Jossainnluki: meteoriitit osuvat ilmakehään keskimäärin 45 asteen kulmassa.
Mielestäni oikea kulma on keskimäärin n. 26 astetta.
Jos maapallo ajatellaan ympyränä, niin 1 / neliöjuuri 2 säteinen olisi sisemmän ympyrän säde= 0,71
Mielestäni oikea kulma on keskimäärin n. 26 astetta.
Jos maapallo ajatellaan ympyränä, niin 1 / neliöjuuri 2 säteinen olisi sisemmän ympyrän säde= 0,71
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mielipiteesi ei voi olla väärä koska se on sinun mielipiteesi. Niin muodoin oikea kulma ON keskimäärin n. 26 astetta.
Minulla herää kuitenkin edellä esittämäsi suhteen jokunen (niin ikään vastaavin perustein oikea) mielipide, joista jätän tähän muutaman:
- ei ole pienintäkään järjellistä syytä ajatella "maapalloa" ympyränä
- Maa on muodoltaan geoidi, mutta yksinkertaistuksena pallokin menettelee
- sisemmän ympyrän säde ei vaikuta meteorien tai meteoriittien osumiskulmaan
No se piti jatkua että sisemmän ympyrän pinta-ala on siis puolet isommasta ja niiden raja oli tuo 0,71
Sitten laskin 90×0,707= n.63,6 astetta, ja se vähennetään 90:sta = 90-63,6= 26,4 astetta
Niin ajattelin että palloa voisi pitää ympyränä, johon meteoriitti joko lentää tai ei lennä
Paitsi maapallon vetovoima voi kai vaikuttaa myös asiaan...
Ja pinta-alojen keskiarvo olisi tuon 26,4 asteen kulman kohdalla, eli pienempään ympyrään tulisi yhtä paljon meteoriitteja, kuin isomman ympyrän osaan joka jää pienemmän ympyrän ulkopuolelle
Oliko lukemasi matemaattinen arvio vai todellinen mitattu laaja otanta meteorien iskukulmasta Maapallollemme?
Itse sanoisin, että tuo 45° vaikuttaa matemaattisesti oikealta todennäköisyydeltä, mikäli ei oteta huomioon mitään _mahdollisesti_ vaikuttavia suureita, kuten juuri mainitsemasi Maapallon oma vetovoima, Maapallon oma liikevektori sekä Maapalloon osumassa olevin asteroidien todellinen todennäköinen tulosuunta ja suhteellinen nopeus.
Pidän mahdollisena, että se Suuri ja Mahtava Satunnaisuus käytännössä nollaa nuo pienet häiriötekijät ja matemaattinen, yksinkertaistettu malli olisikin vaihteeksi hyvin lähellä totuutta.
"Oleta pyöreä lehmä." ; )
Aloittaja ja Kollimaattori, olkaahan tarkempia termien käytössä.
Meteori on kivi, joka palaa ilmakehässä osumatta maahan.
Meteoriitti on kivi, joka päätyy maahan asti.
Ymmärrettävästi näiden kahden keskimääräinen osumiskulma ilmakehään saapuessaan voi olla hyvinkin erilainen, joten on olennaista tarkentaa, kummasta puhutte.
No nyt alkoi kiinnostaa enemmältikin. Haluatko avata ajatusta siitä miksi meteorien ja meteoriittien keskimääräinen osumiskulma ilmakehään saapuessaan olisi toisistaan poikkeava?
Itse pohdin tähdenlentoparvien vallitsevia tulosuuntia, vaan en noista saanut tukea mainittujen meteorien tai meteoriittien kovinkaan erilaisille tulokulmille. Tulin jopa niin huvittavaan päätelmään, ettei tulosuunnilla olisi täytisenkään merkitystä [ilmakehään] tulokulmien suhteen.
Nettiin en halua näin verhaisessa vaiheessa turvautua, mutta kysyn silti muita mielipiteitä. :)
(Anonyymi n:o 2)
PS. Ei meteoriittien eikä meteorien ole pakko olla kiviä sanan varsinaisessa merkityksessä. Muutkin jsm. kiinteät kikkareet ja pölynokareet kelvannevat.
Anteeksi. Piti olla (Anonyymi n:o 1)
Matematiikka ei kuulu vahvoihin puoliini. Ongelmani alkavat jo yhteenlaskusta. :)
Meteoriitit eivät lennä, joten niillä ei ole tulokulmia. ; )
Meteoriitit ja meteorit molemmat lentävät ilmakehässä. Ero on siinä, päättyykö lento ilmakehään vai maan pinnalle.
Esimerkiksi pystysuoraan taivaalta putoavan asteroidin tulokulma on 90 astetta. Jos se päätyy maan pinnalle, sitä kutsutaan meteoriitiksi. Jos se palaa kokonaan ilmakehässä, sitä kutsutaan meteoriksi.
Mukava nähdä nillittäjänkin olevan joskus väärässä. Jatka samaan tapaan, niin kyllä sinusta vielä jotain tulee! ; )
Meteoriitit eivät todellakaan lennä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meteoriitti
Kyllä meteoriitti voi lentää ihan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muukin kivi.
Jos meteoriitin löytää esimerkiksi järven rannalta, niin meteoriitin toimenkuvaan kuuluu lentää järveen.
Joo. Jos meteoriitti satutaan löytämään, niin sen ollessa kiinnostavaa laatua meteoriitti mahdollisesti lentää kuljetuskoneessa tutkimuslaitoksesta toiseen. ; )
Meteori voi tulla ilmakehään miten loivassa (vai jyrkässä? Riippuu näkökulmasta.) kulmassa tahansa. Meteoriitti ei, koska liian loivassa (vaiko taas jyrkässä?) kulmassa saapuva asteroidi kimpoaa ilmakehän vaikutuksesta takaisin avaruuteen.
Näinollen meteoriittien mahdolliset tulokulmat rajoittuvat pystysuoran ja jonkin raja-arvon (jonka joku NASAn tai ESAn työntekijä varmasti osaa kertoa) välille, kun taas meteori voi osua ilmakehään missä tahansa kulmassa pystysuoran ja vaakasuoraan välillä.
Ei merkitystä jos osuu ja uppoaa eli maa imee sen itseensä. Voi ääritila olla sekin, että hipoo maan sfäärejä ja lopulta "kimpoaa" eteenpäin avaruuteen.
Nopeuden vaikutus on myös se avain.
Meteoriitin tunnistaa: normaali kiveä ehkä tiheämpi ja magneetti saattaa tarttua kiinni, koska rautapitoinen
onko kaikki kivet meteoriitteja
Eivät ne, jotka ovat alunperinkin olleet osa Maata (sanotaan nyt vaikka kuoren jähmettymisestä asti), eivätkä ne, jotka eivät koskaan päädy maahan asti.