Oletko koskaan ajatellut sitä, kun ihmiset kirjoittavat kirjoja omasta arjestaan, ihmissuhteistaan, arvoistaan, asenteistaan ja siis elämästään, tai tutkimistaan asioista, ja sinä luet tuiki tuntemattomien kirjoituksia, ihmisten joita et siis tunne, ja joihin et siis aiokaan tutustua tai tulla tuntemaan. Tai tekevät lauluja, sanoituksia edellä mainituista aiheista, ja laulelevat studioissa mikrofooniin ja levyttävät biisejään, ja sinä salaa kuuntelet niitä radiosta, tai levyltä, tai käyt konsertissa etkä tunne kyseisiä artisteja tai heidän elämäänsä, ellei heistä ole kirjoitettu lehdissä, joissa he ovat tehneet paljastuksia elämästää tuntemattomille ihmisille ,jotka ehkä ovat olleet kiinnostuneet heidän musiikistaan. Tai näyttelevät kameran edessä, ja kameralle, ja joita filmataan, ja joiden suorituksia sinä seuraat TV:stä, tai elokuvateatterissa, tai jotka lukevat sinulle TV:n uutisia tai säätietoja, joita ovat koostaneet sinulle työkseen, mutta joita et henkilökohtaisesti tunne, etkä tule koskaan tuntemaankaan. Tai ihmiset, jotka hoitavat heille vieraiden ihmisten asioita yhteiskunnassa, mutta eivät tunne asiakkaitaan eivätkä asiakkaat heitä.
Huomaatko, että koko yhteiskunta rakentuu vääristyneelle sosiaalisuudelle, jossa toisilleen vieraat ihmiset toimivat, joko puhtaasti itsekkäistä syistä ja minä, minä maailmassaan eläen, tai harjoittamansa ammattinsa varjolla epäsuorasti muiden uteliaisuutta hyväksikäyttäen.
Ennen oli toisin......maailma ei ollut globaali muutoin kuin kauppiaiden ja akateemisten perheissä, jotka kaupankäyntinsä tai opintojensa siivittämänä saivat vaikutteita muiden yhteiskuntien toimijoilta, taiteilijoilta ja ajattelijoilta, ja toivat uusien tuotteiden ja oppien myötä uusia taiteensuuntauksia tai aatevirtoja maahamme. Kaupungit olivat ehkä pieniä ja kyläyhteisöt, joissa monet eri alan toimijat saattoivat olla ainakin hyvän päivän tuttuja. Ihmiset tunsivat toisensa todennäköisesti eri tavoin, kuin nyky-yhteiskunnassa. Kaikki tapahtui enemmän face to face, eikä salaa teknisten laitteiden kautta. Nyky- yhteiskunnassa puhutaan olevan paljon sosiaalista yksinäisyyttä, eikä yhteiskunnan teknistyminen ole auttanut asiaa, paitsi vääristämällä ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Toki on nopeammat tavat olla yhteydessä toisiin ihmisiin, jotka ovat kaukana eivätkä kuulu lähiyhteisöömme. Enää ei tarvitse odottaa kirjeiden saapumista päivä, viikko tai kuukausi kaupalla, tai tarvitse ottaa kaukopuheluita tai lähetellä sähkeitä. Nopeat tietoliikenne yhteydet ovat mahdollistaneet sen, että kaikki ovat tavoitettavissa enemmän tai vähemmän tässä ja nyt - heti. Mutta olemmeko onnellisempia kaiken tämän tekniikan mahdollistaman sosiaalisuuden kautta. Luulenpa, että monet asiat jäisivät sanomatta ja keskustelut käymättä, jos joutuisimme puhumaan kasvokkain, niin että kehonkielemme näkyisi. Tekstiviestillä on helppo katkaista sosiaaliset suhteet. Vaikeampaa olisi ilmaista negatiivista sosiaalista sisältöä, jos olisimme samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa.
Huomaatko, että koko yhteiskunta rakentuu vääristyneelle sosiaalisuudelle, jossa toisilleen vieraat ihmiset toimivat, joko puhtaasti itsekkäistä syistä ja minä, minä maailmassaan eläen, tai harjoittamansa ammattinsa varjolla epäsuorasti muiden uteliaisuutta hyväksikäyttäen.
Ennen oli toisin......maailma ei ollut globaali muutoin kuin kauppiaiden ja akateemisten perheissä, jotka kaupankäyntinsä tai opintojensa siivittämänä saivat vaikutteita muiden yhteiskuntien toimijoilta, taiteilijoilta ja ajattelijoilta, ja toivat uusien tuotteiden ja oppien myötä uusia taiteensuuntauksia tai aatevirtoja maahamme. Kaupungit olivat ehkä pieniä ja kyläyhteisöt, joissa monet eri alan toimijat saattoivat olla ainakin hyvän päivän tuttuja. Ihmiset tunsivat toisensa todennäköisesti eri tavoin, kuin nyky-yhteiskunnassa. Kaikki tapahtui enemmän face to face, eikä salaa teknisten laitteiden kautta. Nyky- yhteiskunnassa puhutaan olevan paljon sosiaalista yksinäisyyttä, eikä yhteiskunnan teknistyminen ole auttanut asiaa, paitsi vääristämällä ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Toki on nopeammat tavat olla yhteydessä toisiin ihmisiin, jotka ovat kaukana eivätkä kuulu lähiyhteisöömme. Enää ei tarvitse odottaa kirjeiden saapumista päivä, viikko tai kuukausi kaupalla, tai tarvitse ottaa kaukopuheluita tai lähetellä sähkeitä. Nopeat tietoliikenne yhteydet ovat mahdollistaneet sen, että kaikki ovat tavoitettavissa enemmän tai vähemmän tässä ja nyt - heti. Mutta olemmeko onnellisempia kaiken tämän tekniikan mahdollistaman sosiaalisuuden kautta. Luulenpa, että monet asiat jäisivät sanomatta ja keskustelut käymättä, jos joutuisimme puhumaan kasvokkain, niin että kehonkielemme näkyisi. Tekstiviestillä on helppo katkaista sosiaaliset suhteet. Vaikeampaa olisi ilmaista negatiivista sosiaalista sisältöä, jos olisimme samassa huoneessa toisen ihmisen kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.