Elokuun 21. päivänä 1941 aloitettiin Länsi-Kannaksella juoksukilpailu. Sen nimi oli Kannaksen 1. halkijuoksu ja pituus oli n. 165 kilometriä. Se päättyi n. 4.9.1941 Rajajoen taakse. Se tekee noin 165 km/14 vrk eli noin 11,8 km/vrk.
Kakkosena on Suomen armeijansuoritus 10.6. 44 - 20.6 44. Pääasemasta Viipuriin, Noin 80 km eli 8 km/päivä.
Kakkosena on Suomen armeijansuoritus 10.6. 44 - 20.6 44. Pääasemasta Viipuriin, Noin 80 km eli 8 km/päivä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Puna- Armeijan suoritus on säilynyt lyömättömänä halki historian myrskyjen.
Tuloksena Neuvostoliitolle torjuntavoitto!
Ei auttanut senkään muisto enää 1991!
Palauttiko ne silloin Karjalan?
Ei,mutta Baltian maat, Ukrainan ja paljon muutakin.
Nyt kyllä haikailevat niitä takaisin,mutta ei taida onnistua.
Elokuun 21. päivänä 1941 aloitettiin Länsikannaksella juoksukilpailu. Sen nimi oli Kannaksen 1. halkijuoksu ja pituus oli n. 165 kilometriä. Se päättyi n. 4.9.1941 Rajajoen taakse. Se tekee noin 165 km/14 vrk eli noin 11,8 km/vrk.Matti Kuusi mainitsee Roolit ja särmät kirjassaan kuinka JR7:n 3. Komppania oli 6 tuntia ENNEN MUITA Rajajoella. Maininnat löytyy sivuilta 96 ja 134, (päivä lienee 31.8.1941.)
Minä luulen että hän lienee asian tarkistanut hyvinkin huolella esittäessään tuollaisen väitteen.
Katsoin vielä Matti Koskimaan kirjasta Tyrjän rykmentti ja siinä on sivulla 86 maininta:
"II Pataljoona valtasi taistelutta Hartosen ja vähäisen vastarinnan jälkeen Tonterin saavuttaen valtakunnan rajan 31.8. noin kello 10. Tämän jälkeen II Pataljoona asetti varmistuksen kaistalleen Rajajoelle."
Roolit ja särmät -kirjasta löytyy Kuusen 1957 pitämä jyty puhe Savon Prikaatille, joka lienee tuon JR7:n perinneyksikkö. Tuossa puheessa Kuusi mainitsee kuinka JR7:n 3. Komppania oli 6 tuntia ennen muita Rajajoella. Maininnat löytyy sivuilta sivuilta 96 ja 134.
Kuusi oli JR7:n valistusupseeri. Tyrjän taistelun jälkeen oli epäselvyyttä omienkin keskuudessa kuinka kaikki tapahtui ja siksipä aikoinaan tehtiinkin melko tuoreeltaan tarkka taistelukertomus Tyrjän taistelusta 31.7-4.8.1941. Kirjassa se kerrotaan sivuilla 97-123 ja se on päivätty 4.8.1942. Tuota taistelukuvausta ei taida juuri muualta löytyäkään. Se oli tehty oman yksikön käyttöön ja oli tarkoitettu tuhottavaksi sen jälkeen. Ja tuhottiinkin useimmat toistasadasta monisteesta, vaikka monta kuukemma katosikin. Kuusi oli tuon selvityksen tekijänä ja sen kertomat tapahtumat kerättiin asianomaiselta porukalta tarkoin haastatteluin. Kuusi tietenkin säästi omansa myöhemmille polville luettavaksi. Hieno juttu.
Eversti Kemppi ja hänen rumpalinsa kertoo Kempin vaiheista. Samassa kirjassa on vielä Armas Kempin nekrologi Kirvesmies Kempin poika. Tästä jotkut Kempin omaiset kuulemma pahoittivat mielensä. Minusta aivan suotta. Kertomus on hyvä.
Mati Kuusen muistelmia on ainakin 3 kirjaa. Kaikissa niissä on lyhyitä kertomuksia hänen elämänsä varrelta. Sotaan liittyviä juttuja on useitakin eri kirjoissa.
Ohituksia 1985
Roolit ja särmät 1986
Möykkyjä ja neulasia 1989
Kyösti Väänäsen Savon Prikaatin historiaa -kirjasta en löydä tuota Matti Kuusen pitämää puhetta. Muistelmakirjasta kyllä löytyy se alkuperäinen puhekin, joka näyttää olevan sama täälläkin:
http://www.kylkirauta.fi/index.php/1950-luku/127-kylkirauta-2-1957
Sivut 14-16
PUHE SAVON PRIKAATILLE 1957
http://www.jrseiska.net/1yleista/savpri57.html
"Monia kyllä harmitti se, että rykmentin voitoista ei tullut komeita kuvauksia maailmalle. Näimme, miten radio, sanomalehdet ja kuvalehdet julkaisivat valtavia reportaaseja siitä, miten jotkut joukot saavuttivat ensimmäisinä Kannaksen vanhan rajan. Katselimme omia sotapäiväkirjojamme ja havaitsimme, että 3. Komppania oli ollut Rajajoella 6 tuntia muita ennen. Kiiskisen komppania oli vain ryhtynyt tsaikan keittoon, sen sijaan että olisi kutsunut haastattelijat ja valokuvaajat paikalle."
Jahas onkos KEP palannut areenoille! Kuinkas sota sitten edistyi Rajajoella? Miksi eivät hyökänneet Leningradiin?
Oletpa todella tietämätön historiamme perusasioista.
Ei tuo tyyppi ole ainoa laatuaan tällä palstalla.
" Oletpa todella tietämätön historiamme perusasioista.
Tarkoitatko sitten mitä?
Olenhan täällä ollut kaiken aikaa, mutta missä sinä olet luurannut!
K.E.P. tai KEB 😅
>>Miksi eivät hyökänneet Leningradiin?<<
Mitä me siellä olisimme tehneet?
Typerä toteamuksesi "Mitä me siellä olisimme tehneet?" ei ole kontekstissa historiallisiin tapahtumiin. Toki omiakin mielipiteitä pitää esittää jos asioista ei tiedä mitään.
Eli kysytään uudelleen. Kuinkas sitten tapahtumat etenivät kun joukot saavuttivat vanhan rajan? Miksi emme jatkaneet Rajajoelta kohti Leningradia? Onko vastauksesi edelleen >>mitäs me siellä olisimme tehneet<< vai jotain muuta?
Kuhlerin tehtäväksi oli annettu Leningradin haltuunotto, siellähän oli erikoisläpimurtojoukkoja, laivastotukikohta ja asetehtaita, jos Kuhler olisi kaupungin vallannut, mitään suurhyökkäystä ei olisi Kannakselle tullutr, vaan toinen Stalingrad.
Mannerheim ilmoitti Heinrichsin suulla jo huhtikuun -41 neuvotteluissa,että Suomi ei hyökkää Leningradiin.
Päätös piti,vaikka kenraaliJodl kävi elokuussa -41sitä erikseen pyytämässä.
Saksan tukeminen"kädenlyönnillä Syvärillä" sen sijaan otettiin yhteyskenraali Erfurthin
esityksestä tavoitteeksi,johon Suomi pystyi,Saksa ei.
Minä jo epäilinkin. Varastatte ja kopioitte KEPI:n juttuja! Pietarin Trollipajan poikia työssään.
Suomi lähti valloittamaan Itä-Karjalaa koska Mannerheim ja muut johtoklikissä uskoivat Saksan voittoon ja Saksasta virtaavan tauotta aseita Suomeen.
Hitlerin ohjausta Rytille, oltiin varmoja Leningradin kaatumisesta.
Hölynpölyä.
Hitler kielsi 6.9. 41 AR Nordia tunkeutumasta Leningradin kaupunkialueelle.
Leningrad tuhottaisiin ilmapommituksin ja tykistötulella. Väestö saisi nääntyä nälkään.
AR Nordin johto ja joukkojen komentajat pitivät päätöstä vääränä.
Toteltava oli.
" Hitler kielsi 6.9. 41 AR Nordia tunkeutumasta Leningradin kaupunkialueelle. " Tämä on fiktiota.
Miten ollakaan, kuitenkin Jodl kävi Mikkelissä paria päivää aiemmin eli 4.9-41 vaatimassa hyökkäyksen jatkamista Rajajoelta Leningradiin! Voitko esittää lähteesi Hitlerin kiellolle?
Mannerheim ratkaisi ettei Leningradia tuhottu täydellisesti.
Faktaa:
4.9.1941 lensi Mikkeliin OKW:n Wehermachtführungsstabin päällikkö kenraali Jodl ja toi mukamnaan Erfuthin ehdottamat rautaristin kaikki kolme luokkaa Mannerheimille.
Leningradin operaatiota tiukkaavalle kenraalille Mannerheim selitti olevansa valmis etenemään Kannaksella rajan ylitse aina venäläisten kestolinoitetulle alueelle asti, sitoakseen näiden voimat. Todelliseen suurhyökkäykseen suomalaisilla ei ollut välineitä eikä joukkoja.
Keskustelussa Mannerheim toi esille jo Erfurthille OKW:hen välitettäväksi antamansa näkemyksen, ettei suomalaisilla ole mitään halua tällä suunnalla (Leningrad) laajentaa aluettaan.
Mannerheim ilmoitti Jodlille taktisen huipennuksensa. Jodl joutui kuuntelijan asemaan. Mannerheim ilmoitti yllättäen, että Karjalan Armeija on aloittanut hyökkäyksen Tuulosjoelta suuntana Syväri. Mannerheim aikaisti hyökkäystä taktisesti juuri Jodlin vierailun takia. Mannerheim sai Jodlin lopettamaan painostuksensa Kannakselta tapahtuvasta suomalais-operaatiosta Leningradia kohti. Reservit oli nyt sidottu Karjalan Armeijan käyttöön.
Yllätyksellinen aikaistettu käsky esti muut epämiellyttävät operatiot mitkä eivät Mannerheimille olisi muutenkaan sopineet. Jodl voi vain tyytyä tilanteeseen. Keskustelun lopuksi Jodl toi julki suomalaisia ilahduttaneen viestin 15000 ruistonnin viipymättömästä lähettämisestä Suomeen.
Hitler joutuu muuttamaan päämääriään.
Mannerheim saattoi ilmoittaa Jodlille pääoperation olevan nyt (kädenlyönti) Syvärillä ja samalla dokumentoiden osoittaa reservinsä olevan kiinnitettynä nyt sille suunnalle. Suurisuuntaiset sotaliikkeet eivät Kannaksella Leningradia vastaan eivät olleet enää mitenkään mahdollisia. Olennaista oli nyt vihollisen sitominen. Tämän Mannerheim Jodlille Mikkelissä lupasi.
Jodl saattoi palata tyytyväisin mielin matkaltaan. Vain vuorokausi Jodlin paluusta Mikkelistä Hitler katsoi päämääränsä Leningradin suunnalla saavutetuksi. Se saattoi nyt muuttua sivustanäyttämöksi. Suunta otettiin nyt kohti Moskovaa.
Mannerheim pelasti Leningradin kieltäytymällä hyökkäämästä Rajajoelta eteenpäin.
Küchlerillä kuitenkin oli tämä missio. Küchler sai pohjoisen armeijaryhmän komennon tammikuussa 1942, kun sotamarsalkka Wilhelm von Leeb erotettiin tehtävästään. Hitler piti natsimyönteistä Küchleriä poliittisesti sopivana ja toivoi tämän kykenevän valtaamaan Leningradin.
Leeb olisi vallannut kaupungin suoraan liikkeestä.
Ei pärjännyt lähellekään Saksan armeijan Kertshin kannaksen aitajuoksulle. Ei nimittäin menty edes tasamaata vaan estejuoksua Kertshin salmen yli "juur sellasel räpinäl ko sorsaparv" ja vielä piti ylittää tataarihaudan rotkokin.
Jäihän sinne kuuluisa Kubanin sillanpää...
Missäpäin Kertshin salmea on tataarihauta?