Uusi mökkinaapuri (osa 6)

Syksy eteni ja ilmat kylmenivät. Lokakuun lopulla kävin laittamassa mökin talvikuntoon. Vaikka odotukseni oli toiveikas, ja täytyy myöntää, että minua jännitti mennä mökille, naapurimökillä ei näkynyt ketään. Talvi tuli ja meni. Pari kertaa talven aikana kävin mökillä katsomassa, että kaikki oli kunnossa. Lumessa ei näkynyt muita jälkiä, että naapurin mökillä olisi kukaan käynyt. Niinpä hiihdin jään yli niemeen ja tarkastelin, että päällisin puolin naapurinkin mökillä oli kaikki kunnossa. Silloin huomasin, että vene oli yhä rannassa lumen alla. Eikö naapuri ollut laittanut mökkiään talven varalle?
Kevät tuli ja huhtikuun lopulla kävin tarkastelemassa lumitilannetta mökillä. Hyvin lumet olivatkin jo sulaneet ja pääsin autolla mökin pihaan saakka. Naapurin pihassakin oli auto! Epäuskoisena jäin katsomaan, kun huomasin auton olevan kiinteistövälitysyhtiön auton. Oliko naapuri myymässä mökkiään? Kävelin tietä pitkin naapurin mökille, tervehdin kiinteistövälittäjää ja kysyin tilannetta. Kyllä, välittäjä oli arvioimassa mökkiä myyntiä varten. Apein mielin astelin omalle mökilleni. Oliko naapureille tullut ero, mitä oli tapahtunut, näkisinkö Tiinaa enää koskaan? Tuon syksyisen illan muistot olivat poltelleet mieltäni koko talven ja tajusin kaipaavani Tiinaa. Murheellisena palasin kaupunkiin, enkä enää oikeastaan piitannut siitä, kuka tai ketkä mökin ostaisivat. Vasta juhannuksena menin uudestaan mökille.

Ajaessani mökin pihaan, näin naapurimökin edessä auton. Olin siis saanut uudet naapurit. Päätin lähteä katsomaan, minkälaiset ihmiset olivat mökin ostaneet. Koputin mökin oveen ja astuin tupaan. Ruokapöydän ääressä istui vanhempi pariskunta. Mies nousi tuolista ja käveli tulijaa vastaan. Esittelin itseni ja kerroin olevani heidän naapurimökin isäntä. Rouva pyysi minut pöytään, haki kahvikupin eteeni ja siinä istuimme pari tuntia tarinoiden ja kerroin heille mökin historiasta, seutukunnan asioista ja hieman itsestänikin. He tuntuivat oikein mukavilta ihmisiltä. Epäilemättä naapurielo tulisi sujumaan heidän kanssa. Palasin mökilleni lämmittämään saunaa ja laittamaan päivällistä. Juuri kun olin käymässä syömään, oveen koputettiin.
- Sisään, huusin ja arvelin naapurin tulleen jollakin asialla. Ovi aukesi ja oviaukossa seisoi Tiina.
- Hei, hän sanoi arasti. Voinko tulla sisään?
Ällistyksestäni toivuttua nousin tuolilta ja menin ovelle naista vastaan. Katsoin häntä osaamatta sanoa sanaakaan. Sitten katsoin hänen taakseen pihamaalle, mutta siellä ei näkynyt ketään. Tiina katsoi minua epäröivän näköisenä ja oli sanomassa jotakin, kun kaappasin hänet syleilyyni. Halasin tiukasti Tiinaa ja painoin hänen päänsä rintaani vasten. Lopulta, kun päästin hänet irti, hän nosti katseensa. Kyyneleet valuivat pitkin poskia ja hän hymyili valloittavaa hymyään. Tiina pyyhki kyyneleitään ja sanoi:
- Minä en ollut ihan varma, haluatko enää nähdä minua?
- Jos tietäisit miten minun on ollut ikävä sua, sanoin ja halasin häntä uudestaan.
Pyysin Tiinan sisälle, suljin oven ja istuuduimme pöydän ääreen.
- Te sitten myitte mökin, aloitin.
- Joo, meille tuli ero talvella ja laitettiin lusikat jakoon.
- Tuota, johtuiko se siitä illasta, kysyin epäröiden.
- Ei, sen illan jutut oli oikeastaan seurausta huonosta suhteesta.
- Tulitko tapaamaan uusia omistajia?
Tiina käänsi katseensa minuun vakavana.
- En, minä tulin katsomaan sua.
Sydämeni hypähti. Pöydän toisella puolella istui nainen, jota olin kaivannut koko pitkän talven. Kaivannut ja pelännyt näkisinkö häntä enää koskaan?
- Tuota, mitä suunnitelmia sulla on juhannukseksi, sain viimein sanottua.
- Ei mulla ole mitään suunnitelmia. Tulin tänne katsomaan, oletko vielä vapaana. Voisinko minä jäädä tänne juhannukseksi?
En tiennyt, miten päin olisin ollut. Riemu täytti minut ja kaappasin Tiinan syleilyyni ja suutelin häntä pitkään. Syödessämme päivällistä Tiina kertoi eronsa vaiheista ja siitä, miten hän oli ikävöinyt minua ja toivonut, että olisin vielä vapaana viettämään kesää hänen kanssaan. Ruokailun jälkeen menimme saunomaan ja nauttimaan yöttömästä yöstä. Tarpeetonta kai mainita, että saunassa koimme jälleen kiihkeitä hetkiä. Tiina sai järjestettyä kesälomansa samaan aikaan kanssani, joten vietimme nautinnollisen loman mökilläni. Tuntui etten koskaan saisi tarpeekseni tuosta aistikkaasta, iloisesta ja seksikkäästä naisesta. Koska asuimme eri kaupungeissa, niin loman jälkeen viikolla emme juuri tavanneet, mutta kaikki viikonloput asuimme mökillä nauttien yhteisistä hetkistämme.