- pysähtyyks auto yhtä nopeaan, painolastista riippumatta. Kuka tietää. Ainakin fillarissaa venyy matka toisen kaverin mukana ollessa.
hidastuvuuden kaava näkyville:
Mörsky
133018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
F = voima
m = massa
v = nopeus
F = ½mv^2, hidastuvuutteen kuin kiihtyvyyteenkin vaikuttaa tietysti kitka jonka välityksellä homma toimii liikkuvaan kappaleeseen suhteessa alustaan.
Nyt taitaa oppi kaataa ojaan.
Moi !
Otetaan nyt se fyssan peruskirja käteen.
F = ma
--
Kai tuon voisi laskeakin mutta eiköhän ne auton jarrut ja renkaat sen määrää.
Esimerkki 1: Nissan micra, kevyt tehoton auto eikä jarruja ole mitoitettu kovin suuriin massoihin ja nopeuksiin joten jarrutusmatka kasvanee jarrutustehon riittämättömyyden takia.
Esimerkki 2: VW Touareg, Painava ja tehokas auto jonka jarrut ja renkaat mitoitettu vaikka ison vaunun vetoon joten ei suurikaan kuorma saa jarruja koville.
Esimerkit olivat ääripäistä mutta jotain kuvaa asiasta varmastikin saa.
Automerkeistä en nyt sitten ottanut kantaa vaan koon ja painon mukaan laitoin esimerkit.
Myöskin varmasti painoa enemmän jarrutuksissa sietäisi jokin "perus" auto isolla moottorilla jolloin jarrutkin ovat sen mukaiset. Pikkukoneisissa kun tuppaa olemaan pienet levyt ja ehkä jopa rummut takana.
auto painaa myös jarruttavaa rengasta kovemmin tiehen eli tästä seuraa, ettei paino vaikuta hidastuvuuteen yhtään mitään. Se sitten, jos jotain muuta muuttuu samalla, voi taas vaikuttaakin.
Kohta varmaan joku väittää, että tukkirekan pysähtymismatka on sama kuin henkilöautollakin.
Voi teitä toivottomia teoriaherroja jotka juuri koulun fysiikantunnilla olette "oivaltaneet" jotain ja nyt sitten kirjoitatte oppimaanne tänne.
Katsokaapa vaikka autolehtien testeissä pakettiautojen testejä joissa on erikseen jarrutusmatkat täydelle ja tyhjälle autolle.
Arvannette, että tyhjä auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla.
Teoria ei aina saavuta käytäntöä.
Pitää ymmärtää syyt miksi teoria ei toteudu...
Moi !
Teoria kyllä toteutuu 100%:sti.
Pitää vain ottaa kaikki muuttujat huomioon.
Kyllä fysiikka pitää aivan tarkkaan paikkaansa.
F=ma.
m = massa. Muuttuu jonkin verran jousituksen ja yleensä muutenkin alustaratkaisujen mukana.
a on se vaikeammin määriteltävä, se muuttuu ajan funktiona ja riippuu renkaista, pinnasta ja välissä olevasta materiaalista.
--
Ei pysähy aina. Katteleppa vaan pakettiautotestejä, viimeks kun kattelin pysähty siellä yks auto kuorma päällä lyhyemmällä matkalla, kuin tyhjänä.
Pointti asiassa ei ollut se, että painavampi auto pysähtyisi lyhyemmällä matkalla vaan se, että niissä on yleensä paremmat jarrut ja renkaat joten sen takia pysähtyy paremmin.
Niissä ei massan lisäys niin hirveästi vaikuta, kun ne on suunniteltu siihen.
Huomioitko edellisessä minkä verran painon muuttuessa muuttuu mm. auton etu ja takarenkaiden massaprosentti(jos kuorma laitetaan auton takaosaan ja auton jarrut ottaa eteen), minkä verran jouset painuu alas(mikä aiheuttaa ilmavirran muutoksia&muutoksia renkaiden pidossa), jne. jne. jne.
Kyllä tuota makrofysiikan perustetta F=ma voidaan käyttää viitteellisenä pohjana arviolle.
Voima F (=jarrutusvoima/jarrujen puristuvuus levyjä vasten) voidaan olettaa liki vakioksi. Massan vaikutus ja sijainti voidaan approksimoida tuloksen selvittämiseksi.
Ilmavirran/-vastuksen muutos ko. hidastuvuudessa on marginaalinen; muuttunut massajakauma sen sijaan vaikuttaa merkittävästi renkaiden ja tien väliseen kitkavoimaan.
Mutta jos muutos halutaan selvittää teoriassa pitää huomioida KAIKKI mahdolliset muutokset. Elikkä paljon helpompi käydä kokeilemassa käytännössä.
Siis kuka laittais SELKEÄSTI sen hidastuvuuden kaavan?
että vois laskea esim. kun vauhdista 200 km/h pysäytetään Carlos Sainz -kolarissa 8 metrin matkalla nollaan, niin miten luvut 200 km/h ja 8 m sijoitetaan kaavaan, että saadaan hidastuvuus (laitenaan Sainzin massaksi 65 kg).
--> ?