Suomettumisesta puhuvat ovat epäisänmaallisia ja tekopyhiä

Ensinnäkin, termi suomettuminen on vanhojen saksalaisten natsien keksimä haukkumasana, jota ei luulisi kenenkään itseään suomalaisena pitävän käyttävän.

Itse ilmiön tarkastelussa taas pitäisi olla objektiivinen eikä keskittyä vain erikseen valittuihin ilmentymiin ja ohittaa muut.

Vahvemman osapuolen mielistelyä ja ikävistä asioista uutisoimatta jättämistä tapahtui sodan aikana Saksan suuntaan myös. Jos kyseistä ilmiötä haluaa tutkia, miksi rajoittaa se vain Neuvostoliittoon, järkevintä on katsoa kaikkia tapauksia, joissa sitä on ilmennyt. Ja sitä, mikä olisi ollut vaihtoehto.

Sensuuri taas oli ennen sotaa paljon suurempaa. Kommunistinen kirjallisuus oli kiellettyä ja sen hallussapito rangaistavaa. Kirjoja etsittiin kodeistakin ja niitä tuhottiin. YYA-Suomessa mitään sellaista ei tapahtunut, eikä tapahtunut myöskään vallankumousta, vaikka kommunistisesta kirjallisuudesta tuli laillista.

Ennen sotaa ilmeni poliittista väkivaltaa, johon ei kunnolla haluttu edes puuttua, joten on kyseenalaista, miten hyvin demokratia silloin pystyi toimimaan. Puolueita lakkautettiin. Sodan jälkeen lakkautettiin myös, mutta poliittista väkivaltaa ei sallittu. Aivan varmasti siis demokratia toimi huomattavasti paremmin ja edustavammin sodan jälkeen kuin ennen sitä.

Ylimpään johtoon Neuvostoliitto halusi vaikuttaa jonkin verran, mutta samalla on syytä muistaa, että Holsti erotettiin ennen sotaa tehtävästään, koska haluttiin miellyttää Saksaa.

Ja mitä pahaa oli valtiovierailuissa ja "liturgioissa"? Tai kulttuurivaihdossa? Kai ne olivat huomattavasti parempi vaihtoehto kuin riidanhaastaminen ja sotatila?
3458
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

Todellisen tilan tunnustaminen lienee lähinnä viisautta , jos ei tuota ymmärrä edes kadulla niin turpiinsa saa tai puukon kylkeensä .

Äänestä

Saksoittuminen tarkoittaa: maan jakamista kahtia ja osien miehittämistä vieraiden maiden sotavoimilla. Mieluummin suomettuminen kuin saksoittuminen.

Äänestä
  • Ei paha muutu hyväksi sillä, että joku toinen on kokenut VIELÄ pahempaa!

    Äänestä

” Ensinnäkin, termi suomettuminen on vanhojen saksalaisten natsien keksimä haukkumasana, jota ei luulisi kenenkään itseään suomalaisena pitävän käyttävän.”

Toiseksikin kun Gorbatsov yritti pelastaa Neuvostoliiton nin hän pohjusti uudet käytännöt kahdella venäläisellä sanalla:

GLASNOST eli läpinäkyvyys eli puhutaan omasta yhteiskunnasta ja sn taloudesta TOTTA JA LÄPINÄKYVÄSTI eikä asiota peitellä!

PERESTROIKA eli uudistaminen , jonka mukaan ei takerrita vanhaan vaan etsitään uudenlaista tehokkuutta!

Vaikka kumpikin sana oli venäjän kieltä niin maailma omaksui ne vaivatta ja omaksui niiden käytön!

Samalla tavalla kävi sanallae FINLANDIZATION eli suomettuminen! Sekin tuli yleiseen käyttöön ja viittasi meihin suomalaisiin! Olkaamme siitä ylpeitä!

Äänestä
  • "Samalla tavalla kävi sanallae FINLANDIZATION eli suomettuminen! Sekin tuli yleiseen käyttöön ja viittasi meihin suomalaisiin! Olkaamme siitä ylpeitä!"
    Nyt hei jotain rajaa tuolle ylpeilyllekin!!

    Äänestä

-----Vahvemman osapuolen mielistelyä ja ikävistä asioista uutisoimatta jättämistä tapahtui sodan aikana Saksan suuntaan myös.----

Suomen valtiojohto ja ns. virallinen taho ei KOSKAAN arvostellut USAa Vietnamin sodasta. Tästä Suomen oikeisto ei puhu vieläkään eikä pidä sitä suomettumisena ensinkään.

Miksiköhän ?

Äänestä

Venäjä hyökkää ja sen seurauksena Venäjää fanittava stallari kieltää, että suomettumista olisi koskaan ollutkaan ja kaipaa, että Suomen valtiontuomitse Vietnamn sodan!

Taitaa höperehtiä muutkin kuin vain Putin!

Äänestä

Vain periaatteelliset Suomen likaajat kehtaavat puhua suomettumisesta.

Äänestä

YYA -sopimus, jota pidettäneen tuon "suomettumisen " kulmakivenä,
oli meille hävityn sodan seuraus.
Toistaiseksi meidän suurin valtiomiehemme Kekkonen hyödynsi tätä
sopimusta maamme taloudelliseksi eduksi varsin taitavasti.
Tuon ajan eläneenä en muistele sitä yhtä suurella kauhulla kuin tehtiin
TV -komediassa; "Kylmän sodan Suomi".

Kaikki ne elämäämme vaikuttaneet elementit, joit pidämme hyvinvointi-
valtion tunnusmerkkeinä luotiin juuri tuona aikana, muistan esim tervey-
denhuollossa kuinka meillä ei ollut terveyskeskusmaksuja, lääkäriin
pääsi jopa samana päivänä, meillä oli säännölliset ikään perustuvat
terveystarkastukset.
Luotiin peruskoulujärjestelmä josta hyötyy koko talouselämä. Ilman
sitä kirottua idänkauppaa ei meidän laivateollisuutemme olisi maailman
eturivissä
Hyvinvointivaltion rakentaminen kulki käsikädessä suomettumisen
kanssa, tiet erosivat hieman eri aikaan, hyvinvointivaltion alasajo alkoi
1987, jolloin Mauno Koivisto päästi pullosta pahan hengen; Kokoo-
muksen purkamaan sitä ja sehän tapahtui varsin näyttävästi, tuli -90
luvun lama ja puoli miljoonaa työtöntä, alettiin hävittää tuottavaa
valtion omaisuutta, joka työ on nyt tehty sähköverkkoja ja viinatehtaita
myöten. Kaikkinainen veronkierto ja harmaa talous on nostettu
kunniaan. YYA sopimus purkautui vasta muutamia vuosia myöhemmin.

Äänestä

Suomettuminen eli hyvät suhteet Neuvostoliiton kanssa oli suuri Jumalan siunaus Suomen kansalle.

Äänestä
  • Tuona aikana itänaapuri otti melkoisia 'vapauksia' Suomen suhteen:
     
    - se painosti ja uhkaili
    - puuttui presidentin valintaan ja hallituksen kokoonpanoihin
    - jotkut puolueet olivat aina hallituksessa ja toiset eivät vaalituloksesta riippumatta
    - Suomessa vallitsi sensuuri ja itsesensuuri
    - muutimme jopa historiaamme naapurille sopivaksi
    - naapuri puuttui kirjallisuuteen, uutisiin, elokuviin ja TV-ohjelmiin

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuona aikana itänaapuri otti melkoisia 'vapauksia' Suomen suhteen:
     
    - se painosti ja uhkaili
    - puuttui presidentin valintaan ja hallituksen kokoonpanoihin
    - jotkut puolueet olivat aina hallituksessa ja toiset eivät vaalituloksesta riippumatta
    - Suomessa vallitsi sensuuri ja itsesensuuri
    - muutimme jopa historiaamme naapurille sopivaksi
    - naapuri puuttui kirjallisuuteen, uutisiin, elokuviin ja TV-ohjelmiin

    Jukka Tarkka: Suomettuneisuuden määritelmä 

”Suomettumisen olemus oli tunnepitoista kuvitelmaa siitä, että suurvaltaa miellyttämällä ja omaa nöyryyttä korostamalla se saataisiin tekemään jotain sellaista, jota se ei rationaalisin perustein tekisi.

Suomettuminen oli ’sinisilmäistä’, mutta samalla laskelmoitua roolipeliä. Sitä pelattiin uutterasti, vaikka läheskään aina ei ollut varmaa, näyttivätkö roolit uskottavilta niiden silmissä, joille niitä näyteltiin. Suomettuminen oli Neuvostoliiton oletettujen intressien mielistelevää ennakointia, joka menee ohi normaalin omaan etuun perustuvan reaalipolitiikan yli ja ohi. Suomettuminen ei siis ollut enää politiikan sisältöä vaan sen tarkoituksellista paisuttelua. Sen takana oli illuusio siitä, että alastoman keisarin vaatteiden kehuja kyllä palkitaan, kunhan pitää huolen siitä, että keisari näkee, kuulee ja tunnistaa ylistäjänsä.

Suomettuminen on ulkopolitiikalla tehtyä sisäpolitiikkaa. Se ei vaikuttanut todennäköisesti siihen asiaan, johon sillä sanottiin vaikutettavan, nimittäin Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen. Ellei se sitten aiheuttanut lievästi säälivää hymyilyä Kremlin perimmäisissä kammareissa.”

Tuo vaihe oli taloudellisesti menestyksekäs, mutta henkisesti katastrofi. Alkaen 50-luvulta ja huipentuen 70-lukuun naapurin painostus ja puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin leimasi kaikkea toimintaa Suomessa! Naapuri päätti sisäpolitiikassamme presidentin henkilöstä, hallitusratkaisuista ja yksittäisistä politiikoista. Jotkut puolueet eivät olleet koskaan mukana ja toiset aina... vaalimenestyksestä riippumatta. Jouduimme alistumaan sensuuriin ja itsesensuuriin! Naapuri puuttui jopa historiaamme, kirjallisuuteemme ja TV-ohjelmien sisältöön!

Demokratian ja parlamentarismin kannalta tuo aika oli maan alennustilaa ja sen jatkumiselta meidät pelasti naapurimaan romahdus.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuona aikana itänaapuri otti melkoisia 'vapauksia' Suomen suhteen:
     
    - se painosti ja uhkaili
    - puuttui presidentin valintaan ja hallituksen kokoonpanoihin
    - jotkut puolueet olivat aina hallituksessa ja toiset eivät vaalituloksesta riippumatta
    - Suomessa vallitsi sensuuri ja itsesensuuri
    - muutimme jopa historiaamme naapurille sopivaksi
    - naapuri puuttui kirjallisuuteen, uutisiin, elokuviin ja TV-ohjelmiin

    Hehehe

    "- muutimme jopa historiaamme naapurille sopivaksi"

    No pöhveIi valehtelee 24/7, kuten seuraava todistaa:

    "Totuus ei pala tulessakaan,saati asiantuntemattomissa valeissa.

    Suuramiraali Raederin määräsi Hitler seuraajakseen virallisessa testamentissaan,josta Raeder sai yhden kappaleen. Kukaan ei ole asiaa kiistänyt. "

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jukka Tarkka: Suomettuneisuuden määritelmä 

”Suomettumisen olemus oli tunnepitoista kuvitelmaa siitä, että suurvaltaa miellyttämällä ja omaa nöyryyttä korostamalla se saataisiin tekemään jotain sellaista, jota se ei rationaalisin perustein tekisi.

Suomettuminen oli ’sinisilmäistä’, mutta samalla laskelmoitua roolipeliä. Sitä pelattiin uutterasti, vaikka läheskään aina ei ollut varmaa, näyttivätkö roolit uskottavilta niiden silmissä, joille niitä näyteltiin. Suomettuminen oli Neuvostoliiton oletettujen intressien mielistelevää ennakointia, joka menee ohi normaalin omaan etuun perustuvan reaalipolitiikan yli ja ohi. Suomettuminen ei siis ollut enää politiikan sisältöä vaan sen tarkoituksellista paisuttelua. Sen takana oli illuusio siitä, että alastoman keisarin vaatteiden kehuja kyllä palkitaan, kunhan pitää huolen siitä, että keisari näkee, kuulee ja tunnistaa ylistäjänsä.

Suomettuminen on ulkopolitiikalla tehtyä sisäpolitiikkaa. Se ei vaikuttanut todennäköisesti siihen asiaan, johon sillä sanottiin vaikutettavan, nimittäin Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen. Ellei se sitten aiheuttanut lievästi säälivää hymyilyä Kremlin perimmäisissä kammareissa.”

Tuo vaihe oli taloudellisesti menestyksekäs, mutta henkisesti katastrofi. Alkaen 50-luvulta ja huipentuen 70-lukuun naapurin painostus ja puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin leimasi kaikkea toimintaa Suomessa! Naapuri päätti sisäpolitiikassamme presidentin henkilöstä, hallitusratkaisuista ja yksittäisistä politiikoista. Jotkut puolueet eivät olleet koskaan mukana ja toiset aina... vaalimenestyksestä riippumatta. Jouduimme alistumaan sensuuriin ja itsesensuuriin! Naapuri puuttui jopa historiaamme, kirjallisuuteemme ja TV-ohjelmien sisältöön!

Demokratian ja parlamentarismin kannalta tuo aika oli maan alennustilaa ja sen jatkumiselta meidät pelasti naapurimaan romahdus.

    "Demokratian ja parlamentarismin kannalta tuo aika oli maan alennustilaa ja sen jatkumiselta meidät pelasti naapurimaan romahdus."

    PöhveIin patologinen valehtelu ja alennustila sen sijaan jatkuu edelleen:-D

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Demokratian ja parlamentarismin kannalta tuo aika oli maan alennustilaa ja sen jatkumiselta meidät pelasti naapurimaan romahdus."

    PöhveIin patologinen valehtelu ja alennustila sen sijaan jatkuu edelleen:-D

    Oikein sanottu, suomettumisesta höpöttäjät ovat Suomea häpäiseviä valehtelijastallareita ja tarkkispoikia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oikein sanottu, suomettumisesta höpöttäjät ovat Suomea häpäiseviä valehtelijastallareita ja tarkkispoikia.

    SUOMESSA on viime päivinä puhuttu taas paljon suomettumisesta. Sytykkeen on antanut Ylen Kylmän sodan Suomi -dokumenttisarja, joka kirjailija Jari Tervon juontamana keskittyy suomettumisen kriittiseen perkaamiseen.
    Saksankielisessä Euroopassa 1960-luvulla keksitty termi Finnlandisierung tarkoitti alun perin pienen maan vapaaehtoista mukautumista suuren naapurimaan intresseihin säilyttääkseen itsenäisyytensä. Sitähän Suomen suhde Neuvostoliittoon sotien jälkeen oli. Suomessa kuitenkin loukkaannuttiin, kun termi sai maailmalla nopeasti myös pilkallisen sävyn. Tämä vanha ärtymys on näkynyt nyt myös Ylen sarjaan kriittisesti suhtautuvien happamissa kommenteissa, joissa on haluttu puolustaa silloista politiikkaa.
    Suomettumista on kuitenkin käytävä läpi, vaikka se sen ajan kellokkaista tuntuisi ikävältä. Siihen sisältyi paljon vastenmielisiä ja suorastaan ällöttäviä piirteitä, joista aikuisena itseään pitävän kansakunnan on pystyttävä keskustelemaan ja ottamaan opiksi. Ylen sarja on tervetullut osa tätä prosessia. Sarja on näkemyksellinen ja keskittyy suomettumisen rumimpaan puoleen, koska erityisesti siinä oli puristettavaa mätää. Innostuneen vastaanoton perusteella sarja on saanut monet kiinnostumaan aihepiiristä laajemminkin uudella tavalla.

    Se on hyvä, sillä kausi oli Suomen historiassa merkittävä. Samalla on hyvä muistaa, että suomettumisessa oli kaksi haaraa, jotka olivat toki sidoksissa toisiinsa. Niistä toinen oli ulkopoliittinen, toinen sisäpoliittinen.

    LÄHTÖTILANNE oli epätoivoinen. Suomi oli ollut maailmansodassa hävinneiden joukossa. Suomi oli yksin Neuvostoliiton armoilla, mistä ei aikalaisilla ollut epäselvyyttä. Kun Suomen Tukholman-lähettiläs G. A. Gripenberg lokakuussa 1944 sanoi Ruotsin ulkoministerille Christian Güntherille toivovansa voivansa vastakin käydä kertomassa tilanteesta Suomessa, ”sillä mikään ei ole epämukavampaa kuin tulla hirtetyksi hiljaisuudessa”, ministeri vastasi sanomalla, ettei Ruotsi voi tehdä mitään Suomen hyväksi. Britit puolestaan vaativat Suomelle vielä tiukempia sotilaallisia rajoituksia kuin neuvostoliittolaiset. Yhdysvallat näki Suomen itsenäisyyden hyödyllisenä, muttei lopulta ehdottomana tavoitteena.
    Neuvostoliitolle piti vuokrata tukikohdaksi Porkkala tykinkantaman päästä Helsingistä samalla, kun ei ollut varmuutta, voiko Suomi säilyttää esimerkiksi ilmavoimat ja sotilastiedustelun. Alkoi hidas hivutus liikkumatilan kasvattamiseksi, mitä Neuvostoliitto yritti kaikin tavoin estää. Se vaati oveluutta ja älyä, mutta tuotti takaiskujen lisäksi myös onnistumisia, kuten EEC-vapaakauppasopimuksen. Vapauttava pelastus tuli vasta Neuvostoliiton romahduksen myötä.

    Tähän vääntöön kuului myös teennäinen ja valheellinen puhe ystävyydestä ja luottamuksesta. ”Sanat ystävyydestä olivat kuin liturgia kirkossa. Ne olivat isoja sanoja, jotka eivät vastanneet suhteittemme oikeaa tolaa. Mitä se sellainen ystävyys oli, kun epäluottamus kuitenkin säilyi ja jatkuvasti syntyi uusia jännitteitä?”, tilannetta kuvasi HS:n haastattelussa myöhemmin (HS 28.10. 2012) entinen neuvostodiplomaatti Juri Derjabin, joka toki neuvostovuosina oli ”kirkkokuoron” keskeisimpiä solisteja.
    TIUKASTI salassa pidetyn oveluuden ja taidon verhoaminen valheeseen oli kuitenkin kohtalokasta, kuten valehtelu usein on. Valheen ja totuuden raja hämärtyi ennen kuin liukeni monilta kokonaan. Suomen eliitti suometti itsensä, asettui jopa enemmän rähmälleen kuin Neuvostoliitto odotti ja alkoi kilpailla Neuvostoliiton suosiosta.
    Presidentti Urho Kekkonen itsevaltaistui, määritteli itsensä korvaamattomaksi ja jatkoi virassaan, kunnes hänet piti taluttaa siitä pois. ”Neuvostovastaisuudesta” tuli lyöntiase, jolla ihmisen ura voitiin katkaista ja hänet eristää. Nuoriso vasemmistolaistui Suomessa, niin kuin monessa muussakin länsimaassa, mutta Suomessa etujoukko marssi stalinismiin asti ja ryhtyi taistolaisiksi.

    Taistolaisten merkitys hiipui nopeasti 1970-luvun alkupuolella, mutta vuosikymmenestä tuli suomettumisen ajan synkin. Sananvapauden kaventumisesta todisti sekin, että vielä 1950-luvulla Suomessa julkaistiin paljon todenmukaisia kirjoja Neuvostoliitosta, mutta 1970-luvulla se ei enää sopinut. Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsynin romaanin Vankileirien saaristo ensimmäinen osa piti julkaista poliittisista syistä suomeksi Ruotsissa.
    Käytännössä koko puoluekenttä suomettui, niin myös media. Pahiten se näkyi Yleisradiossa, mutta suomettumiseen ja itsesensuuriin alistui myös Helsingin Sanomat.
    SUOMI selvisi kylmästä sodasta taidon, talvisodassa näytetyn voiman ja lopulta myös tuurin avulla. Suomesta tuli suomettumisen aikana pohjoismainen hyvinvointivaltio edullisen idänkaupan myötä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    SUOMESSA on viime päivinä puhuttu taas paljon suomettumisesta. Sytykkeen on antanut Ylen Kylmän sodan Suomi -dokumenttisarja, joka kirjailija Jari Tervon juontamana keskittyy suomettumisen kriittiseen perkaamiseen.
    Saksankielisessä Euroopassa 1960-luvulla keksitty termi Finnlandisierung tarkoitti alun perin pienen maan vapaaehtoista mukautumista suuren naapurimaan intresseihin säilyttääkseen itsenäisyytensä. Sitähän Suomen suhde Neuvostoliittoon sotien jälkeen oli. Suomessa kuitenkin loukkaannuttiin, kun termi sai maailmalla nopeasti myös pilkallisen sävyn. Tämä vanha ärtymys on näkynyt nyt myös Ylen sarjaan kriittisesti suhtautuvien happamissa kommenteissa, joissa on haluttu puolustaa silloista politiikkaa.
    Suomettumista on kuitenkin käytävä läpi, vaikka se sen ajan kellokkaista tuntuisi ikävältä. Siihen sisältyi paljon vastenmielisiä ja suorastaan ällöttäviä piirteitä, joista aikuisena itseään pitävän kansakunnan on pystyttävä keskustelemaan ja ottamaan opiksi. Ylen sarja on tervetullut osa tätä prosessia. Sarja on näkemyksellinen ja keskittyy suomettumisen rumimpaan puoleen, koska erityisesti siinä oli puristettavaa mätää. Innostuneen vastaanoton perusteella sarja on saanut monet kiinnostumaan aihepiiristä laajemminkin uudella tavalla.

    Se on hyvä, sillä kausi oli Suomen historiassa merkittävä. Samalla on hyvä muistaa, että suomettumisessa oli kaksi haaraa, jotka olivat toki sidoksissa toisiinsa. Niistä toinen oli ulkopoliittinen, toinen sisäpoliittinen.

    LÄHTÖTILANNE oli epätoivoinen. Suomi oli ollut maailmansodassa hävinneiden joukossa. Suomi oli yksin Neuvostoliiton armoilla, mistä ei aikalaisilla ollut epäselvyyttä. Kun Suomen Tukholman-lähettiläs G. A. Gripenberg lokakuussa 1944 sanoi Ruotsin ulkoministerille Christian Güntherille toivovansa voivansa vastakin käydä kertomassa tilanteesta Suomessa, ”sillä mikään ei ole epämukavampaa kuin tulla hirtetyksi hiljaisuudessa”, ministeri vastasi sanomalla, ettei Ruotsi voi tehdä mitään Suomen hyväksi. Britit puolestaan vaativat Suomelle vielä tiukempia sotilaallisia rajoituksia kuin neuvostoliittolaiset. Yhdysvallat näki Suomen itsenäisyyden hyödyllisenä, muttei lopulta ehdottomana tavoitteena.
    Neuvostoliitolle piti vuokrata tukikohdaksi Porkkala tykinkantaman päästä Helsingistä samalla, kun ei ollut varmuutta, voiko Suomi säilyttää esimerkiksi ilmavoimat ja sotilastiedustelun. Alkoi hidas hivutus liikkumatilan kasvattamiseksi, mitä Neuvostoliitto yritti kaikin tavoin estää. Se vaati oveluutta ja älyä, mutta tuotti takaiskujen lisäksi myös onnistumisia, kuten EEC-vapaakauppasopimuksen. Vapauttava pelastus tuli vasta Neuvostoliiton romahduksen myötä.

    Tähän vääntöön kuului myös teennäinen ja valheellinen puhe ystävyydestä ja luottamuksesta. ”Sanat ystävyydestä olivat kuin liturgia kirkossa. Ne olivat isoja sanoja, jotka eivät vastanneet suhteittemme oikeaa tolaa. Mitä se sellainen ystävyys oli, kun epäluottamus kuitenkin säilyi ja jatkuvasti syntyi uusia jännitteitä?”, tilannetta kuvasi HS:n haastattelussa myöhemmin (HS 28.10. 2012) entinen neuvostodiplomaatti Juri Derjabin, joka toki neuvostovuosina oli ”kirkkokuoron” keskeisimpiä solisteja.
    TIUKASTI salassa pidetyn oveluuden ja taidon verhoaminen valheeseen oli kuitenkin kohtalokasta, kuten valehtelu usein on. Valheen ja totuuden raja hämärtyi ennen kuin liukeni monilta kokonaan. Suomen eliitti suometti itsensä, asettui jopa enemmän rähmälleen kuin Neuvostoliitto odotti ja alkoi kilpailla Neuvostoliiton suosiosta.
    Presidentti Urho Kekkonen itsevaltaistui, määritteli itsensä korvaamattomaksi ja jatkoi virassaan, kunnes hänet piti taluttaa siitä pois. ”Neuvostovastaisuudesta” tuli lyöntiase, jolla ihmisen ura voitiin katkaista ja hänet eristää. Nuoriso vasemmistolaistui Suomessa, niin kuin monessa muussakin länsimaassa, mutta Suomessa etujoukko marssi stalinismiin asti ja ryhtyi taistolaisiksi.

    Taistolaisten merkitys hiipui nopeasti 1970-luvun alkupuolella, mutta vuosikymmenestä tuli suomettumisen ajan synkin. Sananvapauden kaventumisesta todisti sekin, että vielä 1950-luvulla Suomessa julkaistiin paljon todenmukaisia kirjoja Neuvostoliitosta, mutta 1970-luvulla se ei enää sopinut. Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsynin romaanin Vankileirien saaristo ensimmäinen osa piti julkaista poliittisista syistä suomeksi Ruotsissa.
    Käytännössä koko puoluekenttä suomettui, niin myös media. Pahiten se näkyi Yleisradiossa, mutta suomettumiseen ja itsesensuuriin alistui myös Helsingin Sanomat.
    SUOMI selvisi kylmästä sodasta taidon, talvisodassa näytetyn voiman ja lopulta myös tuurin avulla. Suomesta tuli suomettumisen aikana pohjoismainen hyvinvointivaltio edullisen idänkaupan myötä.

    Jatkuu…

    Menestyksessä oli nolo puoli eli sisäinen suomettuminen. Eliitin, myös yritysmaailman patruunoiden, heittäytyessä rähmälleen kansa kyllä tiesi Neuvostoliiton olemuksen, Ladan ja Fordin eron, Mallorcan ja Sotšin eron, neuvostoliittolaisen ja yhdysvaltalaisen viihteen eron, mutta oli lopulta pääosin hiljaa ja tuudittautui alamaisuuteen.
    Sisäpolitiikan suomettuminen vei luottamusta poliitikkoihin ja järsi kansakunnan moraalista selkärankaa. Se muistutti, että vaikka Suomella on ollut monta kertaa hyvä herraonni, sillä on myös koohotuksille altis eliitti.

    Siksi suomettumisesta pitää puhua ja kiistellä, sitä pitää tutkia uudelleen ja uudelleen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jatkuu…

    Menestyksessä oli nolo puoli eli sisäinen suomettuminen. Eliitin, myös yritysmaailman patruunoiden, heittäytyessä rähmälleen kansa kyllä tiesi Neuvostoliiton olemuksen, Ladan ja Fordin eron, Mallorcan ja Sotšin eron, neuvostoliittolaisen ja yhdysvaltalaisen viihteen eron, mutta oli lopulta pääosin hiljaa ja tuudittautui alamaisuuteen.
    Sisäpolitiikan suomettuminen vei luottamusta poliitikkoihin ja järsi kansakunnan moraalista selkärankaa. Se muistutti, että vaikka Suomella on ollut monta kertaa hyvä herraonni, sillä on myös koohotuksille altis eliitti.

    Siksi suomettumisesta pitää puhua ja kiistellä, sitä pitää tutkia uudelleen ja uudelleen.

    -----kansa kyllä tiesi Mallorcan ja Sotšin eron, neuvostoliittolaisen ja yhdysvaltalaisen viihteen eron,------

    Kerro meille ne erot jos sattuisit tietämään. Olen noihin tutustunut ihan itse ja siksi on pakko kysyä itseä viisaammilta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jatkuu…

    Menestyksessä oli nolo puoli eli sisäinen suomettuminen. Eliitin, myös yritysmaailman patruunoiden, heittäytyessä rähmälleen kansa kyllä tiesi Neuvostoliiton olemuksen, Ladan ja Fordin eron, Mallorcan ja Sotšin eron, neuvostoliittolaisen ja yhdysvaltalaisen viihteen eron, mutta oli lopulta pääosin hiljaa ja tuudittautui alamaisuuteen.
    Sisäpolitiikan suomettuminen vei luottamusta poliitikkoihin ja järsi kansakunnan moraalista selkärankaa. Se muistutti, että vaikka Suomella on ollut monta kertaa hyvä herraonni, sillä on myös koohotuksille altis eliitti.

    Siksi suomettumisesta pitää puhua ja kiistellä, sitä pitää tutkia uudelleen ja uudelleen.

    "sillä on myös koohotuksille altis eliitti"

    Et kai tarkoita pakokauhuista Natoon pyrkimistä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "sillä on myös koohotuksille altis eliitti"

    Et kai tarkoita pakokauhuista Natoon pyrkimistä?

    Se+ei+ollut+millään+lailla+pakokauhuista+ja+prosessin+laukaisi+itse+Putler,+kun+hyökkäsi+24.2.2022+Ukrainaan+ja+joka+myöhemmin+kertoi,+etää+katsoi+maallaan+olevan+'suurvaltana'+"etupiirejä",+joihin+se+katsoi+kuuluvan+Ukrainan+lisäksi+Suomen+ja+Ruotsin.+Putlerin+mielestä+Venäjällä+oli+oikeus+määrätä+näiden+maiden+tekemisistä+ja+liittymisistä!+Suomen+johto+ei+ajatusta+hyväksynyt+ja+kun+liittymisen+kannatus+huiteli+Gallupeissa+liki+80+%:n+tuntumissa+Suomi+ja+Ruotrsi+aloittivat+liittymisneuvottelut.+Mitään+paniikkia+asiassa+ei+ollut!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuona aikana itänaapuri otti melkoisia 'vapauksia' Suomen suhteen:
     
    - se painosti ja uhkaili
    - puuttui presidentin valintaan ja hallituksen kokoonpanoihin
    - jotkut puolueet olivat aina hallituksessa ja toiset eivät vaalituloksesta riippumatta
    - Suomessa vallitsi sensuuri ja itsesensuuri
    - muutimme jopa historiaamme naapurille sopivaksi
    - naapuri puuttui kirjallisuuteen, uutisiin, elokuviin ja TV-ohjelmiin

    Ja kaiken tuon sivussa rakensimme sen hyvinvointivaltion jota kaikkialla
    maailmassa ihailtiin, ja jota nyt kokoomuksen ja kulloinkin sen myötäili-
    jöitten toimesta tuhotaan.

    Muistettakoon vielä että tuonakin aikana meitä valvottiin USA;n taholta
    erittäin tarkasti ettemme vain edistä millään tavoin naapurin teknologista
    kehittymistä, aiheesta on tehty dokumentteja.
    Samoin USA ja CIA rahoitti ja koulutti mm vanhoja kaukopartiomiehiämme
    vakoilutehtäviin Neuvostoliittoon joista monet katosivat reissullaan.
    Aiheesta enemmän mm Esa Anttala; "Yli rautaesiripun", teoksessa.
    Suurta ylpeyttä tuntien on kenraalikuntamme tunnustanut vuotaneensa
    kaikki salassapidettäviksi tarkoitetut haltuunsa saamat sotilaalliset
    tiedot Neuvostoliitosta CIA:lle.
    Tuona aikana ja silloin voimassa olleitten valtiosopimustemme mukaan olisi
    kyseessä ollut maanpetos, jollaisesta lienee säädetty eräitä kurinpidollisia
    toimenpiteitä.
    Ainoastaan yhden kenraalin kohdalla totesi Mauno Koivisto, ettei tällä
    olisi enää käyttöä reservissä.

    Äänestä

Todellinen "suomentumisen " aika on nyt. Koskaan Suomi ei ole ollut niin rähmällään kenenkään edessä kun nyt. Suomen perustuslakia on käpälöity, Isäntämaasopimus ja Nato ja Brysseli ovat vienneet lähes kaiken päätäntävallan suomesta. Tämmöistä "suomentumista" sanan tarkoituksessa, ei koskaan ennen ole ollut!

Äänestä
  • Täysin totta, niin innolla ei ole koskaan kenenkään saappaita nuoltu kuin
    nyt maailman toistaiseksi suurimman roistovaltion USA;n.

    Äänestä

-----ja joka myöhemmin kertoi, etää katsoi maallaan olevan 'suurvaltana' "etupiirejä", joihin se katsoi kuuluvan Ukrainan lisäksi Suomen ja Ruotsin. Putlerin mielestä Venäjällä oli oikeus määrätä näiden maiden tekemisistä ja liittymisistä!------

Sori vaan mutta toistelet natsien valeita. Putin tai kukaan muukaan Venäjän johdossa oleva ei ole tuollaista sanonut. Jos muuta väität niin todista.

Äänestä
  • Sale näin kertoi! Sanaa ”etupiiri” ei mainittu, mutta Putler oli lausunut, ettei Ukraina (eikä liioin Suomi/Ruotsi) saa liittyä mihinkään vastoin Venäjän tahtoa! Näyttääkö Tarkkispojan omaan silmään siltä, ettei asialla ole merkitystä Venäjälle?

    Käytännössä tuo on ’etupiiri-ajattelua’!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sale näin kertoi! Sanaa ”etupiiri” ei mainittu, mutta Putler oli lausunut, ettei Ukraina (eikä liioin Suomi/Ruotsi) saa liittyä mihinkään vastoin Venäjän tahtoa! Näyttääkö Tarkkispojan omaan silmään siltä, ettei asialla ole merkitystä Venäjälle?

    Käytännössä tuo on ’etupiiri-ajattelua’!

    -----mutta Putler oli lausunut, ettei Ukraina (eikä liioin Suomi/Ruotsi) saa liittyä mihinkään vastoin Venäjän tahtoa!-----

    Lisää valeita, mitään tuollaistakaan ei ole lausunut. Puolueettomien valtioiden vyöhyke suurvaltojen välissä on jotain aivan muuta kuin jommankumman etupiiri. Yhtä hyvin se olisi voinut olla lännen etupiiriä. Nythän se on Naton etupiiriä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    -----mutta Putler oli lausunut, ettei Ukraina (eikä liioin Suomi/Ruotsi) saa liittyä mihinkään vastoin Venäjän tahtoa!-----

    Lisää valeita, mitään tuollaistakaan ei ole lausunut. Puolueettomien valtioiden vyöhyke suurvaltojen välissä on jotain aivan muuta kuin jommankumman etupiiri. Yhtä hyvin se olisi voinut olla lännen etupiiriä. Nythän se on Naton etupiiriä.

    Toivottavasti! Pääasia on, ettei enää AINAKAAN Venäjän etupiiriä!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    -----mutta Putler oli lausunut, ettei Ukraina (eikä liioin Suomi/Ruotsi) saa liittyä mihinkään vastoin Venäjän tahtoa!-----

    Lisää valeita, mitään tuollaistakaan ei ole lausunut. Puolueettomien valtioiden vyöhyke suurvaltojen välissä on jotain aivan muuta kuin jommankumman etupiiri. Yhtä hyvin se olisi voinut olla lännen etupiiriä. Nythän se on Naton etupiiriä.

    Myös Ukraina oli tuolloin nimellisesti puolueeton eikä se ollut liittymässä Natoon!

    Putlerin omat toimet todistaa sinun olevan väärässä! Sauli kertoi itse puhelinkeskustelusta. En ollut sitä kuulemassa. Olitko sinä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Myös Ukraina oli tuolloin nimellisesti puolueeton eikä se ollut liittymässä Natoon!

    Putlerin omat toimet todistaa sinun olevan väärässä! Sauli kertoi itse puhelinkeskustelusta. En ollut sitä kuulemassa. Olitko sinä?

    Presidentti Niinistö kertoo Ilta-Sanomien Nato-aiheisessa erikoishaastattelussa, että hänen ajattelunsa käännekohta oli viime joulukuun alkupuolella.

    Suomi on pikaista, mutta harkittua vauhtia jättämässä hakemuksensa sotilasliitto Naton jäseneksi. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ulkoministeriössä on jo alettu valmistella selontekoa hakemuksesta.

    Suomen mahdolliselle liittymiselle Natoon on useiden kansanedustajien kuin myös ennätyksellisen suuri kansan kannatus.

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole vielä julkistanut Nato-kantaansa. Myöskään pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole vielä kertonut kantaansa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Presidentti Niinistö kertoo Ilta-Sanomien Nato-aiheisessa erikoishaastattelussa, että hänen ajattelunsa käännekohta oli viime joulukuun alkupuolella.

    Suomi on pikaista, mutta harkittua vauhtia jättämässä hakemuksensa sotilasliitto Naton jäseneksi. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ulkoministeriössä on jo alettu valmistella selontekoa hakemuksesta.

    Suomen mahdolliselle liittymiselle Natoon on useiden kansanedustajien kuin myös ennätyksellisen suuri kansan kannatus.

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole vielä julkistanut Nato-kantaansa. Myöskään pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole vielä kertonut kantaansa.

    Niinistön mukaan Venäjän Natolle esittämä vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia.

    – Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana. Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti, Niinistö sanoo Ilta-Sanomille.

    Ymmärrettävästi Niinistön ajattelussa tapahtui käänne. Sen hän myös toi esille uudenvuodenpuheessaan ennen kuin Ukrainan sota oli alkanutkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Myös Ukraina oli tuolloin nimellisesti puolueeton eikä se ollut liittymässä Natoon!

    Putlerin omat toimet todistaa sinun olevan väärässä! Sauli kertoi itse puhelinkeskustelusta. En ollut sitä kuulemassa. Olitko sinä?

    Sauli kertoi puhelun sisällöstä. Emme me ole kukaan niitä kuulemassa vieressä! Mutta ei ole salaisuus se, että Putte katsoi voivansa sanella mihin rajanaapurit sai liittyä ja mihin ei! On vaarallista omaksua liiallinen ”suurvalta-asenne”! Onkohan se nyt valjennut Putelle?

    Äänestä

----Myös Ukraina oli tuolloin nimellisesti puolueeton eikä se ollut liittymässä Natoon!----

Höpinää, ihan sama mitä oli nimellisesti mutta oli erittäin vihamielinen Venäjää kohtaan, ei siis puolueeton.

Sodan alkuvaiheissa Zelensky sanoi, että Ukraina voi kyllä luopua hankkeestaan liittyä Natoon. Miten voi luopua jostain mitä ei ole vai eikö Zelensky tiennyt sitä minkä sinä tiedät ?

Äänestä
  • Ei Venäjän rajanaapurin täydy olla mitenkään oletusarvoisesti Venäjä-mielinen vai tarvitseeko?

    Kyllä 24.2.2022 osoitti, että kannatti todella epäillä pahaa Venäjän pyrkimyksistä!

    Lauseellaan Zelensky viittasi tulevaisuuteen heti hyökkäylsen alettua! Sittemmin Venäjän armeijan luokaton sotilaallinen kyvykkyys on muuttanut asiaa suuresti! Putler on itse muiden muassa päässyt seuraamaan, että Venäjä EI OLE. ENÄÄ ”sotilaallinen suurvalta”!👎🇷🇺🇷🇺🇷🇺💀

    Äänestä

  • Venäjä ei tyhmyyksissään tarttunut tuohon Zelenskyn tarjoukseen tehdä Ukrainasta puolueeton maa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkin, termi suomettuminen on vanhojen saksalaisten natsien keksimä haukkumasana, jota ei luulisi kenenkään itseään suomalaisena pitävän käyttävän.

Itse ilmiön tarkastelussa taas pitäisi olla objektiivinen eikä keskittyä vain erikseen valittuihin ilmentymiin ja ohittaa muut.

Vahvemman osapuolen mielistelyä ja ikävistä asioista uutisoimatta jättämistä tapahtui sodan aikana Saksan suuntaan myös. Jos kyseistä ilmiötä haluaa tutkia, miksi rajoittaa se vain Neuvostoliittoon, järkevintä on katsoa kaikkia tapauksia, joissa sitä on ilmennyt. Ja sitä, mikä olisi ollut vaihtoehto.

Sensuuri taas oli ennen sotaa paljon suurempaa. Kommunistinen kirjallisuus oli kiellettyä ja sen hallussapito rangaistavaa. Kirjoja etsittiin kodeistakin ja niitä tuhottiin. YYA-Suomessa mitään sellaista ei tapahtunut, eikä tapahtunut myöskään vallankumousta, vaikka kommunistisesta kirjallisuudesta tuli laillista.

Ennen sotaa ilmeni poliittista väkivaltaa, johon ei kunnolla haluttu edes puuttua, joten on kyseenalaista, miten hyvin demokratia silloin pystyi toimimaan. Puolueita lakkautettiin. Sodan jälkeen lakkautettiin myös, mutta poliittista väkivaltaa ei sallittu. Aivan varmasti siis demokratia toimi huomattavasti paremmin ja edustavammin sodan jälkeen kuin ennen sitä.

Ylimpään johtoon Neuvostoliitto halusi vaikuttaa jonkin verran, mutta samalla on syytä muistaa, että Holsti erotettiin ennen sotaa tehtävästään, koska haluttiin miellyttää Saksaa.

Ja mitä pahaa oli valtiovierailuissa ja "liturgioissa"? Tai kulttuurivaihdossa? Kai ne olivat huomattavasti parempi vaihtoehto kuin riidanhaastaminen ja sotatila?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu