Tämän tietysti jokainen tulenjohtaja laskee hetkessä koska se on hänen työnsä.
Kranaatin lentoaika on 34 sekuntia.
Se ammutaan kohdasta jossa Maa pyörii alta pois äänen nopeutta eli 1235 km/h.
Montako metriä täytyy ottaa ennakkoa kun kranaatti ammutaan suuntaan 315 astetta ?
Kranaatin lentoaika on 34 sekuntia.
Se ammutaan kohdasta jossa Maa pyörii alta pois äänen nopeutta eli 1235 km/h.
Montako metriä täytyy ottaa ennakkoa kun kranaatti ammutaan suuntaan 315 astetta ?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Laitetaan tuohon vielä ampumaetäisyys jolla ei tosin suurta merkitystä ole.
Sanotaan vaikka 2578 m.
Ennakkoa ei tarvitse ottaa milliäkään, koska tykki ja siitä lähtevä kranaatti 'pyörivät alta pois' samalla nopeudella kuin kohdekin.
Niin eli mihin suuntaan kranaatti ammutaan? Jos kranaatti lentää heittimen ampumaa nopeutta, johon tietenkin lisätään maan pyörimisnopeus kyseisissä koordinaateissa, niin sitten meidän tarvitsee enää tietää maan pyörimisnopeus siinä kranaatin laskeutumispaikassa, jotta saadaan erotus.
En mä tota osaa laskea vaikka siinä ilmoitettiin suunta eli 315 astetta eli suunnilleen luoteeseen.
Mutta oletetaan että heitin, tykki mikä lie ampuu ton kranun aivan pystysuoraan niin Maapallo pyörii sinä aikana alta pois 343 m/s eli äänen nopeutta.
Eli 343 m x 34 = 11 km ja 662 m.
Ei siis tarvitse juosta alta pois, kranu ei putoa niskaan.
Ei maan pyörimisnopeutta tarvitse ottaa huomioon mitenkään.
Tottakai pitää. Pitkän matkan tykistössä se on suorastaan välttämättömyys. Varsinkin jos ammutaan etelään tai pohjoiseen.
Ei taida ihan noin yksinkertaista olla.
Kranaatinheitin tietenkin pyörii maapallon mukana samaa nopeutta ja niin se kranaattikin jatkaa samaa liikettä liikkeen jatkuvuuden lakien mukaan.
Niinpä kun kranaatti ammutaan ylöspäin, se samalla pyörii maan mukana. Paitsi tietenkin jos ilmamassa pyörii eri nopeutta ylempänä. Tällöin kranaatti tietenkin jää hiukan jälkeen ja tippuu hiukan eri kohtaan. Todennäköisesti ei kovinkaan paljoa, mutta hiukan eri kohtaan kuitenkin.
Näin on. Maan pyöriminen ei vaikuta mitenkään, mutta se ilmamassan liike kyllä vaikuttaa. Eikä kaikki tykit ole päiväntasaajalla.
Ei ole tämäkään tykki päiväntasaajalla jossa Maa pyörii vielä hurjemmin.
Suomalaisten tulenjohtajien olisi tidettävä edes suunnilleen millä vauhdilla Maapallo pyörii n. Helsingin tasalla mutta sitä ei tiedä yksikään, se on varmaa.
Minä sen tiedän ja voin joskus kertioakin jos viitsin.
Ei Maa mihinkään pyöri ja siksi se ei tietenkään vaikuta mitenkään ammuksien lentoratoihin.
Tottakai tietää. Täällä joskus oli fat earth nimimerkillä pyörinyt henkilö joka oli rannikkotykistössä muistaakseni tulenjohtaja. Kertoi että todellakin otetaan maan pyöriminen mukaan kun pitkän matkan ammusten ja ohjusten lentoratoja lasketaan
Mitään ennakkoja ei tarvita, ampuupa tykistö kranaatin maapallon pinnalla tai sinä lättysi päällä.
Aloitus kertoo tarpeeksi flättäreiden älystä.
Tämä esimerkki vituttaa pallopäitä suuresti koska se lyttää koko Maapallon ajatuksen.
Täältä puuttuu vielä se yksi älykääpiö joka tarinoi että kun hyppää liikkuvassa junassa ilmaan niin putoaa niille sijoilleen. Se voisi hypätä ulos siitä junasta.
Junateoria on helppo todistaa ja se myös pitää paikkansa, kun ollaan junan sisällä. Vain littari ei sitä saata käsittää. Sama vaikka menisi valon nopeutta.
Ei tuo aloitus kyllä mielestäni lytännyt yhtään mitään. Itseasiassa en ole litteä maa porukalta kuullut yhtään mitään mitä pitäisin maapallon kannalta huolestuttavana. Olen kyllä kaikenlaisia helppoheikkejä, puhujia ja sanakikkailijoita nähnyt, mutta en mitään vakuuttavaa. Sori nyt vaan, maa ei sittenkään ollut litteä...
No laskekaapa herrat sitten kyseinen ennakko jos pystytte taliaivot!
Ei yhtään. Kas kun kappale noudattaa Newtonin Ensimmäistä Lakia.
Kuinka monta ämpärillistä dieseliä menee sen jäävallilaivaston polttoaineeksi joka päivä kun aluksessa on sata miestä ja upseeria ja sisätilat on lämmitetty 18:n Celsiuksen lämpötilaan. Lisäksi kapteeni juo teetä kahvin sijasta ja aluksien reaktorit ovat paineistettuja suolareaktorikasoja.
Eikö mielestäsi kranaatinheitin ja maali liiku lähtöhetkellä samaa vauhtia samaan suuntaan?
Toki heitin ja maali liikkuvat samaa vauhtia ja suuntaan mutta ammus ei.
Jos kovaa vauhtia kulkevassa junassa hyppää ilmaan korkealle niin eikö alastulopaikan pitäisi olla eri paikassa?ei ,koska matkustajiin vaikuttaa junan liikkeen aiheuttama painovoima. Painovoimaa ei kuulemma vieläkään ymmärretä,mutta eikö se sevästikin liity ainakin nopeuteen?
...a liikkeeseen.
Tai ehkä liikenopeus selittää tuon. Junassa tuntuu siltä, että kun istuu tai seisoo paikallaan niin ei liiku, mutta ilmaan hypätessäkin liikkuu eteenpäin.
Maapallokin liikkuu 67 000 mailia/tunnissa. Eikö senkin pitäisi vaikuttaa tykinosumaan kun kauas ammutaan?
...nähdäkseni ei vaikuta, koska kaikki - ilmakehäkin - on samassa liikkeessä. Huima nopeus ei myöskään tunnu missään.
Ufojen nopeita liikkeitä on myös ihmetelty ja kuulemma selittyy siten, että luovat oman painovoimakentän alusten sisään. Nopeuttakaaan ei sitten edes huomaa, eikä käännöksiä.
Yritän ratkaista tehtävän joka on laskettavissa koska kaikki laskun tekijät ovat tiedossa.
Heitin ja maali ovat siis paikassa missä Maapallo pyörii idästä länteen äänen nopeudella. Paikka on n. esim. Floridan tasalla.
Pohjoiseen ammuttaessa Maapallo pyörii n. 12 km länteen eli vasemmalle.
Etelään ammuttaessa n. 12 km oikealle.
Itään ammuttaessa ammus menee 12 km pitkäksi.
Länteen ammuttaessa ammus jää 12 lyhyeksi.
Väli- ilmansuunnat tietenkin n. puolet näistä ja 360:n asteen ammunnat on sitten aina laskettava erikseen.
Tulenjohtajan on toki tiedettävä aina millä nopeudella Maapallo pyörii juuri siinä kohdassa missä heitin ja maali sijaitsevat.
Esim Helsingin tasalla Maapallo pyörii vain n. 550 km/h.
Tuollaisesta ei puhuttu mitään rannikkotykistössä 1980-luvun alussa. Ainoastan tuulen vaikutus laskettiin ja huomioitiin.
Tykillä (haupitsi) ammutaan Helsingistä 15 km pohjoisessa olevaan maaliin. Tykki pyörii maan mukana 830,6 km/h ja maali pyörii 827,2 km/h eli erotus 3,4 km/h. Haupitsin paukulla kestää lentää maaliinsa noin 23 sekuntia. Kun laskee oaljonko maali ”jätättää” 23 sekunnin lentomatkan aikana niin luvuksi saadaan huimat 21,6 metriä. Trigonometrialla selviää kuinka monta astetta tykkiä pitää kääntää jotta osuu kohdalle. Eli vastaus on 0.083 astetta.
Useat pallohörhöt höpöttelevät vieläkin kuinka jalkaväen tarkka-ampujat ottavat Maan pyörimisen huomioon.
Kas kun ei noita ole vielä tähän ketjuun ehtinyt.
Hah hah...., pallopään epätoivoista valehtelua.
Kaikki laskunsa tekijät ovat aivan omasta päästään joka on linnunpönttö.
Helppoahan nuo on tarkistaa, jos vain osaa. Miksi et sitä itse tehnyt, tai edes ilmoittanut lähteitäsi, kun noin suurella varmuudella huutelet, että omasta päästä keksittyjä tekijöitä? Älyllistä epärehellisyyttä?
Tästä voi katsoa nopeuden Helsingin kohdalla ja selkeästikin on mennyt ainakin pyörimisnopeudet oikein.
http://www.unitarium.com/earth-speed
Tästä voi katsoa haupitsista tietoja. Kyllä, sillä voi ampua 15km päähän, joten tuokaan ei ollut omasta päästä tehty esitys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/D-30
Tuolla sanotaan myös, että "Sirpalekranaatin lähtönopeus on noin 680 metriä sekunnissa"
Niinpä 15 000 metriä jaettuna 680 metrillä sekunnissa on 22. Ehkä hän on ottanut huomioon, että panos ei liiku lähtönopeudella koko matkaansa, jonka takia panos lentäisi sekunnin pidempään. En tiedä, mutta vaikuttaisi kuitenkin siltä ettei tuotakaan ole omasta päästä vedetty.
Taisit itse vetää hatusta väitteesi?
Tuli vielä mieleen, että eri tyyppisissä kenttätykeissä varmaankin on eri lähtönopeus myös.
Lisäksi toisen maailmansodan aikaisilla ja vanhemmilla tykeillä tarkkuus ei välttämättä ole samaa luokkaa kun moderneilla tykeillä. Joten tällaisten tarkkuuslaskelmien tekeminen on nykyaikana paljon tärkeämpää kun mitä aiemmin oli.
Minäkin heitin kusta niin kaari ylti 30sentin päähän .Liekö rauhasessa vikaa.
Pallopäät siis höpertävät että ammukset kulkevat samaa tahtia kuin Maapallo pyörii ja ilma sen mukana.
Voi vittu ja autuas maria. Ammuksia ei taatusti vie ilmavirrat mennessään.
Täytyy olla seinähullu näin väittäessään.
Ja mikäs juuri ammuksissa mielestäsi on sellaista, että siihen ei tuuli vaikuta tippaakaan?
Jos jotain tapahtuu, se vaikuttaa muihin asioihin myös. Jotkut asiat enemmän, jotkut vähemmän. Jos ammukseen osuu tuuli, niin tottahan toki se myös vaikuttaa sen ammuksen lentorataan hiukan.
TM lehden artikkeli tarkka-ampujasta, hyvä artikkeli vaikuttavista tekijöistä.
https://tekniikanmaailma.fi/tarkkampuja-tappoi-isis-taistelijan-yli-35-kilometrin-paasta-lahes-mahdotonta-ei-ehka-koskaan-tule-toistumaan/