Mitä täällä voisi noin keski-ikää lähestyvä harrastaa. Yhtäkkiä ei tunnu mistään mitään jännittävää/mielenkiintoista löytyvän.
Vai olisiko parempi vain ryhtyä harrastamaan alkoholia, tai muuttaa jonnekkin suurempaan kaupunkiin?
Vai olisiko parempi vain ryhtyä harrastamaan alkoholia, tai muuttaa jonnekkin suurempaan kaupunkiin?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sukset jalkaan ja hiihtämään.
Tää ei oo kyllä kuinkaan päin mun juttu. Nuorempana tuli kyllä harrasteltua, mutta nykyään ei kyllä onnaa. Laskettelu sen sijaan on mukavaa, muttei näillä palkoilla joka päivä sitä harrasteta, tai ainakaan riittävän usein jotta pahaolo katoaisi pidemmäksikin aikaa. Kesällä kumpikaan ei kyllä onnistu
Koulukeskuksessa on ilmainen kuntosali ym.
Onhan kansalaisopistolla kaikenlaista harrastustoimintaa.
Kiistolan salilla tuli joitakin kertoja käytyä, mutta siellä on noita painoille huutajia eikä itsellä pidä kovin kauaa pokka mikäli heitä sattuu yhtä aikaa salille. Sali hommat on yleensäkkin jaksanut kiinnostaa maksimissaan kuukauden kerralla ja sitten vähintään vuosi kunnes on jälleen saanut pakotettua itsensä sinne, siis joskus silloin melkein täysi ikäisenä.
Lapualla on tekemistä, täällä on urheilua, kulttuuria, elokuvia, monipuolista toimintaa kansalaisopistossa, hengellinen toimintakin on vilkasta.
Simpsiö on ihan jees, mutta eikai siellä juuri muuta ole? Jokunen baari, tai oli ainakin, joten tuo alkoholi harrastus voisi toimia.
Osta Kullas! Näytti olevan myynnis.
Mee Alahärmään,siellä riittää naurunaiheita.
Jos sulla ei ole vaimoa, niin ala käymään naisissa, siihen ei kyllästy koskaan.
Se olis kyllä kova sana, jos siis tuota vaimoa ei olis. Toki siihen saisi nyt aivan toista jännitystä
Ei se mätisäkki sua jätä vaikka vähän vieraissa kulkisitkin. Tylsistyt sen kanssa kun siitä ei ole mihinkään. Käy edes yjsi varvi vetämässä vieraissa, niin kuljet kesään asti suu korvissa.
Mulla oli kans joskus tuota samaa vaivaa. Muutin Vaasaan ja sillä tiellä olen edelleen. Elämänlaatu parani kertaheitolla, Vaasassa on monenmoista tekemistä, monipuolisemmin mitä landella ja helpommin saatavilla. Lisäksi yrittäjänä olen huomannut että hommia on enemmän mitä kerkeis tekemään, ja voi valita rahakkaimmat.
Ihmiset ovat täällä paljon avoimempia ja yhteisöllisempiä. Aina joku kysyy haluatko tulla mukaan. Eteläpohjanmaalla taas väki pysyy liikaa omissa oloissaan, yhteisöllisyys puuttuu. Tajusin sen vasta myöhemmin, sosiaalisena ihmisenä, ettei tunkkainen eteläpohjanmaa ole minun paikkani.
Löysin myös afrikkalaisen vaimon, mikä toi myös omanlaista eksotiikkaa arkeen. Toki hänkin on suomalaistunut, syö ruisleipää ja käy saunassa. Yhteinen kielemme on toki ruotsi.
Nyt viiskymppisenä sitä vasta tajuaa, että muutos olisi pitänyt tajuta tehdä aiemmin. Ei sitä vaan aina kaikkea heti tajua. Paljon meni aikaa hukkaan, Kauhavan ankeudessa elellen. Siis minun kohdallani, joillekin Kauhava tms pikkupaikka landella voi sopia, mutta ei minulle, joka tarvii sosiaalisia piirejä ympärilleen sekä kuhinaa ja tekemistä. Varsinkin kun ihmiset Kauhavalla ovat varsin sulkeutuneita ja mieluiten pysyvät pirteissään. Jopa juhlissa muistan, kuinka ihmiset usein vain odotti että juhlat loppuu ja pääsisi kotiin. Täällä Vaasassa sen sijaan juhlat usein venyy, kun väki haluaa jutella ja diskuteerata.
On tämä Vaasa ihan erilaista kyllä. Ei tämäkään mikään iso kaupunki ole, mutta kaupunki kuitenkin, paljon enemmän mitä Seinäjoki. Ja Seinäjoestakin on kokemusta, samaa sulkeutunutta varpaita tuijottavaa porukkaa mitä Kauhavalla. Joten kokeileppa rohkeasti Vaasaa, avoimin mielin. Takaan että yllätyt positiivisesti. Positiiviset ja hymyilevät ihmiset luo ympärilleen hyvän ja avoimen kaupunkilaisen ilmapiirin, johon myös maahanmuuttajat sopeutuu. Vaasa on Suomen onnellisin paikka.
Mitä onnellista siinä on että asuu 7 kerroksisessa telkänpöntössä ja ikkunasta näkyy ankea betonimaisema?
Täällä on myös rivitaloja, jos sellaisesta pitää. Itse viihdyn uudehkossa kerrostalossa, koska vaivattomampi. Nämä asiat tajuaa vasta kun on asunut tarpeeksi kauan kaupungissa, ja ns kaupungistunut. Vanhat maalaismaiset tavat unohtuu ja tilalle tulee kaupunkilaisia asioita. Silloin ei enää kaipaa autotallin seinän maalausta, ränninputsausta, eikä muitakaan talkkarin hommia. Mikä sen mukavampaa kesäisin, kuin pistäytyä aamukahville torille, ja katsella rauhassa kuinka kaupunki heräilee. Taikka mennä piknikille jonnekin merenrantaan, ja nauttia herkuista. Sitten on kaikenlaisia kivoja myyjäisiä siellä täällä, tapahtumia, kaikenlaista pienempää ja suurempaa. Itse pidän pienistä tapahtumista, esim jonkin kaupunginosan aktiivien järjestämistä pientapahtumista, joista on ilmoitus jossain facebookissa vain.
Lannanhaju maalla on jollain tapaa nostalgista, mutta kun on tarpeeksi kauan ollut kaupungissa, niin niitä juttuja ei enää kaipaa.
Ihmisellä on vaikka kuinka paljon tekemistä, pistää vaan hihat heilumaan. Mikä siinä on että nykyihmisillä ei oo mitään tekemistä jos ei ole jokin "harrastus"? Hyötyliikunta on parasta tekemistä, maalaat taloa, rakentelet jotain jos ei muuta niin vaikka roskiskatoksen, aina riittää napertamista joka nurkalla, pienit polttopuita, leikkaat nurmikkoa, korjailet ja fioksaiset pauikkoja.
Tapiseeraat huushollin, teet koiralle uuden kopin, korjaat polkupyörän, siivoat autotallin, peset auton, rasvaat rollaattorin... Nykyajan nuoret välttelee viimeiseen asti ruumiillista vaivannäköä, mutta kyllä kaikkiin "harrastuksiin" (=turhakkeisiin) ollaan hapenesta.
Tekemistä on niin paljon kuin sielu sietää! Turha marina pois ja perunamaalle, tai kirveen varteen! Lumet pois katolta!
haluttaisi vaan huvitella mutta kun sanotaan että paista vaikka leipää viikoksi (=säästyy rahaa) niin alkaa monellainen narina ja marina.
Kokeile ensin Seinäjokea jos ei riitä mene oikeaan kaupunkiin Tampereelle siellä on jokaiselle jotain.
Jos on käretöön ja/tai laiska, kaupunki on sen paikka, mitä laiskempi, sitä isoompi kaupunki.
Kuulin että eräs miljonääri puuhaa Kauhavalle läpi yön avoinna olevaa sirkuskompleksia. Alue on niin iso, ettei sopivaa paikkaa löytynyt alkukartoituksen mukaan muualta kuin lakeudelta, myös paikallisten ihmisten heittäytymisen kykyä, hurjapäisyyttä ja ennakkoluulottomuutta punnittiin ja mitattiin alueella täysin sopivaksi. Sirkuksessa tulee olemaan muun muassa nuorisolle taitoharrasteita kuten tasapainoilua yläilmoissa trapetsilla, surmanajoa, puukonheittoa, taikuutta. Sirkushevosten ja papukaijojen, elefanttien hoitajia jo etsitään, kuten myös huoltohenkilöstöä, vartijoita, tanssijoita, tarjoilijoita ja kokkeja. Pitäähän harrastusten lomassa syödä terveellisesti ja turvallisesti. Karkkeja ja muuta epäterveellistä ei kuulemma tule tarjolle, sanoi kompleksiin jo ensimmäisenä palkattu psykologi/mentalisti/hoitaja.
Täällä lapsi voi viettää aikaa purkaen energiaansa, Euroopan toimipisteen keräämien tulosten mukaan pahantekeminen väheni täysin nollaan ja kaikille löytyi sopiva taitolaji. Luvan kanssa saa harjoitella kananmunanheittoa, pelleilyä, polkupyörällä ajamista lankulla. Seniori-pellejen opastuksella hauskuutetaan lopulta työkseen tulevissa näytöksissä, eli kisälliperinne on toiminnassa suuresti. Ei enää kalliita opiskeluvuosia kaukana kotipaikkakunnalta. Euroopan toimipisteessä on myös mahdollista työskennellä vaihdossa ja sieltä on tulossa Kauhavalle ensimmäiset taitolentäjät palloineen opettamaan pallon sisällä lentämistä. Ei enää meteliä, nämä toimivat toisella tekniikalla.
Hiljaisemmille on mystinen huone jossa voi vaihtaa ajatuksia telepaattisesti ja harjoitella kaukokatselemista. Tietäjä-oraakkeleilla on oma osastonsa. Masentuneet ja erakoituneet ovat saaneet tutkimusten mukaan sirkuksen teltan suojista suuren avun ja viettävätkin alueella värivalojen loisteessa paljon enemmän aikaa kuin kotonaan. Kukaan ei enää käyttänyt vanhentuneita pelikonsoleitaan ja älypuhelimiaan, katsellut TV-laitettaan , kun kädet ja pää olivat täynnä mielenkiintoisempaa harrastetta. Kuka haluaisikaan enää väritöntä ja tylsää elämää, sen jälkeen kun tämä maailma on pystytetty keskuuteenne.
Mitä täältä sirkuksesta ei löydy, se on sitten vanhentunutta ja epämuodikasta. Suuri avajaistarjous lupaa loppuelämän naurun .
Jaksoot sitten pitkän jorinan kirjoittaa, en jaksanut lukea kuin kolmasosan tuosta tyhmästä turhanpäiväisestä kuivasta mielenkiinnottomasta tarinasta.
Kuvailitko itseäsi: kuiva ja mielenkiinnoton.?
Luulisin että oheisella liioittelevalla sirkus -vertauksella yritettiin saada ihmisiä huomaamaan miten kuivakkaa ja köyhää pikkukylät onkaan. Kärsimystä lapsille ja aikuisille kun ei ole oikeasti mitään tekemistä kun kyhyjöttää sisällä tai hiihtää viivasuoraa latua pimeäs.
Koskaan en oo kuullut että lottovoittajat olis auttaneet kotikyläänsä, painelevat ulkomaille suurempien sirkusten pariin.
Tää kyllä antoi naurunaihetta pitkäksi aikaa, vaikkei toteutuisikkaan. Tirsk..
Oon aina ajatellut, että lapsille pitää keksiä tekemistä, mutta että aikuisillekin?...
Voi hyvä mies harrasta työn tekoa äläkä elä tuella