Ensimmäiset ruotsalaiset olivat tummaihoisia, ja tulivat lännestä ja etelästä.
Myöhemmin saapui idästä vaaleaihoisia metsästäjiä.
Pohjoismaat olivat Euroopan viimeinen kolkka, jossa jääkausi antoi periksi runsaat kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ihminen käytti uusien metsästysmaiden ja kalapaikkojen paljastumista heti hyväkseen, mutta mistä nuo ensimmäiset asukkaat tulivat?
Siihen etsittiin vastausta Norjan länsirannikolta ja Gotlannin ja Stora Karlsön saarilta Ruotsista löydettyjen ihmisjäänteiden sekä kiviesineiden perusteella.
Radiohiiliajoitukset vahvistivat, että nuo seitsemän ihmistä elivät mesoliittisella kivikaudella, yli 8 000 vuotta sitten.
DNA-tutkijat yllättyivät, kun Norjan rannikon metsästäjä-keräilijöillä ja Ruotsin saarelaisilla olikin toisistaan poikkeavat geneettiset juuret. Norjalaisten lähimmät sukulaiset olivat Itämeren itäpuolella, ruotsalaisten Keski- ja Länsi-Euroopassa.
Ihmisten oli täytynyt tulla Norjaan ja Ruotsiin kahtena erillisenä muuttoaaltona, tutkijat päättelivät.
Eri tavat, erilainen ulkonäkö
Ensimmäisen joukon matka oli alkanut nykyisten Tanskan ja Saksan alueelta. Toinen porukka tuli koillisesta Atlantin jäätöntä rantaa pitkin. Geenien lisäksi päätelmää vahvistavat esinelöydöt ja isotooppitutkimukset: eri suunnista tulleiden ihmisten kivityökalut ja ruokavaliot poikkesivat toisistaan.
He olivat erilaisia myös ulkonäöltään. Etelästä tulleilla oli luultavasti siniset silmät ja tumma iho. Koillisen tulokkaat puolestaan olivat vaaleaihoisia ja silmien väri vaihteli.
Uusilla asuinsijoilla tulokkaat löysivät toisensa. Seurauksena oli geenien sekoitus, joka on monimuotoisempi kuin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan mesoliittisen ajan väestöllä. Tulos on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että tänä päivänä monimuotoisuutta on etelässä eniten ja pohjoisessa vähiten.
Pääkallo ja luita tutkimuspöydällä.
Nämä muinaisen skandinaavin luut löytyivät Hummervikholmenista Norjasta. Kuva: Beate Kjørslevik
Geenicocktail ei ole koskaan valmis
Uppsalan yliopiston väestögeneetikko Torsten Güntherselittää erojen tasaantumista pohjoisen ilmastolla – talven pakkasilla ja vähäisellä auringonvalolla. Elämä vaati muuttamaan tapoja, mutta pitkällä tähtäyksellä myös geeniperimä voi sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Skandinaviassa voitolle pääsivät geenivariantit eri esivanhemmilta: yksiltä vaalea iho ja toisilta siniset silmät. Se sopii yleiseen havaintoon siitä, että pigmentit vähenevät sen mukaan, mitä kauemmaksi päiväntasaajalta päädytään, summaa Günther.
https://yle.fi/uutiset/3-10014816
Myöhemmin saapui idästä vaaleaihoisia metsästäjiä.
Pohjoismaat olivat Euroopan viimeinen kolkka, jossa jääkausi antoi periksi runsaat kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ihminen käytti uusien metsästysmaiden ja kalapaikkojen paljastumista heti hyväkseen, mutta mistä nuo ensimmäiset asukkaat tulivat?
Siihen etsittiin vastausta Norjan länsirannikolta ja Gotlannin ja Stora Karlsön saarilta Ruotsista löydettyjen ihmisjäänteiden sekä kiviesineiden perusteella.
Radiohiiliajoitukset vahvistivat, että nuo seitsemän ihmistä elivät mesoliittisella kivikaudella, yli 8 000 vuotta sitten.
DNA-tutkijat yllättyivät, kun Norjan rannikon metsästäjä-keräilijöillä ja Ruotsin saarelaisilla olikin toisistaan poikkeavat geneettiset juuret. Norjalaisten lähimmät sukulaiset olivat Itämeren itäpuolella, ruotsalaisten Keski- ja Länsi-Euroopassa.
Ihmisten oli täytynyt tulla Norjaan ja Ruotsiin kahtena erillisenä muuttoaaltona, tutkijat päättelivät.
Eri tavat, erilainen ulkonäkö
Ensimmäisen joukon matka oli alkanut nykyisten Tanskan ja Saksan alueelta. Toinen porukka tuli koillisesta Atlantin jäätöntä rantaa pitkin. Geenien lisäksi päätelmää vahvistavat esinelöydöt ja isotooppitutkimukset: eri suunnista tulleiden ihmisten kivityökalut ja ruokavaliot poikkesivat toisistaan.
He olivat erilaisia myös ulkonäöltään. Etelästä tulleilla oli luultavasti siniset silmät ja tumma iho. Koillisen tulokkaat puolestaan olivat vaaleaihoisia ja silmien väri vaihteli.
Uusilla asuinsijoilla tulokkaat löysivät toisensa. Seurauksena oli geenien sekoitus, joka on monimuotoisempi kuin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan mesoliittisen ajan väestöllä. Tulos on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että tänä päivänä monimuotoisuutta on etelässä eniten ja pohjoisessa vähiten.
Pääkallo ja luita tutkimuspöydällä.
Nämä muinaisen skandinaavin luut löytyivät Hummervikholmenista Norjasta. Kuva: Beate Kjørslevik
Geenicocktail ei ole koskaan valmis
Uppsalan yliopiston väestögeneetikko Torsten Güntherselittää erojen tasaantumista pohjoisen ilmastolla – talven pakkasilla ja vähäisellä auringonvalolla. Elämä vaati muuttamaan tapoja, mutta pitkällä tähtäyksellä myös geeniperimä voi sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Skandinaviassa voitolle pääsivät geenivariantit eri esivanhemmilta: yksiltä vaalea iho ja toisilta siniset silmät. Se sopii yleiseen havaintoon siitä, että pigmentit vähenevät sen mukaan, mitä kauemmaksi päiväntasaajalta päädytään, summaa Günther.
https://yle.fi/uutiset/3-10014816
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, ainakin Motalan väestö oli 7700 vuotta sitten vaaleaihoista, vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä. Olivatkin enemmän sukua nykysuomalaisille kuin nykyruotsalaisille, enkä tarkoita viimeisten 50 vuoden aikana tullutta afrikkalaista ja aasialaista perimää.
Sumerin väestö oli myös vaaleaihoista 6000 vuotta sitten.
Kyllähän se niin päin menee , että eurooppa ja jopa egyptin ja kreikan ylimistö oli vaaleita ja sinisilmäisiä jo tuhansia vuosia sitten.
Vaaleus ja sinisilmäisyys on säilynyt vain pohjolassa indoiranilaisen invaasion takia.
Nämä geenimarkkerit, joissa väitetään olevan todistus tummasta ihosta, ovat vähintäänkin hatusta vedettyja nykynarratiivin hypoteesejä.
Markkerit ovat yleensäkin arvailuja ulkonäöästö. Tumman ihon todistaminen parista geenistä sadoista vaihtoehdosta on mahdotonta nykytiedoilla.
Ruotsin nykyinen populaatio on enimmäkseen frankkien ja sitä kautta hunnien jälkeläisiä enemmän kuin viikinkien, jotka ilmi selvästi ovat eestiläisten ja suomalaisten esi-isiä, laajan viikinki DNA tutkimuksen perusteella(2020).
Toisaalta pigmenttien on pakko olla jo muuntunut gro magno ihmisillä, jotka asuivat täällä 45000 v. Ei ole tullut afrikasta uutta populaatiota, ja risteymä neukkujen kanssa edisti vaaleaa ihoa.
Mitä tulee nykypopulaatioon ovat suomalaisetkin ylivoimaisesti geenipooliltaan monimuotoisempia kuin esim. espanjan väestö.
Ei ole olemassa mitään "viikinki DNA: ta"
Suomalaiset eivät ole koskaan olleet mitään viikinkejä.
Paitsi käydessään veneillään ryöstöretkillä Itämeren rannoilla.
Etelästä tulleet olivat esisaamelaisia ja idästä/koillisesta tulleet samojedeja. Suomalaisten aihiot kekkaloivat vielä jossain nykyisen Keski-Venäjän seuduilla.
Oliko siis viikingit neeke---tä???