti on tämmöinen harha. 🤪🤣
Elokuva ei menestynyt eikä sitä palkittu kuten avauksessa ennustin käyvän.
Jos Suomessa onnistutaan tekemään sellainen elokuva, että se pääsee edes osallistumaan Golden Globe -kilpailuun, niin eipä tarvita kummoisiakaan ennustajan lahjoja, jos ennustaa että elokuvaa ei tulla palkitsemaan kertoipa se mistä tahansa.
Rosa Liksom (Anni Yävaara) , jonka kirjaan elokuva perustuu, on stalinisti Suomen vihaaja. Bäckmanin tapainen hörhö.
Kaikki sen kirjat on samaa höttöä. Suomi paha Venäjä hyvä.
Huomaan, että et ole lukenut kaikkia Rosa Liksomin kirjoja. Oletko lukenut ainuttakaan?
Anni on lähtöisin ja kotoisin pienestä vasemmistolaisesta kaupungista nimeltään Kajaani. Vasemmistolainen ajatusmaailma, joka huokuu hänen kirjoittamassa kirjassaan, on vahvasti lähtöisin vanhempien kommunistisesta perhetaustasta. Surkea elokuva, tuottajalle soisin hivenen harkintakykyä vastaisuuden varalle.
Tuttu amerikkalainen ihmetteli miksi suomalaiset ei tee elokuvia talvisodasta. Amerikassakin sillä on myyttinen maine David Goljat taisteluna.
Suomella on hyvin erilainen tapa tehdä sotaelokuvia kuin Yhdysvalloilla. Eli hyvin suomettunut. Saksalaiset elokuvat Das Boot ja Rautaristi edustavat tätä samaa sotaelokuvien tyylilajia, jossa käytännössä pyydellään anteeksi koko sotaa.
Amerikkalainen tapa käsitellä sotaa, jopa hävittyä, on aivan erilainen. Niissä sotilaat ovat suuria sankareita ja meininki "Poikain hurttia seikkailua".
Tällaista elokuvan tyylilajia ei ole suomessa vielä tehtykään.
Toivottavasti ei tulla koskaan tekemäänkään.
Talvisodasta tehty elokuvia ja myöskin Suomen aloittamasta jatkosodasta.
"Talvisodasta tehty elokuvia ja myöskin Suomen aloittamasta jatkosodasta."
Stalin ja Molotov oli syyllisiä talvisotaan ja jatkosotaan. Ilman salaista etupiirijakoa kumpaakaan ei olisi tullut.
Suomen oli pakko tukeutua Saksaan kun Neuvostoliitto halusi sovjetisoida Suomen 1939-1941
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/
Tuntematon sotilas tai talvisota elokuvissa ei näistä sodan perusssyistä ole puhuttu mitään.
Sota syntyy niissä kuin tyhjästä. Siksi tarvittaisiin kunnollisia uusia elokuvia talvisodasta ja jatkosodasta.
Miksi tuota kuvaa Molotovin saapumisesta Berliiniin pyytämään Hitlerin suostumusta Suomen miehitykseen ei käytetä jatkosota elokuvien alkukuvana. Sehän se oli.
https://www.verkkouutiset.fi/tasan-75-vuotta-sitten-hitler-ja-stalin-yrittivat-salaa-toista-sopimusta-suomesta-43270/#114bff36
Jatkosota oli väistämätön kun Molotov kävi pyytämässä Hitlerin suostumusta Suomen sovjetisointiin ja Suomi saattoi sen välttää vain tukeutumalla Saksaan kuten välttikin.
Jos näistä lähtökohdista tehdään jatkosodasta elokuvia niin se sopii allekirjoittaneelle.
Sillähän olisi järisyttävä teho jos elokuvassa näytettäisiin aluksi Hitler ja Molotov kiistelemässä Suomesta Suomelta mitään kysymättä. Ei vaan ole nähty.
Eli kunnolliset elokuvat puuttuu yhä.
Voi vain kysyä miksi ei ole nähty. Suomettumistako ?
"Stalin ja Molotov oli syyllisiä talvisotaan ja jatkosotaan. Ilman salaista etupiirijakoa kumpaakaan ei olisi tullut."
Satalin ja Molotovko jakoivat keskenään etupiirialueet?
Tuollainen kohtaus voitaisiin filmata ja leikata se Tuntemattoman alkuun. Sopivia näyttelijöitä kyllä löytyisi (vaikka Kummelista). Elokuva jatkuisi siitä kun joukot kokoontuvat Paloaukealle…
https://www.verkkouutiset.fi/usan-kenraalin-upea-kirje-suomelle-talvisodasta-yha-paljon-opittavaa/#114bff36
USA:n kenraalin upea kirje Suomelle: Talvisodasta yhä paljon opittavaa
Yhdysvaltain entinen puolustusministeri, kenraali James Mattis luonnehtii talvisotaa vaikuttavaksi osoitukseksi suomalaisten rohkeudesta puolustaa maataan Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.
Se todistaa, että kotimaansa puolustamiseksi taistelevan kansan sitkeys ja päättäväisyys voivat antaa sille voiman, joka kompensoi aseistuksen ja joukkojen puutteet, kenraali Mattis kirjoittaa Suomen Washingtonin-suurlähetystön talvisota-aiheiseen seminaariin lähettämässään tervehdyksessä.
Talvisota on täynnä opetuksia historiaa tutkivalle, ja sillä on ollut keskeinen rooli lukemattomien nuorten upseerien ja sotilastaktikoiden kehityksessä. Vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen sillä on meille paljon opetettavaa, hän toteaa.
Tapa, jolla suomalaiset joukot hyödynsivät liikkuvuuteen perustuvaa taktiikkaa ja yhdistivät korkeatasoisen tiedustelun sääolojen ja maaston tuntemukseen, kelpaa Mattisin mukaan esimerkiksi vielä nykyisinkin.
Se, mitä nyt kutsumme mottitaktiikaksi, ilmentää, kuinka muutoin vaikeasti hallittavat ongelmat voidaan muuttaa hallittaviksi pilkkomalla ne erillisiin osiin. Nämä periaatteet ovat hyvin yleistettävissä myös muihin konflikteihin, ja viisaiden komentajien kannattaisi ottaa suomalaisten sotilaiden lähestymistavasta mallia, hän sanoo.
Talvisodan historia antaa hänen mukaansa aiheen tiedostaa, että Venäjä ja muut revisionistiset valtiot käyttäytyvät jälleen sotaisasti.
– Kansainliiton epäonnistuminen Neuvostoliiton aggression pidättelemisessä, kun ensimmäisen maailmansodan päättymisestä oli vain parikymmentä vuotta, oli seurausta maailman valtiojohtajien kyvyttömyydestä ymmärtää aikansa instituutioiden soveltumattomuus nousevien turvallisuuskysymysten ratkaisemiseen. Me emme saa toistaa tätä virhettä, Mattis painottaa.
Suomen ja Yhdysvaltojen pitkäaikaisesta yhteistyöstä kenraali Mattis sanoo tuntevansa ylpeyttä.
– Toivon, että jatkuva yhteistyömme turvaa vielä monta rauhan vuosikymmentä Pohjois-Euroopassa, hän kirjoittaa.
Venäläisistä 99 prosenttia on suuria paskoja. Onhan sekin sinänsä kiinnostava ilmiö, mutta ei sellaista viitsi katsoa.
Kuka haluaa penkoa lantakasaa ?
Kansassa, joka valitsee itselleen Putinin kaltaisen henkilön johtajakseen, on jotain pahasti pielessä.
Hytti no 6 oli road movie, matka ja pieni tarina. Dialogit kiinnostavia , maisemat entisen Neuvostoliiton raiskaamaa luontoa, rujoa arktista harmautta ja lunta. Ihan niinkuin meilläkin kuukausi tolkulla joka vuosi. Päivää ei erota yöstä.
Jos arvostelisin, antaisin 4/5
Kirja paljastaa selvästi kirjoittajansa henkisen isänmaan. Tietty osa väestöstä luonnollisesti pitää sitä parhaana kirjana koskaan. Tämä sama "tietty osa" kannattaa myös itä-ukrainan kapinallishallintoa, puolan painostamista väkisin rajan yli puskettavilla maahantunkeutujilla sekä hyökkäystä ukrainaan. Tämän "tietyn osan" näkemyksen mukaan nato on karkotettava euroopasta ja venäjän imperiumi palautettava loistoonsa. "Tietty osa" on myös valmiita desantteina terroritekoihin suomalaisia vastaan, jotta suomi saataisiin osaksi tätä imperiumia. Tätä ei tule koskaan unohtaa.
Sinä vedit nyt kyllä kaikki mutkat suoriksi.
Hih, aika hienosti olet nähnyt elokuvan katsojan syvimmätkin motiivit ja intentiot.
Se mitä toit julki, kertoo pelkästään vaan sinusta itsestäsi ja oman pääsi sisällä surisevasta pöhinästä:-)
"Emme tarvitse enää kurjuutta ja kommunismin tuomaa ihanneyhteiskuntaa."
Onko meillä ollut joskus kommunismin tuoma ihanneyhteiskunta?
Moskovassa koulutettu Rosa Liksom on ennenkin esitellyt nyrjähtänyttä todellisuudentajuaan. Esimerkiksi järjestämällä oikein näyttelyn siitä, kuinka BURKHA on tärkeä osa naisten valinnanvapautta ja voimaantumista.
Todellisessa todellisuudessahan burkha on vaatekappale jonka käyttämättömyydestä voi useissa muslimivaltioissa nainen maksaa hengellään. Vain sairaassa mielessä tuon voi nähdä ihkuna valinnanvapautena.
Rosa Liksom burkhasta:
"Jos ei ole pakko käyttää burkaa ja jos saa itse päättää koska sitä pitää yllään, niin minä en näe tässä mitään ongelmaa. Mutta en haluaisi itse pitää burkaa joka päivä, en todellakaan. Siinä mielessä en ole burka-konsulentti, ovelta ovelle kulkeva burka-kauppias."
Minusta tuo ei kerro nyrjähtäneestä vaan hyvinkin realistisesta todellisuudentajusta.
Tuntematta Rosa Liksomin elämänvaiheita ja kirjaa lukematta kävin katsomassa elokuvan.
Jotain siihen oli saatu sellaisesta satunnaisesta kohtaamisesta oudossa paikassa ja karuudessaankin runollista, jonka tunnistin. Elokuvan jokainen katsoo omista lähökohdistaan.
Suomen kulttuuripiirit ovat olleet kautta aikojen joko kommunistisia tai muuten vaan äärivasemmistolaisia ja se näkyy niin teatterissa kuin valkokankaallakin. Kaurismäet ovat tästä hyvä esimerkki. Huonosti pukeutuneita rumia ihmisiä humalassa ja sätkä suussa. Jokin epäselvä repliikki minuutin välein. Ja mustavalkoisena tottakai.
Se on muuten juuri näin.
No jaa. Ariel silti ON parempi elokuva kuin Jäätävä polte.
Olen suomalainen:-)
Kerrohan, onko jokin suomalainen elokuva voittanut joskus Golden Globe -palkinnon. Moniko on päässyt edes kilpailemaan siitä?
Suomi voitti Golden Globe palkinnon vuonna 1956. Valkoinen Peura oli kyseinen elokuva. Lisäksi myös Miekkailija pääsi kilpailemaan vuonna 2015.
Menestystä on ollut :D
Minä ihmettelen näitä suomalaisia näyttelijöitä, jotka ovat saaneet näyttelijäkoulutuksen Venäjällä ( vai Neuvostoliitossa?). Tässäki Hytti numero 6 - elokuvassa pääosaa vetävä nainen kertoo mediassa, kuinka hän täysin venäjänkieltä osaamattomana pääsi Moskovan teatterikouluun. Hän ei kuitenkaan kestänyt koulua kuin pari-kolme vuotta, kun masennus ja koti-ikävä iskivät. Jatkoi opintoja Suomessa.
Nyt veti venäläisluonteisen roolin kaiketi hyvin!
No siinä se mysteeri onkin, kuinka ne täysin kielitaidottomat opiskelevat Venäjällä! Miksi ei esm. täysin englanninkieltä taitamaton pääse Hollywoodiin opiskelemaan näyttelijäksi? Miksi ei Ranskan teatterikouluun pyri täyysin ranskankieltä osaamaton suomalainen nuori?
Jos ette ole katsoneet niin kannattaa ehdottomasti katsoa IKITIE! Siinä on oikein todenmukaisesti näytetty mitä kommunismi on! Muutenkin hyvin mielenkiintoinen ja jopa pitkästäaikaa mieleen jäävä elokuva. Tommi Korpela loistaa Hannu Pekka Björkmanin kanssa pääosissa.
Hytti nro: 6:n toinen päänäyttelijä on venäläinen Jura Borisov.
Onko hän virallisen linjan miehiä eli kannattaa Putinia vai onko näyttelijä humaani mies joka on jo tuominnut Ukrainan miehitysyrityksen?
Oli hauskaa etä sinänsä ihan ok roolisuorituksen tehnyt venäläinen miesnäyttelijä ei saanut mitään huomiota gaalassa, täysi nollaus
Jos Suomessa on halunnut menestystä kulttuurin alalla, on kannattanut olla pinnalta vähäväkisten asialla, eli vasemmalla, mutta kaapia oikealla kädellä kaikki edut vain itselle. Nykyään myös voivotus luonnon tuhoutumisen teemasta on suosittua naistenlehtien toimittajien kanssa rupatellessa - päälle koko kahvilan täyttävä nauru. Sellaiset ovat palkitut, kuin on aikakausi. Mutta mitä tulee elokuvaan, kuutoshytti on keskitasoa parempi elokuva, vaikka se killuukin pehmeässä nostalgiassa stereotyyppisen surkuhupaisasti.
Äiti Venäjä Ukrainassa
https://areena.yle.fi/1-67287489