Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä 15v kun tulin uskoon. Siitä alkoivat vaikeudet avioliitossa, koska puolisoni mielestä vaimon uskoon tulo on pahinta, mitä hänelle voisi tapahtua. Hän siis menetti rakkauden minuun. Viisi vuotta rukoilin mieheni puolesta päivittäin, kunnes hän lopulta jätti minut viiden vuoden rukoustaistelun jälkeen :-(. Jäin kolmen lapsen kanssa yksin, en voi käsittää, miksi Jumala salli minun kokea tällaisen hylkäyksen :-(?? En usko, että voin ikinä enää luottaa kehenkään mieheen. Puolisoni oli ennen uskoontuloani ihan hyvä puoliso minulle, mutta kaikki muuttui kun tulin uskoon. Viimeiset vuodet koin henkistä väkivaltaa ja miehellä on jo toinen nainenkin, joten toivoa ei enää ole. Lisäksi miehellä alko-ongelma. Seurakunnasta saan kysymyksiä onko omatuntoni puhdas jne, vaikka en itse ole tehnyt mitään väärin tässä avioliitossa (kysyin tätä jopa suoraa exältäni, mutta hän ei osannut edes sanoa mitä väärää olen tehnyt, paitsi kuin uskossa oleminen).
En voi käsittää
Anonyymi
6662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
ensimmäiseksi sanon.
etsi tervettä kristillisyyttä.
esim. Jouko Nieminen, kotisivut, on entinen helluntailainen, elikkä tietää kaiken sekä lahkoista, että terveestä kristillisyydestä.
Etsi tervettä ihmisyyttä - eikä siihen kuulu mitkään uskomukset! Tulet aina vaan hyväksikäytetyksi vaikka et välttämättä itse sitä edes tajua.
Näin juuri
Valitettavasti joudumme myös täällä Suomessa vainotuiksi uskomme takia. Jumalalle se on äärimmäisen arvokasta, että pidät kiinni uskostasi tuollaisessakin tilanteessa. Sen palkka on suuri tuonpuoleisessa.
Vainotut saavat kauniin kultaisen kruunun ja ikuisen ilon muiden pelastuneiden kanssa.
Valitettavasti seurakunnissa Suomessa tykätään vain ulkomaalaisista vainotuista. Suomalaisille he tykkää esittää vain vaatimuksia ja tykkäävät esiintyä menestyjille. Siksi koko Suomen muukin väki tykkää enemmän ulkomaalaisista kärsijöistä kuin suomalaisista, seurakuntien arvot valuu maailmaan ja päinvastoin.
Älä menetä toivoasi koska Jeesus pitää sinusta huolen. Hajonneita perheitä on Suomi täynnä, kaikki vain eri syistä. Näin joudut avaamaan silmät myös heidän tilanteelleen etkä ole yksin.
Eräänä päivänä voi käydä niin, että löydät seuraa hyljätyistä mutta älä pelkää heitä vaikka eivät olisi uskossa. Jeesustakin pilkattiin, että "syntisten kanssa Hän syö ja oleskelee". Ehkä Jumala on nähnyt sinussa voimavaran auttaa muita syntisiä eikä jäädä eliitin kanssa seurakuntaan juhlimaan.
Lue Raamattua, sieltä Jeesuksen rakkaus voi sinua lohduttaa.
En voi käsittää sitä, että miksi tuota ihmettelet ?
Teidän välillenne tuli iso juopa silloin kun tulit uskoon, eli sinä olet Jumalasta ja hän taas maailmasta ja maailma vihaa Jumalaa ja sitä joka on Jumalasta.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme
12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.
Maailman ihminen ei kestä Jumalan lapsen jumalisuutta/ hyvyyttä, sillä se paljastaa hänen saastaisuutensa.
Siis kuten Kainin tapauksessa, tuossa:
eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
Jos siis toinen puoliso tulee uskoon, niin silloin on käytännössä vain pari vaihtoehtoa, eli:
1) Uskosta osaton ottaa eron, kun ei kestä uskovaa.
2) Uskova haluaakin miellyttää uskosta osatonta puolisoaan ja maallistuu.
3) Uskosta osaton puoliso tulee uskoon.
Sinun kohdallasi toteutui tuo kohta 1, ikävä kyllä.
Mutta kaiken kaikkiaan se on vain niin, että uskova ja uskosta osaton eivät vain sovi yhteen, siksi "kuvana ja varjona" lakiliitossa Israelin kansaan kuuluvan tuli ottaa omasta kansasta puoliso, eli siis uuden liiton aikana uskovan tulisi ottaa uskova puoliso, muuten tulee pahoja ongelmia tavalla tai toisella.
Tässä kerrotaan myös asiasta:
14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".
Mutta tuo hylkääminen ei siis koske puolisoita, vaan pyhien yhteydestä eli Seurakunnasta tulee perata uskosta osattomat pois.
Ei uskovaisia juurikaan vihata, säälitään kyllä kuten muitakin vammaisia.
Samaa mieltä.
Seurakunnista mitään uskosta osattomia pois perata nykyaikana. Jos ei nyt aivan rienaajaksi heittäydy. Itse asiasta on todettava että Jeesukseen uskominen maksaa. Toisille enemmän toisille vähemmän. Paavalikin kehotti olemasta menenemästä naimisiin tulevan vainon tähden. Nyt sekään ei auttanut kun oltiin jo. Tilanne vielä hankala kun seurakunnassakin epäillään. Mitä voi vielä tehdä? Voimia sinulle. Henkilökohtaisen ristin kantaminen on raskas asia.
Seurakunnassa epäillään koska siellä ei opeteta realiteetteja. Opetetaan vain menestystä kun kolehtiin tulee enemmän rahaa.
Jos siellä valittaa köyhyyttä niin vika on aina kärsijän paitsi jos se on ulkomaalainen. Silloin paapotaan kaikella innolla.
Siksi kannattaa aina ottaa todesta mitä Raamatusta löytää eikä sitä mitä menestyjät selittää. Näin kestää tilanteet paremmin ja ymmärtää realiteetit.
Muutoin kuluu vuosikymmeniä yrittää keksiä mikä vika itsessä on kun joutuu vainotuksi. Sitä jos kysyy seurakunnassa niin nehän innolla yhtyy etsimään vikaa kärsijästä 😆
Olen tuo edellisen kirjoittaja, ja minun uskosta osaton puolisoni petti avoimesti ja otti lopulta eron.
Joten minä olen itse nuo asiat jo käsitellyt ja tiedän kuinka raskasta se on.
Jos ja kun seurakunnassasi epäillään, niin älä sinä siitä välitä, vaan tärkeää on vain se, että Herrasi edessä sinulla on selvät tilit.
Kun itselläni tuli ero, niin jouduin katsomaan peiliin, että olinko minä itse aiheuttanut eron, siinä oli kova itsetutkistelun paikka, mutta asiat selvisivät sen kautta, ja kun asiat olivat sitten Herran kanssa kunnossa, ei enää ollut väliä, mitä joku ulkopuolinen sanoi tai luuli.
Niitä on paljon arvostelijoita ja syyttelijöitä, jotka eivät oikeasti tiedä mitään, vaan omien kuvitelmiensa mukaan vain ovat tuomitsemassa väärin perustein.
Toistaalta moni on niin rakkaudeton ja ymmärtämätön, että lakia luetaan siis ihan väärälle henkilölle ja väärin perustein, näissä avioeroasioissa varsinkin.
Sitten tuohon Seurakunnan perkaamiseen, jos se ei onnistu, niin olen itse päätynyt irroittautumaan kokonaan, sillä siitä ei hyvää seuraa, jos uskovat ja uskosta osattomat ovat "saman kation alla", siinä käy nimittäin niin, että uskosta osattomat ottavat vallan ja vievät sitten koko poppoon eksytyksiin ja vääryyksiin.
Raamattu puhuu tästä monissa kohdissa:
1. Kor. 5:7 Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.
Gal. 5:9 Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan.
14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".
Niin ja itse ainakin ajattelen niin, että vaikka muut eivät pyrkisi toimimaan Sanan selvienkään ohjeiden mukaan, niin minä ainakin pyrin parhaani mukaan.
Eli en ala tinkiä tuostakaan ohjeesta muiden vuoksi, sillä kukin vastaa omasta toiminnastaan, jos muille ei ohjeet kelpaa, niin olkoon kelpaamatta.
Siis olen tuon pitkän viestin kirjoittaja.
Parasuskovainen on hyvä toisille ja itselleen. Mitään lahkoja eikä raamatun tutkimista ei tarvita.lisäksi olen huomannut että uskovaiset monesti puhuu hirveän rumia ,ja arvostelee aina muita.
Etkö ole lukenut raamatusta, että samassa taloudessa olevat riitautuvat keskenään Jeesuksen takia?
Jumalan ensisijainen tahtohan on, että jokainen pelastuisi. Jumalan tahto ei myöskään ole avioero, mutta jos vastakkain on joko usko Jeesukseen tai avioliitto, niin siinä vastakkain asettelussa avioliitto häviää, koska pelastuminen on tärkeämpi asia.
Jos ei-uskova puoliso haluaa lähteä avioliitosta, niin se on raamatunkin mukaan luvallista.
Jumala voi kuitenkin saada myös sellaisen avioliiton toimimaan, jossa toinen puolisoista ei usko, mutta haluaa säilyttää avioliiton. Mutta kova tie se usein on, jos toinen uskoo, toinen ei. Se olisi kuitenkin Jumalankin silmissä paras vaihtoehto, koska silloin sekä sen toisen usko, että avioliitto säilyisivät.
Ja onhan niitä katumuksiakin tullut eli se lähtenyt puoliso onkin palannut. Voi käydä niin, että se karannut osapuoli tuleekin itsekin uskoon ja tajuaa virheensä.
Toki olen Raamattua lukenut. Raamatussa myös luvataan, että koko perhekunta pelastuu. Uskoin aina näin käyvän ja uskoin, että Jumala pitää huolta perheestäni kun olen uskollinen eikä anna perheeni hajota. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikka pidin uskostani kiinni ja rukoilin, ero tuli/tulee nyt joka tapauksessa.
Aloittajalle. Mikä sinussa muuttui kun tulit uskoon? Muuttuiko sinun minä, aloitko elää enemmän ajatusmaailmassasi uskonasioita ja unohdit perheesi. Näin on käynyt useassa tapauksessa.
>> Raamatussa myös luvataan, että koko perhekunta pelastuu. <<
Tämä on valheellista kirkollista tulkintaa. Mitään automaattista perhekuntapelastusta ei ole olemassakaan, jossa laumana pelastuttaisiin, ilman henkilökohtaista uskoa Jeesukseen, eli vain sen takia, että kuulutaan samaan perheeseen.
Raamatusta selviää, että perhekunta pelastui, koska perhekunnan jäsenet kuulivat ja uskoivat evankeliumin:
'Lähetä Joppeen noutamaan Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi'.
Nyt, jos ero jo on tapahtunut, kannattaa valita anteeksianto, siunata ja alkaa rukoilla ex-puolisosi pelastumista. Ja jos tilaisuus tulee, kertoa hänelle evankeliumia.
Hei !
Se pitää vielä sanoa tuohon perhekunta pelastus asiaan, mitä joku toinen ei osannut tuoa tiedoksi, että se lupaus oli Korneliuksen huonekunnalle sanottu.
Se oli siis henkilökohtainen lupaus Korneliukselle, eikä mikään yleinen lupaus !
Kuten tuo toinen kirjoittaja kirjoittikin, niin sitä käytetään siis ihan väärin uskovien keskuudessa ja moni pettyy.
Ei Jumala aina ja joka tapauksessa toimi samoin siis, eli tuollaiset yleistykset ovat pahasta ja joivat tuhota joidenkin uskon, kun joku vakuuttaa väärin, että koko perhekunta pelastuu, mutta sitten ei pelastukkaan, niin uskovilta menee luottamus Jumalaan, vaikka vika on ihmisissä ja heidän väärissä opetuksissaan vain ja ainoastaan !
Kyllä, omasta mielestäni muutuin paremmaksi vaimoksi, koska valittaminen / nalkuttaminen loppui siihen. Myös alkon käyttö loppui, mutta siitähän mieheni ei tykännyt myöskään. Seurakunnassa kävin kerran viikossa. Olin mielestäni huonompi vaimo ennen uskoon tuloa kuin sen jälkeen, tämän on jopa exäni myöntänyt. Hän myös myöntää, että minulle usko on ollut hyvä asia, mutta HÄNTÄ JEESUS/USKONI AHDISTAA. Kysyin jopa, että onko hänestä tosiaan parempi puoliso se, joka olin ennen uskoon tuloa (joka valitti turhasta) ja hän sanoi, että oli, koska hänen olisi helpompi hyväksyä "nalkuva vaimo" kuin uskossa oleva vaimo....Ajatusmaailma muuttuu väistämättä kun ihminen tulee uskoon, se on ihan varma asia (kenties et itse ole uskossa jos et tätä ymmärrä?) ja puolisoni ei ymmärtänyt tätä vakaumukseni muutosta. Mitään vikaa hän ei ole kertonut minussa olevan, pelkkä se, että ei halua olla uskovan kanssa naimisissa ja toiseksi, haluaa elää sinkkuna. Tämä on minulle todella kipeä asiat, kun ihmiset syyttävät asioista, joista eivät tiedä ja kun itselläni on täysin puhdas omatunto, koska en ole tehnyt avioliitossani mitään väärää!
Ehkäpä sinun on nyt aika oppia olemaan välittämättä muiden vääristä tuomioista ?
Eli jos joku sinua syyttää, niin vie se syytös Herralle ja pyydä Hänen vastinettaan asiasta.
Kun sen olet saanut, niin vie viesti sille / niille syyttäjillesi, ja kerro heille, että sinä veit asiat Herralle, ja tässä nyt sinulle / teille vastine.
Silloin he joutuvat vastaamaan itse sanoistaan Herralle, kun lisäksi pyydät heitä menemään tutkimaan sanojaan ja vääriä syytöksiään Herransa eteen.
Näin sen siis pitäisi mennä, mutta jos sinä itse et toimi noin, niin sinä sullot ne vääryydet hampaan koloihisi ja siitä tulee katkeruutta sydämeesi ja se taas muuttuu ajan kanssa vihaksi.
Eli älä hilloa kipeitä asioita sydämeesi vaan käsittele ne pois vaivaamasta.
Lihis onkin eri leivos kuin ripsari https://youtu.be/iiUXpd7CXFI tai karjalalainen
Ymmärrän miestäsi hyvin jos puoliso muuttuu noin radikaalisti. Vaikea olisi enää jatkaa epävakaan ja todellisuudesta erkaantuneen ihmisen kanssa. Kauanhan miehesi sinun tervehtymistä jaksoikin odottaa mutta liika on liikaa.
Tuosta epävakaudesta: aika erikoista, että exäni mielestä tulin kaiken puolin tasapainoisemmaksi ihmiseksi sen jälkeen, kun tulin uskoon....mutta siitä huolimatta hän jätti. Usko ei perustu mihinkään todellisuudesta erkaantumiseen! Onhan ateisteillakin uskoa, mutta eivät usko vain Jumalaan, he vain uskovat, että mitään yliluonnollista ja Jumalaa ei ole. Koska kenelläkään ei ole tietoa/kokemusta kuoleman jälkeisestä elämästä, asia perustuu USKOON (ateistit eivät usko mihinkään, mutta uskovaiset uskovat).
Minusta on hyvä asia että olet päättänyt seurata Kristusta, ja vähät välität noista rienaajien kommenteista. Heidän tuomionsa tulee olemaan sitä ankarampi kuta enemmän herjaavat. Ihmisen on hyvä kuulua kristilliseen seurakuntaan. Jos olet päättänyt kuulua paikalliseen hellseurakuntaan niin hyvä, jos taas tunnet olisi siellä ahdistavaksi löytyy läheltä varmasti joku muukin vaihtoehto jossa on hyvä olla ja kasvaa Kristukseen.
Jos päättää seurata pari tuhatta vuotta sitten kuolemaantuomittua, senaikaisella järjenjuoksulla varustettua rikollista, niin saa syyttää vain itseään. Ei kannata pienistä nillittää - oma valinta mennä tuolle elämän pimeälle puolelle.
Usko on tiedon vastakohta. Kun perustaa maailmankuvansa tiedolle niin on vahvoilla kaikissa tillanteissa. Uskomusmaailmassa eläminen lämmittää kuin kenkään kuseminen pakkasella.
Usko alkaa siitä, mihin tieto loppuu. Meillä ei ole tietoa kaikesta totuudesta ja asiasta. Esim. siitä meillä ei ole tietoa, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Vai onko sinulla tietoa mihin itse olet menossa kuoleman jälkeen? Siksi asia perustuu uskoon, jonka vuoksi siitä on täysin turhaa kiistellä.
Kuoleman jälkeen - niin mitä väliä.
Taivaalle pääsemme kaikki orgaaninen aines hiilidioksidina.
Älä anna pelotella - Ikuista elämää ei ole rangaiustuksekseen kukaan ansainnut.
Mitäs se muuten sinulle kuuluu mihin kukin uskoo? Itse uskot että ei ole elämää kuoleman jälkeen. Minun uskoni ei riitä siihen. Uskon kuoleman jälkeiseen elämään, ja tulen elämäni ajan uskomaan. Mene sinä Richard Dawkinsin vaatimattoman vaatemajan herätyskokouksiin melskaamaan. Kyllä sinulle sieltä joku penkinpää löytyy.
Uskoahan saa vaikka saunatonttuun mutta jos se alkaa aiheuttaa ulospäinnäkyviä oireita niin kyllä se kuuluu ainakin läheisille.
Uskontoon tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella - spagettisiivilä päähän mars.
Taidat ollakin vähämielinen ihmiseksi. Otan osaa.
ketjun aloittaja on kylläkin eksyttävässä lahkossa.
melko yleistä avioerot helluntailaisuudessa, se on niille manipulointia harrastaville, yks hönkäsen pöläys, kunhan vaan ei toinen osapuoli jätä seurakuntaa !!
omalla kohdallani jättäisin enemmin seurakunnan kuin puolisoni ja kodin hajoamisen.
"Jumalan valtakunta on SISÄLLISESTI teissä" Luuk: 17: 21
eikä etsiä ja hakea vuositolkulla lahkojen penkkirivistä.
mitä s e siellä sisällisyydessä tekee se Jumalan valtakunta, kerro samalla miten se sisäsllinen valtakunta ilmeni Apostoleissa, kerro kiinnostaa kovasti !
"mitä siellä sisällisyydessä"
kysypä kuule raamatun Jeesukselta, on muuten Jeesuksen omat sanat !
rukouksessa kun kyselee Jumalalta, voi raamatun sanakin aueta.
Herra kyllä huolehtii hyljätystä vaimosta, joka on uskossa. Turva kuuluisi kaikilla olla yksin Jumalassa, ei kenessäkään ihmisessä, ei edes puolisossa. Nyt yksin jäädessä on sitten aikaa ja mahdollisuus opetella sitä luottamusta ja kahden olemista Herran kanssa. Siinä ohessa paranee haavoistakin. Ja ties mitä Herra vielä tulevaisuudessa tekee, jos tällä tavoin laitat häneen luottamuksesi ja keskityt vaihteeksi etupäässä häneen.
👍👍👍👏👏👏👋✍
Sain itsekin puolisoltani naurua ym. osakseni vuosia, ennen kuin hän tuli itsekin uskoon. Hyvin kävi siis lopulta. Mutta sitten Herra otti mieheni kokonaan pois, eli seuraavaksi jäinkin leskeksi.
Joten sinäkin selviät avioerostasi, kunhan vain turvaat Herraan.
Ja herrojahan lahkoissa riittää...
Avioliitto on JUMALAN säätämä, ja:
"avioliitto pidettäköön kunniassa KAIKKIEN ihmisten kesken"
Kymmenes käsky:
"Alä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä MITÄÄN, mikä HÄNELLE
kuuluu.
Kyllä se on kela ,ja vapaaehtoiset jotka auttaa.voit rukoilla polvet verillä pakkasessa ,niin sinulle vain nauretaan.
.totta tosiaan ja moni on pedofiili
Niin, ensimmäisessä lahkossahan eli kirkossa on Herran lisäksi mm. kirkkoherra jne.
tiedän monta aloittajan kaltaista tapausta ja Raamattu tietää tapaukset oikein hyvin, eli ei mitään uutta eikä outoa.
eräässä tapauksessa mies sanoi mm, kotiin ei ole asiaa jos menet helluntain kokouksiin!
siinä se suomalainen kristillisyys ilmenee.
helluntailaisuus ei ole "isiemme evankeliumia", elikkä eksyttävä lahko.
Ymmärrän miestäsi täysin. Jos vaimo yhtäkkiä, vaiko aivopestynä rupeaa uskomaan johonkin olemattoman niin kyllähän päässä on tapahtunut jotain peruuttamatonta. Sama asia kun nämä korona salaliittoteorioita uskovat. Joku naksahti, eikä ihminen ole enää normaali.
mutt akun se mies kuuluu kuitenkin kirkkoon, mikäs se lookisuus on asiassa kerro?
millä sen normaalin mahtanet mitata, onko se hevosmiesten johtopäätös vaiko ihan rullamitta?
Kirkkoon voi kuulua vaikka ei usko olemattomiin. On maan tapa.
Viisas ihminen miettii, mikä tässä asiassa ahdistaa ja tutkiskelisi itseään? Kenties totuus sieltä löytyisi. Minä löysin ihan itse Jeesuksen kun rupesin itse miettimään ja etsimään onko Jeesus sittenkin olemassa? Kukaan ei aivopessyt minua. Pyysin puolisoani terapiaan (puolueettomaan terapiaan vielä), mutta ei uskalla, koska joutuisi kohtaamaan siellä itsensä. Sen sijaan itse olen käynyt terapiassa ja ei-uskovaisen terapeutin mielestäkin uskoni on erittäin terveellä pohjalla ja suuri voimavara elämässäni. Itse hyväksyin ei-uskovaisen puolison sellaisena kuin hän on, mutta en saanut häneltä hyväksyntää. Uskovia kohtaan ei tunneta suvaitsevaisuutta.
niinpä, se ns normaalius ja sosiaalisten suhteitten säilyttäminen vaatii joskus paljon monenlaista keplottelua.
kukahan se narraa ketäkin, sitäkin sopii miettiä.
Niin siinä on käynyt
Monet kuuluu kun ei viitsi vaivaa nähdä
Eli hyväksyttyä ns kristillisyyttä on kuulua lutterin kirkkoon, kun sinne kuuluu melkein kaikki muutkin, eli ollaan kuin ollaankin ns normaaleja !
mutta sitä ei hyvksytä että se Jumalan asia alkaa ihan näkyä kotonkain jollain tavalla, se menee suomalaisen kirkkokristillisen normaalin yli, Jumalan valtakunta kuulemma saa asua sisällisesti vaimoparassakin, kunhan pysyy siellä sisällä!
on tämä huvittava maa kristillisine kirkkoineen on kertakaikkiaan.
Näkyvät oireet ovat luonnollisesti niitä mihin puututaan. Itse tauti pitäisi osata diagnostisoida terveen lukutaitoisen jo itsekin.
Apostolikin näki rakkaansa mieluiten ristiinnaulittuna. Mutta kaikille,
jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi oikeuden
tulla Jumalan lapsiksi,
kaikille, jotka uskovat häneen.
Joka uskoo, saa uskoa mitä sattuu huvittamaan. Mutta ei se sen todellisemmaksi muutu.
On tietysti laumasielun mukavampaa olla väärässä suuressa joukossa.
Jeesus varoitti, että hänen seuraajiaan tullaan vihaamaan.
Hänellä olikin varsin ovelat markkinointipuheet. "Eikä tässä vielä kaikki... Saat ikuisen elämän kaupanpäälle. Toimitus jälkikäteen - eikä ole kukaan tullut vielä reklamoimaan."
Piti tietysti sutki ollakin kun muutamalla halvalla tempulla myi ihmisille tyhjää, joka uppoaa heikoimpaan ainekseen yhä, tosin moneen kertaan muokattuna.
helluntailaisuus ei olekaan Jeesuksen seuraamista, vaan:
"seuraa johtajaa" - lahko.
tervettäkin kristillisyyttä löytyy. vaan ei helluntailaisuudesta.
kukaaan ei seuraa helluntaiss a mitään johtajaa koska sellaisia ei siellä ole.
eli puhut niin tuubaa satasella voi !
helluntailaisuudessahan on KAIKKI "johtajia" . . .
Luukkaan evankeliumi: 6:21 🔥 https://youtu.be/0U-HUUmrshY
Tästä ketjusta tajuat sen, miksi miehesi nosti kytkintä, kun tulit uskoon. Kaiken kuulemansa ja lukemansa perusteella hän oletti, että sinustakin tulee viime kädessä sellainen, joka päivätyökseen alkaa haukkua muita.
missä haukutaan muita kerro?
tässä vain helluntaita ja uskovia haukutaan, huomaatko sitä!
Terve usko ei ole sama asia kuin kääntyä ja liittyä helluntailaiseksi heidän uskonoppiensa orjaksi, ns. ratkaisukritillisyys on helluntailaisten "koukku" saalistaa entuudestaan uskovaisia ja kastettuja Kristittyjä ja houkutella niitä lahkoihinsa pois oikean terveen uskon yhteydestä villitsevien henkien alle kaadettavaksi.
Raamatun aikaa koko perhe kastettiin yhtä aikaa Kristityksi kaikki perheenjäsenet.
Kaikki omaiset ja perheenjäsenet kastettiin heti perheenpään mukaiseen uskoon Kristyksi.
Kristillinen kaste on se Kristuskallio, jonka päälle tehty rakennus kestää.
Jeesus sanoi, ensin kaste ja vasta sitten opetus, kun ensin Jumala laskee perustuksen tyhjään sieluun Kristillisessä kasteessa.
Lahkolaisten käännyttämällä kuulosta saatu helluntilaisten päänusko on vain este oikean armosta tulevan uskon Hengen tulla asumaan ihmisen sisälle.
Mitään sekauskoisia perheitä ei sallittu, että yksi olisi ollut Krititty ja vaimo vaikka muslimi tai jonkin muun uskonnon edustaja.
Eihän se ole mahdollista nykyajan Lähi-Idän kulttuureissa edelleenkään.
>>> Puolisoni oli ennen uskoontuloani ihan hyvä puoliso minulle, mutta kaikki muuttui kun tulin uskoon...
Veikkaan, että asia oli juuri päinvastoin. Mikään monivuotisessa avioliitossa ei muuttunut, vaan aloittaja itse muuttui lahkolaisten tehokkaan aivopesuohjeman seurauksena ja alkoi nähdä varjoja siellä, missä niitä ei koskaan ollut tai ne eivät olleet mainitsemisen arvoisia.
Et ole ilmeisesti koskaan voittanut veikkauksessa