Asiantuntijan mukaan Ruotsin valtiojohdossa ei kenties tiedosteta Suomen liikettä kohti puolustusliittoa.
Ruotsia kehotetaan varautumaan siihen, että Suomi saattaa hakea Naton jäsenyyttä ilman sitä. Maiden mahdollinen Natoon liittyminen on asiantuntijoiden arvioissa ja suosituksissa usein niputettu yhteen. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 2016 valmistuneessa hallituksen tilaamassa raportissa, jossa arvioitiin Suomen Nato-jäsenyyden seurauksia.
Ruotsalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat pitävät kuitenkin nyt mahdollisena, että Suomen ratkaisu voisi yllättää Tukholman.
– Suomi tekee lopulta sen, minkä se katsoo tarpeelliseksi turvallisuudelleen. Tämä voisi tarkoittaa Naton jäsenyyden hakemista ilman Ruotsia. Sekä Ruotsin että Naton pitäisi ryhtyä ajattelemaan tätä vaihtoehtoa. Ruotsin puolueasetelmat ovat lukossa ja vaalit tulossa, Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopasta vastaava johtaja Anna Wieslander toteaa Twitterissä.
Wieslander johtaa myös Tukholmassa toimivaa Institute for Security and Development Policy -ajatushautomoa ja toimii Ruotsin maanpuolustusyhdistyksen pääsihteerinä.
Hän vastaa Twitterissä arvostetulle ranskalaiselle turvallisuuspolitiikan tutkija, professori François Heisbourgille. Heisbourg on yksi Suomen vuoden 2016 Nato-selvityksen tekijöistä. Heisbourg totesi pitävänsä tärkeänä, että mitä ikinä Naton suhteen tehdäänkään, tulisi Suomen ja Ruotsin toimia yhteistuumin.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian tutkija Johan Wiktorin on samoilla linjoilla Anna Wieslanderin kanssa.
Wiktorinin mukaan Ruotsissa on kehittymässä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen tilanne, joka muistuttaa sitä, miten Suomi ei osannut aikanaan ennakoida Ruotsin EU-hakemusta. Hän katsoo Suomen turvallisuuspoliittisen linjan liikkuvan kulisseissa kohti Natoa.
– En ole ihan varma, että tämä ymmärretään Tukholmassa, Wiktorin jatkaa.
Hän kysyykin, onko Ruotsi poliittisesti varautunut siihen, että Suomi hakee Natoon. Wiktorinin mukaan ”yksipuolinen” Nato-hakemus voisi heikentää turvallisuutta niin Ruotsissa kuin Suomessakin riippumatta siitä kumpi sellaisen tekee.
Tutkija tunnustautuu Nato-skeptikoksi.
– Uskon, että Suomella on viisas ja vakiintunut ”Nato-optio”, joka maksimoi vapauden toimia, hän sanoo.
Johan Wiktorin korostaa, ettei hän kuitenkaan vastusta Naton jäsenyyttä ja näkee sille useita hyviä perusteluja.
– Olen ”Nato-skeptikko”, koska olemme käsitelleet tätä kysymystä aivan liian yksinkertaisesti. Aiemmalla turvallisuuspolitiikalla meitä pidettäisiin ”vapaamatkustajana” ilman kansan tukea. Kuvitelkaa sisäänpäin kääntynyttä Yhdysvaltain presidenttiä vuonna 2022. Meidän on rakennettava puolustuskykyä, kun aikaa on.
Wiktorinin arvio on herättänyt runsaasti keskustelua. Esimerkiksi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kysyy tutkijalta, mitä Nato-optio todellisuudessa tarkoittaa. Sellainen on hänen mukaansa käytännössä joka maalla, ”ellei maantiede heitä kapuloita rattaisiin”.
– Onko tämä vapautta keskustella? Ei tässä ole mitään radikaalia. Jos vastaus [Nato-jäsenyyteen] option kohdalla on ”ei”, tulisi myös määritellä, mikä johtaisi vastaukseen ”kyllä”. Minkä pitäisi muuttua?, Adlercreutz sanoo
Ruotsia kehotetaan varautumaan siihen, että Suomi saattaa hakea Naton jäsenyyttä ilman sitä. Maiden mahdollinen Natoon liittyminen on asiantuntijoiden arvioissa ja suosituksissa usein niputettu yhteen. Näin tehtiin esimerkiksi vuonna 2016 valmistuneessa hallituksen tilaamassa raportissa, jossa arvioitiin Suomen Nato-jäsenyyden seurauksia.
Ruotsalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat pitävät kuitenkin nyt mahdollisena, että Suomen ratkaisu voisi yllättää Tukholman.
– Suomi tekee lopulta sen, minkä se katsoo tarpeelliseksi turvallisuudelleen. Tämä voisi tarkoittaa Naton jäsenyyden hakemista ilman Ruotsia. Sekä Ruotsin että Naton pitäisi ryhtyä ajattelemaan tätä vaihtoehtoa. Ruotsin puolueasetelmat ovat lukossa ja vaalit tulossa, Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopasta vastaava johtaja Anna Wieslander toteaa Twitterissä.
Wieslander johtaa myös Tukholmassa toimivaa Institute for Security and Development Policy -ajatushautomoa ja toimii Ruotsin maanpuolustusyhdistyksen pääsihteerinä.
Hän vastaa Twitterissä arvostetulle ranskalaiselle turvallisuuspolitiikan tutkija, professori François Heisbourgille. Heisbourg on yksi Suomen vuoden 2016 Nato-selvityksen tekijöistä. Heisbourg totesi pitävänsä tärkeänä, että mitä ikinä Naton suhteen tehdäänkään, tulisi Suomen ja Ruotsin toimia yhteistuumin.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian tutkija Johan Wiktorin on samoilla linjoilla Anna Wieslanderin kanssa.
Wiktorinin mukaan Ruotsissa on kehittymässä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen tilanne, joka muistuttaa sitä, miten Suomi ei osannut aikanaan ennakoida Ruotsin EU-hakemusta. Hän katsoo Suomen turvallisuuspoliittisen linjan liikkuvan kulisseissa kohti Natoa.
– En ole ihan varma, että tämä ymmärretään Tukholmassa, Wiktorin jatkaa.
Hän kysyykin, onko Ruotsi poliittisesti varautunut siihen, että Suomi hakee Natoon. Wiktorinin mukaan ”yksipuolinen” Nato-hakemus voisi heikentää turvallisuutta niin Ruotsissa kuin Suomessakin riippumatta siitä kumpi sellaisen tekee.
Tutkija tunnustautuu Nato-skeptikoksi.
– Uskon, että Suomella on viisas ja vakiintunut ”Nato-optio”, joka maksimoi vapauden toimia, hän sanoo.
Johan Wiktorin korostaa, ettei hän kuitenkaan vastusta Naton jäsenyyttä ja näkee sille useita hyviä perusteluja.
– Olen ”Nato-skeptikko”, koska olemme käsitelleet tätä kysymystä aivan liian yksinkertaisesti. Aiemmalla turvallisuuspolitiikalla meitä pidettäisiin ”vapaamatkustajana” ilman kansan tukea. Kuvitelkaa sisäänpäin kääntynyttä Yhdysvaltain presidenttiä vuonna 2022. Meidän on rakennettava puolustuskykyä, kun aikaa on.
Wiktorinin arvio on herättänyt runsaasti keskustelua. Esimerkiksi RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kysyy tutkijalta, mitä Nato-optio todellisuudessa tarkoittaa. Sellainen on hänen mukaansa käytännössä joka maalla, ”ellei maantiede heitä kapuloita rattaisiin”.
– Onko tämä vapautta keskustella? Ei tässä ole mitään radikaalia. Jos vastaus [Nato-jäsenyyteen] option kohdalla on ”ei”, tulisi myös määritellä, mikä johtaisi vastaukseen ”kyllä”. Minkä pitäisi muuttua?, Adlercreutz sanoo
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Kopiopersu" ei yllättänyt pitkällä kopiolla, natoa trollatessaan.
Taitaapi käydä niin, että Ruotsi liittyy NATOon salaa Suomelta, ja Suomi jää ihmetelemään, kuinka tässä taas näin kävi.
Ruotsi on aina ajanut omaa etuaan kyynisesti ja täysin piittaamatta naapureistaan.
Onhan se. Mutta nyt mennään eikä meinata.
Mikä syy nyt on Suomella liittyä NATOon, vain Bideenin keksimän Venäjä hyökkää Ukrainaan takia jota lännen valtavirtavalemedia on levittänyt. Jos jokaisen tällaisen mediakampanjan jälkeen liitytään johonkin muuta ei ehdikään tehdä kuten Suomen energiaomavaraisuuden laiminlyönti osoittaa.