Täällä kun ilmenee melko hupaisiakin väitteitä siitä mitä se on (tottakai on myös erilaisia suuntauksia)
Suomalaisista tasa-arvobarometrin mukaan 70 % näkee miehen aseman olevan naisen asemaa parempi. Onko tämä vain yleisen mielipiteen vääristymä, eli enemmistö olisi vain yksinkertaisesti väärässä?
Onko pelkkää femisitista propagandaa, että n. 80 % naisista pitää miesten asemaa yhteiskunnassa naisten asemaa parempana?
Entä kuinka moni näistä naisista on tähän asetelmaan tyytyväinen ja kuinka moni sitä haluaisi parantaa, eli olisi feministisesti ajattelevia?
Entä kuinka moni miehistä, jotka näkevät miehen aseman parempana haluaisi sen myös säilyttää?
Suomalaisista tasa-arvobarometrin mukaan 70 % näkee miehen aseman olevan naisen asemaa parempi. Onko tämä vain yleisen mielipiteen vääristymä, eli enemmistö olisi vain yksinkertaisesti väärässä?
Onko pelkkää femisitista propagandaa, että n. 80 % naisista pitää miesten asemaa yhteiskunnassa naisten asemaa parempana?
Entä kuinka moni näistä naisista on tähän asetelmaan tyytyväinen ja kuinka moni sitä haluaisi parantaa, eli olisi feministisesti ajattelevia?
Entä kuinka moni miehistä, jotka näkevät miehen aseman parempana haluaisi sen myös säilyttää?
Vastaukset 102
Vanhimmat
Korjaan heti; siis tietennii feminismi
Puuttumatta siihen, mitä feminismi on, olisi mielenkiintoista saada selville kuinka suuri osa tuosta 80% joukosta haluaa todella muutosta? Niin, ja kuinka monta prosenttia miehistä haluaa muutosta tai ylipäätään ajattelee tai ottaa kantaa asiaan. Tämän päivän yhteiskunnassa kun on niin paljon muuta ajateltavaa, jotta saisi edes jikapäiväisen leipänsä, noin vertaukselliseti sanottuna.
"..80% joukosta haluaa todella muutosta? "
- Jep, kuinka moni nainen tosiaan haluaa säilyttää näkemyksensä mukaisesti miehen aseman parempana yhteiskunnassa?
Miesten tulisi osallistua nykyistä enemmän lastensa hoitoon ja kasvatukseen
Täysin, tai jokseenkin samaa mieltä:
Naiset 89 %:a
Miehet 89 %:a
Naisten mahdollisuudet työelämässä ovat yhtä hyvät kuin miesten
Täysin, tai jokseenkin eri mieltä:
Naiset 70 %:a
Miehet 50 %:a
Ja lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000007175242#22000000007175242
Olet paneutunut asiaan, mutta ensinnäkin olen hiukan pessimisti ja väitän noiden lukujen olevan miesten puolelta "rakennettu" varsin sympaattisesti. Toiseksi mietin, miten on realiteettien laita esim. lasten hoidossa ja kasvatuksessa tässä kvartaalitalouden oravanpyörässä? Kuinka moni työnantaja ajattelee yhtä positiivisesti 89-89 asiasta? Mielestäni kovat talouden arvot puhuvat aivan toista kieltä ja niissä ei ole varaa uusiin kokeiluihin, vaan jyrätään vanhoilla hyviksi koetuilla konsteilla!
Suurin osa yksityisellä työskentelivistä miehistä kokivat että heillä olisi ongelmia lähteä vanhempainlomalle. Eli edelleenkin mielletään lastenhoidon olevan naisten vastuulla.
Tätähän tässä tarkoitin, että totuus on toista, kuin jalot sanat.
Juuri tätä yritin minäkin tuossa tuoda esille.
Hitaasti liikkuvat käytännön portaat.
Kyllä markkinoinnilla on vaikutuksensa. Yhteiskunnassa ei juurikaan tuoda esille miesten ongelmia. Miehillä ei ole vastaavaa liikettä kuin naisilla feminismi. Ilmeisesti feministit ovat, ainakin tuolla mainitsemallasi saralla, onnistuneet markkinoinnissa suhteellisen hyvin. Tuollaisiin kysymyksiin kumpi sp on paremmassa asemassa suomessa, suurin osa ihmisistä vastaa vastoin parempaa tietoa, pelkän tunteen pohjalta.
"Entä kuinka moni miehistä, jotka näkevät miehen aseman parempana haluaisi sen myös säilyttää?"
Minä en usko, että kovinkaan iso osa miehistä ajattelee noin. Jos miehet eivät halua muutoksia, uskon syynä olevan lähinnä yleinen muutosvastarinta. Jos ei ihan tarkkaan tiedetä, mistä muutoksessa on kysymys ja mihin se johtaa, on paljon turvallisempaa tukeutua vanhaan malliin.
"Yhteiskunnassa ei juurikaan tuoda esille miesten ongelmia."
- Esim mitä?
Puhummeko taas näistä syrjäytyneistä mm. puliukoista?
Ps. Miesten kohtaamia ongelmia tuodaan esille, mutta jostakin syystä ei valkoisten hetero sellaisten - olisko syytä korostaa tätä?
Ei täällä puhuta naistenkaan ongelmista! Ainoastaan niistä, jotka koskevat rahaa taikka asemaa. Ei mitään oikeita syvällisiä ongelmia. Kuten miksi joku käyttäytyy kyten käyttäytyy, vaan siihen vedetään leima päälle, että se on miehen syy! Taikka yhteiskunnan. Tai epätasa-arvon...
Todelliseen muutokseen ei pääse muuten, kuin muuttamalla itseään. Muiden muuttaminen on kauhian vaikiaa...
Vielä sanoisin, että on eri asia katsoa ongelmaa päältä ja kuunnella siitä toisen (ulkopuolisen) näkemystä, kuin elää siellä sisällä ja nähdä sen raadollinen puoli ja sen syyt.
No et kai sinäkään voi väittää, että miesten sukupuolena kokemia ongelmia liikaa mainostettaisiin? Mistä se sitten johtuu? No mitäpä siitä muita syyttelemään, koska se johtuu miehistä itsestään. Miehet eivät koe sp:n tasa-arvoa samalla tavalla kuin naiset tai tarkemmin sanottuna feministit ja sen suuntaisesti ajattelevat naiset. Miehelle opetetaan pienestä pitäen mallia, jossa jokainen on oman onnensa seppä ja tappiot on nieltävä. Osittain tästä syystä miehet eivät halua tunnustaa heikkouksiaan tai huonompaa asemaa (määrätyillä alueilla) suhteessa naisiin ja osittain tästä johtuu sekin, että miehet eivät oikein ymmärrä mistä sp:n tasa-arvossa on kysymys. Ja ihan omasta päästä tempaisin, eli lähdettä en voi sen paremmin ajatuksilleni nimetä.
"Ps. Miesten kohtaamia ongelmia tuodaan esille, mutta jostakin syystä ei valkoisten hetero sellaisten - olisko syytä korostaa tätä?"
No miksipä ei. Valkoinen hetero on kuitenkin se ylivoimaisesti suurin ryhmä ja muissa tapauksissa ei niinkään ole kysymys sinänsä miehen ongelmista vaan jonkin erityisryhmän ongelmista. Tarkennan vielä, että puhun asiasta kansallisella tasolla.
Olen siinä kanssasi samaa mieltä, että sp:n tasa-arvo ei muodostu ainoastaan rahan ja työn kautta. Joskaan ei käy kiistäminen, etteikö se ole yksi aika iso viipale kakusta.
"Todelliseen muutokseen ei pääse muuten, kuin muuttamalla itseään. Muiden muuttaminen on kauhian vaikiaa..."
Jos haluaa saada aikaan muutosta asenteissa, siihen ei todellakaan riitä pelkkä julistaminen tai syyllistäminen. Jos jokin konsti ei tepsi, kannattaa kokeilla jotain muuta. Näinhän se on. Sp:n tasa-arvo voidaan saavuttaa monella tavalla, mutta kestävällä pohjalla se on vasta kun sekä miehet ja naiset molemmat voivat sen hyväksyä ja kokevat ratkaisujen olleen oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.
Mutta väitänpähän kuitenkin sitä, että jos miesten asema koettaisiin yhteiskunnallisesti olevan naisten asemaa huonompi, siitä myös silloin enemmän puhuttaisiin.
"Miehet eivät koe sp:n tasa-arvoa samalla tavalla kuin naiset tai tarkemmin sanottuna feministit ja sen suuntaisesti ajattelevat naiset."
- Sen suuntaisesti ajattelevia naisia on n 80 %. ja sekin kumoaa väitteesi, että miehistä suurin osa kokee miehen aseman olevan yhteiskunnassa parempi. Vai mitä tarkoitit suuntauksella?
Kuinka paljon sitten, ottaen huomioon asian koskevan jokaista ihmistä, heidän omaa elämäänsä ja heidän omia havaintojaan voi kukaan muokata esim. lehtikirjoituksilla?
"Mutta väitänpähän kuitenkin sitä, että jos miesten asema koettaisiin yhteiskunnallisesti olevan naisten asemaa huonompi, siitä myös silloin enemmän puhuttaisiin."
Vaikka miehet niin kokisivatkin, he eivät yksinkertaisesti halua käsitellä sitä niin eli myöntää huonommuuttaan. Minusta tuntuu, että miehet eivät myöskään haluaisi jakaa sukupuolia omiksi ryhmikseen, eli saattaa olla, että miehet ovat luonnostaan tasa-arvoisemmin ajattelevia kuin yhteiskunnassa vallitseva ajattelutapa.
"Sen suuntaisesti ajattelevia naisia on n 80 %. ja sekin kumoaa väitteesi, että miehistä suurin osa kokee miehen aseman olevan yhteiskunnassa parempi. Vai mitä tarkoitit suuntauksella?"
Nyt ei oikein sytytä??? Voitko tarkentaa?
"Kuinka paljon sitten, ottaen huomioon asian koskevan jokaista ihmistä, heidän omaa elämäänsä ja heidän omia havaintojaan voi kukaan muokata esim. lehtikirjoituksilla?"
"Markkinoinnilla" on arvamattoman suuri vaikutus, vaikka kukaan ei sitä henkilökohtaisesti myönnäkään. Eihän kukaan lue Seiska-lehteäkään ja kuitenkin se taitaa olla myydyinpiä ellei myydyin lajissaan ;]
"Minusta tuntuu, että miehet eivät myöskään haluaisi jakaa sukupuolia omiksi ryhmikseen, eli saattaa olla, että miehet ovat luonnostaan tasa-arvoisemmin ajattelevia kuin yhteiskunnassa vallitseva ajattelutapa."
- No mistä johtunee esim. työmarkkinoiden segregaatio? (Suomessa Euroopan jyrkin jako, josta Suomi saanut Eu:lta huomautuksen).
Mistä juontuu vallitseva ajatustapa? Perinteistä? Ja ketkä sitten niitä haluaisivat purkaa?
Miehet luonnostaan tasa-arvoisesti- ajattelevempia? Älähän viitsi.
Minun käsittääkseni juuri feminismi erottelee naiset ja miehet omiksi ryhmikseen ja käsittelee sukupuolia täydellisesti eri tavalla. Miehillähän tällaista koneistoa ei ole.
"No mistä johtunee esim. työmarkkinoiden segregaatio? (Suomessa Euroopan jyrkin jako, josta Suomi saanut Eu:lta huomautuksen).
Mistä juontuu vallitseva ajatustapa? Perinteistä? Ja ketkä sitten niitä haluaisivat purkaa?"
Aika ovela homma kun miettii sitä, että suomi kuitenkin on euroopan tasa-arvoisimpia maita sp:n suhteen. Feministit epäilemättä haluavat purkaa sukupuolittuneita työmarkkinoita, mutta toisinkin siinä voi käydä ja syynä on juuri tapa käsitellä sukupuolia eri tavalla.
"Miehet luonnostaan tasa-arvoisesti- ajattelevempia? Älähän viitsi."
Taas viittaan tuohon feministien sukupuolia erottelevaan ajattelutapaan.
Tämä on totta. Olen samaa mieltä, että feminismi pitää yllä tiettyä määrää segregaatiota.
Muistaakseni segregaation määritelmässäkin kerrotaan tämä eriytymisen vaara, jolloin hyvät puolet nousevatkin vastaiksi.
Kuinka voidaan jotakin parantaa huomioimatta ensin parannuksen kohdetta jota halutaan parantaa?
"Miehillähän tällaista koneistoa ei ole."
- Eikö ole? Ehkä monenkin "kannatan tasa-arvoa, mutta.." -miehen päässä ratas pyörii..
"Kuinka voidaan jotakin parantaa huomioimatta ensin parannuksen kohdetta jota halutaan parantaa?"
Tässäpä se ongelma onkin. Feminismin on luonnollisesti ajateltu parantavan naisten aemaa ja sitä se kieltämättä on tehnytkin, mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin eli aina piilee vaara. Mielestäni feminismin sukupuolia erittelevää roolia kannattaisi miettiä ihan vakavasti. Pahin skenaario mielestäni olisi, että miehet kokisivat asemansa turvaamisen tai parantamisen edellyttävän jonkin fem. vastaavan liikkeen perustamista. Tällöin sukupuolten erottelu vain lisääntyisi entisestään.
Eihän miesten aseman parantamiseen keskittyvä miesliike ole mikään naisliikkeen vastarintaliike. Ongelmat ovat erilaisia kummallakin sukupuolella, joita hoitamaan molemmat liikkeet keskittyisivät.
Tässä tulee muuten esiin todellinen suhtautumisesi naisten tasa-arvoistumiseen miehen kanssa. Koet että kun nainen tasa-arvoistuu, se laskee miehen asemaa. Sieltä se tuli: Mielestäsi miehen kuuluukin olla kukkulan korkeimmalla paikalla, muuten hän ei ole mitään. Vai ovat miehet jo luonnostaan tasa-arvoisempia kuin naiset.
No mites Vapusta on selvitty? Hiukan kireä taidat olla ;D
"Tässä tulee muuten esiin todellinen suhtautumisesi naisten tasa-arvoistumiseen miehen kanssa. Koet että kun nainen tasa-arvoistuu, se laskee miehen asemaa."
En minä niin koe vaan pelkään sitä, että naiset ja miehet entistä enemmän ajautuvat omiin leireihinsä ja sp:n erottelusta tulee vallitseva tapa. Mistä ihmeestä sinä nyt taas kaivoit esiin tuon todellisen suhtautumiseni?
"Vai ovat miehet jo luonnostaan tasa-arvoisempia kuin naiset."
Määrätyllä tavalla ovat. Sukupuoli ei ole miehelle yhtä arka paikka kuin monelle naiselle, etenkin feministeille.
Jos sukupuoli ei ole miehille yhtä arka paikka kuin naisille, niin mitä se todistaa, mikä on sen tausta?
Feministi pyrkii mm. siihen, ettei sukupuoli naisellekaan olisi arka paikka.
"Feministi pyrkii mm. siihen, ettei sukupuoli naisellekaan olisi arka paikka."
Niin varmaan pyrkiikin, mutta kuinka se on juuri tuossa asiassa onnistunut. Minusta jotenkin tuntuu, että sukupuolten erot ovat vain nousseet enemmän pinnalle, sitä mukaan kun sp:n tasa-arvo on kehittynyt ja se ei kai ole ollut alkuperäinen tarkoitus?
Miksi sukupuoli on naiselle arka paikka?? Ei ymmärrä. Ongelmat tiedän kyllä, onhan niistä täälläkin puhuttu. Mutta SUKUPUOLI?? Häh?
Monelleko naiselle?
Millaisille naisille?
Onko taustalla väkivallan kokemista, matalaa koulutusta, päihdeongelmaa, turvattomuutta lapsena, koulukiusaamista....
On muuten eka kerta kun kuulen moisen reippaan väittämän. Erittäin kiinnostunut kuulemaan perustelut.
Luepa keskustelua taaksepäin.
Siinähän pohditte.
Ehei en lue koko ketjua, missä siis alkuperäinen, kenen sanomana?? Käytät kuitenkin lausetta perustelemaan feminismiä?
""Vai ovat miehet jo luonnostaan tasa-arvoisempia kuin naiset.""
"Määrätyllä tavalla ovat. Sukupuoli ei ole miehelle yhtä arka paikka kuin monelle naiselle, etenkin feministeille."
Tämä alempi on minun ajatukseni ja ei se nyt niin kovin yleistävä ole, vai onko?
Hämmästyttävä väite, joka perustelematta toistetaan täälläkin usein. Feministien pyrkimyksenä on turhien s-p jakojen poistaminen sekä perheissä, että yhteiskunnassa laajenminkin. Keinoina on niiden arvojen ja asenteiden ottaminen keskusteluun, jotka näitä epätasa-arvoisia rakenteita pönkittävät. Tarkoittaako tämä sitten, että sukupuolia käsitellään eri tavalla? Ei, koska ongelmakohdat on huomattava ensin, jotta niiden parantaminen kävisi päinsä.
Sukupuolittuneet työmarkkinat ovat ns. perinteisten rooliajattelumallin aiheuttama ongelma. Naisvaltaisten työpaikkojen vaatimat koulutustaso ja samanaikainen huono asiotaso, karkottaa meihet näiltä aloilta. Ajattelumallina on se, että miesten on saatava työstään riittävästi palkkaa. Miehen mieltäminen perheen pääasialliseksi elättäjäksi on syynä siihen, ettei miesten valintamahdollisuuden ole kovinkaan laajat ammatinvalinta vaiheessa. Naisvaltaisten alojen korostaminen ns. kutsumustyönä aiheuttaa myös sen, ettei pojat hakeudu akkamaisina aloina pidettyihin töihin. Ketä, kutsumustyö ajattelu sitten palvelee? Kutsumustyö on usein heikosti palkattua, koska rahan ansaitseminen katsotaan ikäänkuin sivutuotteeksi. Palkkapussin laihuudesta hyötyy maksajataho.
Aivan. No, en sanoisi yleistäväksi, en. Kommenttisi on selkeä. Noinhan se saattaa olla.
Kiitos vinkkauksesta!
"Feministien pyrkimyksenä on turhien s-p jakojen poistaminen sekä perheissä, että yhteiskunnassa laajenminkin. Keinoina on niiden arvojen ja asenteiden ottaminen keskusteluun, jotka näitä epätasa-arvoisia rakenteita pönkittävät. Tarkoittaako tämä sitten, että sukupuolia käsitellään eri tavalla?" Ei, vastasi Tittelityy.
Kyllähän se on feminismi, joka erottelee ihan koko ajan sukupuolet, vaikka ihanteenaan julistaa tätä "sukupuolettomuutta". Missään muualla törmää näin jyrkkään "sukupuolistamiseen" johon yleensä liittyy myös miessukupuolen demonisointi. Esim. idea parisuhteen naista sortavasta luonteesta??
En tohtisi myöskään väittää feminismin kohtelevan sukupuolia samalla tavoin käytännössä, esim. ideat miesverosta tai perheväkivaltatutkimuksen ote (naisten väkivaltaisuus tutkimuksen ulkopuolelle) sekä miehiä yleensä syyllistävä uutisointi/propaganda kohdistuvat negatiivisesti miehiin pelkästään sukupuolensa vuoksi. Miten feministit sitten voivat vaatia, että naista ei saa kohdella negatiivisesti sukupuolensa vuoksi. Melkoinen eettinen ristiriita - julistus vastaan käytäntö. Kysehän voi olla feministisestä tasa-arvosta, mutta ei tasa-arvosta sanan yleisemmässä merkityksessä.
"Missään muualla törmää näin jyrkkään "sukupuolistamiseen" johon yleensä liittyy myös miessukupuolen demonisointi. Esim. idea parisuhteen naista sortavasta luonteesta?? "
Perinteisessä patriarkaalisessa ajattelutavassa törmää jyrkkään sukupuolittamiseen. " Mies on vaimon pää". Naisten tehtävänä on lastenhoito ja synnyttäminen" "Naisen kuuluu olla sitä ja tätä". Nämä asenteet ovat sukupuolittamista. Myös parisuhdeväkivallan vähätteleminen ja siitä kärsivien naisten syyllistäminen on sukupuolittamista ja myös ihmisten kärsimyksiä lisäävää toimintaa. Väkivalta olisi edelleen hiljaa hyväksyttyä toimintaa, ellei siihen olisi ( feministien toimesta) aktiivisesti puututtu. Keinot olivat toki vähän karuja, väkivallattomat miehet tuli syyllistettyä samalla. Väkivaltakeskustelu sai mielenkiintoisia piirteitä,koska myös miehet ryhtyivät pohtimaan väkivallan torjumiseksi tehtäviä toimia. Tämä toiminta on toki parenpaa, kuin hiljainen hyssyttely ja ongelmakohtien kieltäminen.
Kyllä uutisointi kohdistuu hyvin negatiivisesti myös naisiin. Suomalaisessa keskustelussa tämä etenkin on nähtävissä. Suomalaisen feminismin ollessa perinteisesti hyvinkin maltillista. Feministejä vastaan käydään esm. Ruotsalaisten feministien käyttämillä argumenteilla. Keskustelutapaa voisi nimittää: "Lyödään kuin vierasta sikaa" vuorovaikutukseksi. Ruotsalainen keskustelukulttuuri on paljon kärjeekkäänpää ja värikkäänpää muutenkin. Sosiaalidemokraattista puoluetta ei (suomessa) kritisoida ruotsin sos.dem.puolueen tekemien aloitteiden vuoksi, siihen on varmaan perusteltu syy, vai mitä luulet? Minua hämmästyttää tälläinen älyllinen epärehellisyys ja asiallisen vuorovaikutuksen tahallinen hämärtäminen. Tämä keskustelutapa on yleistä feminismiä vastustavien piirissä, miksiköhän?
"Miksi sukupuoli on naiselle arka paikka?? Ei ymmärrä. Ongelmat tiedän kyllä, onhan niistä täälläkin puhuttu. Mutta SUKUPUOLI?? Häh? "
Tuossa esimerkkin proffan rouvan sävystä, kun hän luuli väitteen lähteeksi feministiä. Ja alla täysin tyydytettynä loistaviin perusteluihin, kun väitteen takana olikin mies:
"Aivan. No, en sanoisi yleistäväksi, en. Kommenttisi on selkeä. Noinhan se saattaa olla.
Kiitos vinkkauksesta! "
Minä tosin en nähnyt P.e.p.en vastauksessa perustelun häivää.
Antifeministeillä on enemmän aatetta kuin asiaa, mutta ismi se on sekin.
Tämän päivän suomessa on aika tehokkaasti vaimennettu julkisesta keskustelusta tai kirjoittelusta viittaukset naisen rooliin jne. Kukaan ei enää tosissaan tuo esiin väitteitä, että naisen rooli olisi huolehtia kodista ja synnyttää ja toimia miehen tukena ja "palvelijana". Oikeastaan sukupuolien roolittaminen on hyvin pitkälle poistunut normaalista "neutraalista" sukupuolia käsittelevästä keskustelusta. Mielikuvissa ja asenteissa nämä roolit vielä jossain määrin (häviävässä määrin) elävät. Jos nyt joku instituutio kuitenkin nostaa nämä roolit keskusteluun ja korostaa sp:n välisiä eroja, se on feminismi. Mies terrorisoi ja nainen on uhri. Mies alistaa naista. Mies ei arvosta naista. Miehet sitä miehet tätä. Feminismi käsittelee ihmisiä nimenomaan sukupuolen perusteella. Itselläni ei tule ihan äkkiä mieleen mitään muuta instituutiota, joka edes likipitäen toimisi näin. Mitä enemmän miesten ja naisten eroa korostetaan, sitä enemmän työmarkkinat jakautuvat miesten ja naisten kesken. Tiedä sitten onko tämä se Feministien perimmäinen ongelma vai onko päämäärä jossain muualla.
"Kyllähän se on feminismi, joka erottelee ihan koko ajan sukupuolet, vaikka ihanteenaan julistaa tätä "sukupuolettomuutta". "
Meinaatko nyt todella, että sinua kohdellaan kaikkien muiden kuin feministien osalta sukupuolettomana? Jos näin on, niin kehottaisin kiinnittämään hiukan enemmän huomiota ympäröivään maailmaan. Itse olen ainakin omassa elämässäni huomannut, kuinka naisilta odotetaan aivan erilaista käyttäytymistä kuin mitä miehiltä. Naisia myös arvostetaan ja arvostellaan aivan erilaisista asioista kuin mitä meitä miehiä.
"Missään muualla törmää näin jyrkkään "sukupuolistamiseen" johon yleensä liittyy myös miessukupuolen demonisointi. "
Olen tutustunut feminismiin naiseni kautta enkä ole koskaan törmännyt noihin esittämiisi väitteisiin. Feministit kyllä ottavat keskimääräistä enemmän esille sukupuolisidonnaisia asioita, mutta sehän on luonnollista koska feminismi pyrkii paljastamaan kulttuuriimme vakiintuneita sukupuolisidonnaisia käsityksiä ja rooleja. Se, että joku ottaa nämä asiat esille, ei tarkoita sitä, että hän ne olisi keksinyt. Sen sijaan jos joku vain elää elämäänsä ja kieltää nämä sukupuolisidonnaiset roolit, elää melko valheellisessa maailmassa.
En myöskään ole näin miehenä kokenut, että feminismi olisi millään tavoin pyrkinyt demonisoimaan sukupuoleni edustajia. Ymmärrän kyllä, että esim. miehet, jotka haluavat säilyttää tämän nykyisen, joiltain osin naisen kannalta varsin epäedullisen asetelman, pyrkivät noilla väitteillä kumoamaan feministien työtä.
En ole koskaan myöskään kuulunut feminisistiltä väitettä, että parisuhde sellaisenaan olisi naista sortava. Sen sijaan olen kyllä kuulunut väitteen, että esim. parisuhde, jossa nainen joutuu kantamaan lähes yksin vastuun kodinhoidosta ja lapsista oman työnsä lisäksi, on varsin naista sortava... ja itse yhdyn tähän väitteeseen täysin.
Naisten roolia perheen ylläpitävänä voimana nimenomaan nykyisin korostetaan, pääministeri tasolla jopa. Työmarkkinatilanteen vaihtelujen mukaan naisten olisi, joko jäätävä kotiin lapsiaan hoitamaan, tai pysyttävä työelämässä. Yliopistotasolla inistään alojen naisistumisesta, ikäänkuin kyseessä olisi tarttuva tauti. Naispappien suoranaisesta laajamittaisesta työpaikkakiusaamisesta, valmisui juuri väitöskirja. Naispappien täysin alaarvoinen kohtelu, tapahtui kirkon tieten ja sen hyväksymänä.
Hämmästyttävä on sinun väitteesi, että sp jakautuneet työmarkkinat olsivat feministien aikaansaannoksia. Näin erikoinen väite olisi hyvä perustella, edes jotenkin. Toinen mielenkiintoinen ajattelutapa on, suomalaisten naisten merkittävästi parenpi tasa-arvontila, vertaillessa muihin länsimalaisiin. Mihin tämä ajattelumalli perustuu?
Mikä sinulla on hätänä "proffan rouva" kun piiloudut 'miehesi' nimityksen taakse? Puuttuuko sinulta kokonaan oma substanssi? Tulisit jo ulos kaapista...
Ensinnäkin, en ole antifeministi. Suhtaudun feminismiin lähinnä kriittisesti, kuten teidän feministienkin pitäisi.
"Miksi sukupuoli on naiselle arka paikka"
Ensinnäkin ei naiselle yleensä, vaan joillekin naisille ja etenkin feministeille. Tämä saattaa johtua siitä, että olipa ko. naisen todellinen tilanne mikä hyvänsä, hänen ajatuksensa lähtee siitä, että naista syrjitään ja sorretaan ja pidetään huonompana sukupuolensa vuoksi. Nainen, joka ei ole sisäistänyt tätä oppi, muodostaa kuvan sukupuolestaan itsenäisesti kokemustensa perusteella. Tämäkin perustuu täydellisesti loogiseen päättelyyn ja omakohtaisiin kokemuksiin.
Ja loistaa täällä kuin majakka! Välillä oksettaa, kun tyhmyys, typeryys ja ilkeys rulaa! :(
Me feministithän suhtaudumme yhteiskuntaan ja vallitseviin oloihin ja koko maailmanlaajuiseen kokonaiselämään erittäin kriittisesti.
Näin sanoisi myös oma puolisoni. Kiitos kannanotosta.
Sanottaisiko, että ymmärsin mistä feministin (Hertha muistaakseni) käyttämä käsite oli peräisin. Eli ettei kyseessä ollut aivan yleisesti viljelty "teema" feminismissä (kai?) vaan ennemmin heitto feminismin ulkopuolelta (kai?:). En nyt älynnyt kiireissäni alkaa väkertämään anteeksipyyntöä väärinkäsitykseni vuoksi, vaan tyydyin kommentillani ilmoittamaan lukeneeni "selityksen". Tulikohan tämä nyt selkeästi ylös?
Ei siis se ollut positiivista, että kyseessä oli miehen mielipide, vaan ymmärsin, mistä käsite ylipäätänsä oli tullut mukaan keskusteluun. Ensin todella käsitin väärin, että feminismi viljelee käsitettä aktiivisesti. Mikä olisi mielestäni ERITTÄIN OMITUISTA. Kysykää jos meni vaikeaksi.
"Välillä oksettaa, kun tyhmyys, typeryys ja ilkeys rulaa" Eikös se ookkin kamalaa? Semmoinen se maailma vain tuntuu olevan, valitettavasti.
Uteliaisuuttani nyt kysyn: Pitääkö tämä kommenttisi lukea muuten vain kommenttina asiaan vai henkilökohtaiseksi loukkaukseksi tarkoitettuna? Ja kenen tulisi lukea se loukkaukseksi tarkoitettuna?
Tämä on siis sitä hyvää kommunikaatiota? kyselee utelias aloittelija :)
"Sen sijaan olen kyllä kuulunut väitteen, että esim. parisuhde, jossa nainen joutuu kantamaan lähes yksin vastuun kodinhoidosta ja lapsista oman työnsä lisäksi, on varsin naista sortava... ja itse yhdyn tähän väitteeseen täysin." No on varmaan, mutta kuka käskee valita sellaisen miehen ja alkaa perustamaan perhettä ko. miehen kanssa. Eiköhän noista asioistakin saa jonkinlaisen käsityksen jos vaivautuu keskustelemaan etukäteen asioista.
Tottahan toki huomaan ja tunnen nahoissani tiettyjen tahojen -ei siis suinkaan kaikkien- minuun naisena kohdistamat odotukset, asenteet ym. Mikäs pakko niidenkään mukaan on toimia? Eivät ne pelkällä puheella poistu, tarvitaan myös että naiset elävät elämäänsä haluamallaan tavalla, ja ottavat elämästään vastuun.
"En myöskään ole näin miehenä kokenut, että feminismi olisi millään tavoin pyrkinyt demonisoimaan sukupuoleni edustajia. Ymmärrän kyllä, että esim. miehet, jotka haluavat säilyttää tämän nykyisen, joiltain osin naisen kannalta varsin epäedullisen asetelman, pyrkivät noilla väitteillä kumoamaan feministien työtä." No se on jees. Omasta puolestani voin sanoa, että kampanjat "jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja" ym on aivan älyttömiä siinä mielessä, että yksipuolisesti toitotetaan sukupuoleen kohdistuvia asenteita. Mielestäni se EI ole tasa-arvoa, vaan sukupuolirasismia (vrt. jokainen musta on potentiaalinen hiv-kantaja, minkä kaikki ymmärtävät rasismiksi, koska niinhän on jokainen valkoinenkin..).
Ymmärääkseni feministiteoreetikot ovat esittäneet ajatuksia parisuhteen yleisestä naista sortavuudesta. Ja feminismiähän se on sekin, sitä perustaa jopa.
Ei puutu substanssi vaan nikin valintani oli pitkän harkinnan tulos. Mieti sitä.
Normaalia muutosvastarintaa?
Naiset vain toimimaan haluamilleen aloille, mitä noita ininöitä kuuntelemaan.
Ja väittäisin kyllä, että maailmanlaajuisesti suomen naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa vertaa esim. muslimimaiden naiset. Ja suomalainen Mies kestää rinnallaan itsenäisen, itsellisen Naisen! (ja joka ei kestä olkoon ilman :)
Normaalia muutosvastarintaa, joka kohdistuu kansanryhmään ja kaventaa sen oikeuksia, kutsutaan syrjinnäksi. Yliopistojen huoli alojen naisistumisesta on toisaalta jopa ymmärrettävää, koska palkkaus laskee työalan naisistuessa, samalla myös arvostus hupenee. Tämähän kertoo syvälle juurtuneista naisia syrjivistä rakenteista. Asenteiden ollessa näin selvästi nähtävissä ja kuitenkaan tasa-arvo keskustelua ei juurikaan käydä. Tämä asiantila kertoo mm. sen että tasa-arvon saavuttamiseen on paljon matkaa.
Muslimaiden naisten asemaa verratessa, täytyy ottaa koko kulttuuriin kuuluvat syrjivät rakenteet huomioon. Muslimimaiden epätasa-arvoisuus leikkaa läpi koko yhteiskuntajärjestelmän. Emme vertaa suomalaista miestä kurdimiehiin, emmekä suomalaista naista musliminaisiin. Vain yhden näkökulman korostaminen keskustelussa, tekee vuoropuhelun tarkoitushakuiseksi.
Suomalaiset naiset toimivat työelämässä, hoitavat lapsensa (syntyväisyys vielä kohtalaisen korkea) opiskelevat jne... Tasa-arvotilan täytyisi olla paremalla tolalla, jos otetaan huomioon naisten kokonaisponnistelut. Kuitenkin suomessa on paljon korjaamisen varaa esim. naisalojen palkkauksellinen alijäämäisyys, pätkätyö, lastenhoidon jääminen naisten vastuulle (sairaan lapsen hoitovapaat, pitämättömät isyysvapaat jne...) Keskustelu on kummallista, jos tosiasioita ei haluta nähdä. Suomi, huolimatta naisten laajamittaisesta yhteiskunnallisesta osallistumisesta, ei ole tasa-arvon suhteen mitenkään mallimaa.
Ryhdyn miettimään. Kiitoksia.
"Kuitenkin suomessa on paljon korjaamisen varaa esim. naisalojen palkkauksellinen alijäämäisyys, pätkätyö, lastenhoidon jääminen naisten vastuulle (sairaan lapsen hoitovapaat, pitämättömät isyysvapaat jne...) Keskustelu on kummallista, jos tosiasioita ei haluta nähdä." Tosiasioita monelle, ei kuitenkaan kaikille suomenkaan naisille.
Toisaalta trendin voi nähdä ainakin arjessa kuinka esim. lasten sairashoitovapaat kuin muutkin alkavat laajeta myös miesten arkea koskemaan yhä enenevässä määrin. muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan vaativat aikaa. Miehetkin kohtaavat asenteita työpaikoillaan ja seKIN on otettava huomioon - eli työskenneltävä ja kunkin kohdallaan vaikutettava piperryksellään työelämän asenteiden asteittaiseen muuttamiseen.
Tuot esiin paljon ongelmia ja kysymyksiä. Mitkä ovat omat henkilökohtaiset ja/tai feminismin konkreettiset ratkaisut niihin?
Tasa-arvoisuuden ulottuminen myös asenteisiin, vaatii pitkällistä vuorovaikutteista julkista keskustelua. Nykyisin naisten ongelmia toisaalta vähätellään, toisaalta tarkoituksenhakuisesti myös liiotellaan. Näyttävästi julkistetut naisopiskelioiden terveysongelmat yhtenä esimerkkinä.
Lasten hoidon vastuullisuuden jakaminen olisi merkittävä askel parenpaan suuntaan. Valtiovalta voisi näyttää esimerkkiä ja poistaa vain naisvaltaisten työpaikkojen kustannusrasiteen (äitiysloma kustannukset). Miesten isyyslomien pitäminen on huomattavasti yleisenpää sekä korkeasti kouluttettujen joukossa, että hieman paremmin ansaitsevien ryhmässä. Tietoisuus ja mahdollisuus valintaan, lisää siis isien aktiivisuutta omien lasten hoitoon. Vastuuta sairaista lapsista täytyisi vielä oppia kantamaan. Naisten mieltäminen ensisiaisiksi lapsiensa hoitajiksi on este naisten työelämässä etenemiselle. Miesten oikeudet lasten huoltoon huononevat siinä samalla. Ellei lasta arjessa ole hoitanut, huoltajuusriidoissa on vaikea voittaa.
Suomalainen työmarkkinakenttä on sekä vanhoillinen, se on myös hyvin autoritäärinen -edelleenkin. Jäykästä rakenteesta kärsivät kaikki. Miesten ongelmat ovat hieman eri tyyppiset. Ongelmat ovat -jossain mielessä- vielä pahemmat. Naisten työelämän esteiden murtaminen ei kuitenkaan huononna miesten asemaa, toisaalta ei se myöskään niitä paranakaan.
"Naisten työelämän esteiden murtaminen ei kuitenkaan huononna miesten asemaa, toisaalta ei se myöskään niitä paranakaan."
Tästä olen siinä mielessä eri mieltä, että jos ja kun naisten työelämässä oloa rasittavat rakenteelliset asenteet murtuvat, vaikuttaa tämä toisaalta melko suoraan myös miesten työelämässä kohtaamiin asenteisiin, voisin kuvitella. Kyseessähän olisi ja on tällöin suuri muutos asenteissa noin yleisesti yhteiskunnassa. Miehetkin saisivat näin ollen suuremman tilan "hengittää" ja tehdä omia valintojaan lastenhoidon ja työn välillä, ei niinkään niitä työelämän sanelemia.
Toisaaltahan miesten suuremman osallistumisen lasten hoitoon tulisi osaltaan vaikuttaa myös positiivisesti asenteisiin esim. huoltajuuskysymyksissä, niin, että nainen menettäisi nykyisenkaltaisen "etuoikeutetun asemansa lapsiin nähden" eron sattuessa, vai mitä? Mielenkiintoista on, mutta nyt on mnetävä.
Kerrankin täysin samaa mieltä. Ajattelin rakennella saman sisältöistä puheenvuoroa samaan lainaukseen.
Varsinkin aloittelijalle. Ei muuta.
Miesten työelämässä olevat ongelmat eivät ole asennetasolla, miesten ongelmat ovat syvemmällä. Keskustelu s-p ongelimista on usein elitististä, koska naisten kokemat pahimmat pulmat työssään koskevat koulutettua joukkoa / koulutettu joukko saa äänensä myös kuuluviin.
Miesten ongelmat ovat rakeenteellisia ja laajenpaan tasa-arvoon liittuviä pulmia. Nuorten miesten työttömyys on lähes parinkymmen prosentin luokkaa. Siis alle 25- vuotiaista miehistä vailla koulutus ja/tai työpaikkaa on näin paljon. Peruskoulutuksessa on jotain kunnolla pielessä ja ammattikoulujen tarjonta ei kohtaa kysyntää. Alueellisen tasa-arvon yhä lisääntyessä nuorten miesten on todettu enenevissä määrin syrjäytyvän kuihtuviin seutukuntiin.
Niin mukavaa kuin se olisiskin, naisten arvostusta ja asemaa kohentamalla, poistaa myös miesten ongelmia, näin asiat eivat kuitenkaan aivan ole. Keskiluokkainen perhe toki kokonaisuudessaan, hyötyy naisten aseman kohentumisesta.
Huoltajuuaskiistat toki muuttuvat vaikeammiksi, kun isienkin kiinnostus lasten hoitoon on herännyt. Näihin päiviin asti, miehiä ei ole liiemmin lasten hoito ennen eroa, eikä sen jälkeen kiinnostanut. Kehityksen suunta on hyvä.
´"Alueellisen tasa-arvon yhä lisääntyessä nuorten miesten on todettu enenevissä määrin syrjäytyvän kuihtuviin seutukuntiin. "
Voihan rähmä, piti tietenkin olla alueellisen epätasa-arvon.
"Niin mukavaa kuin se olisiskin, naisten arvostusta ja asemaa kohentamalla, poistaa myös miesten ongelmia, näin asiat eivat kuitenkaan aivan ole. Keskiluokkainen perhe toki kokonaisuudessaan, hyötyy naisten aseman kohentumisesta."
Tiedetään hyvin että länsimaiset yhteiskunnat ovat voimakkaasti keskiluokkaistuneet. Samoin kuilu (erittäin) hyvin toimeen tulevien ja syräytyteiden väillä on kasvanut. Tietysti voidaan keskustelussa asettaa keskiöön näiden ryhmien aseman pohdinta suhteessa suureen keskiluokkaan...
Kannanottosi ovat olleet melko samansuuntaisia kuin omani näissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Olen itse hieman leipääntynyt kinaamaan itsestään selvyyksinä pitämistäni asioista. Mitä tulee tuohon huoltajuuskiista-asiaan, se voi tosiaan monimutkaistua isien ansaitessa paikkansa kodin piirissä. Mutta käsitykseni mukaan lapsen oman mielipiteen kuuleminen helpottaisi erotilanteessa huoltajuuskysymystä.
Huoltajuuskiistoista käydyn keskustelun epäasiallisuus ja todellisuuden kieltäminen on mielenkiintoinen piirre. Perheiden erotessa iso osa isistä hylkää lapsensa kokonaan, osa tapailee silloin tällöin, osalla on säännöllinen tapaamisoikeus ja siitä myös pidetään kiinni. Huoltajuus asia ratkeaa useinmiten sovussa, äitien huoltajuus on molemille osapuolille ja myös lapsille, sopiva järjestely. Huoltajuusriitoja käsiteltäessä otetaan kuitenkin, naisten pääasialliseen (sovussakin) päätyneet ratkaisut, aseeksi naisia vastaan. Vertaillaan prosenttilukuja, huomaamatta lainkaan kuinka lukuihin todellisuudessa on päädytty.Miesten asema huoltajuuskiistoissa ei ole läheskään niin huono, kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
Miesten asema liittyy s-p väliseen tasa-arvokeskusteluun väistämättä. Surjäytymisellä on sukupuoli. Vaarallista on nykyinen asenne, ettei mitään ei ole tehtävissä. Koska syrjäytyminen on omien valintojen tulosta, näinhän asian laita ei ole. Ongelmia on: sekä koulutuksessa, asenteissa, alueellisen tasa-arvon tilassa, että myös yhteiskunnallisen päätöksenteon sokeudessa.
Ensimäinen askel olisi koulutuksessa, yleisivistävien aineiden tarpeellisuuden pohdinta.
Tutkimusten mukaan kuulemma (kuulin juuri) on näin, että koulutettujen naisten keskuudessa on eniten epätasa-arvoisuutta työelämässä. Tämä ihmetyttää minua aika lailla ja tuleekin mieleen, että onko kysymys siitä, että koulutettu joukko saa äänensä kuuluville parhaiten.
Nimittäin itseäni huolettaa eniten NAISVALTAISET ALAT, joiden palkat ovat tyrmäävän pieniä työhön nähden ja ne ovat nimenomaan aloja, joille miehet eivät edes halua! Eikö näillä naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla sittenkin tuo ongelmakenttä ole rajuin ja korjauksia vaativin? Kysyn tässä nyt todellakin vastaan tutkimusta, josta puolisoni minua äsken valisti.
Ihan samaa mieltä. (Minä luen ketjua vähän niin kuin lopusta alkuunpäin...)
Eilen TV-ohjelmassa Suomi puhuu, käsiteltiin huoltajuuskiista-asiaa, miten se voitaisiin saada tasa-puolisemmaksi. Keskustelussa tultiin siihen tulokseen että miesten on ensin ANSAITTAVA tasapuolinen kohtelu huoltajuuskiista-asioissa, osallistumalla tasapuolisesti perheen arkeen.
Nainen osallistuu nykyisin työelämään mutta mies ei vielä vastaavalla panoksella kodin ja lasten hoitoon. Näin nainen on riski työnantajalle ja ajautuu uuvuttavaan pätkätyökierteeseen. (Otin muunmuassa osaa tätä aihetta käsittelevään keskusteluun vuoden vaihteen paikkeilla YLE:n Ajan henki-keskustelussa nimimerkillä metso. Otsikko oli Lapsi lyömäaseena. )
Mitä sanot syrjäytymiskysymyksestä, pitää osittain paikkansa. Yksi syy siihen on nuorten miesten heikompi koulutustaso kuin vastaavan ikäisten naisten. Mutta uusi ilmiö Suomessa on nuorten naisten syrjäytyminen ja itsemurhalukujen kasvu etenkin maaseudulla. Johtuu ilmeisesti pätkätyökierteestä. (?) Samoin ikääntyvien naisten syrjäytymien on yleistynyt, johtuen ikä/sukupuolisyrjinnästä työmarkkinoilla.
Sp roolien esiintuominen ja niiden epätasa-arvosta puhuminen herättää ihmiset huomaamaan asioiden oikeat mittasuhteet ja tätä kautta epäkohtiin päästään käsiksi. Mitä ihmeen hyötyä on esim. tuoda miesten 90 %:een väkivaltakäyttäytymiseen naisten 10 %:n väkivaltakäyttäytyminen ja yrittää kompensoida näitä kahta? Kun tosiasiassa miehille (90%) on väkivaltakäyttäytyminen naista kohtaan on enempi ajattelematon tapa kuin vastaavasti naisilla (10%) on ehdottoman poikkeuksellista ja koskettaa marginaaliryhmän naisia (mielenterveys- ja päideongelmaisia). Mutta älä vastaa turhaan tähän väkivalta-aiheeseen, sillä tämä on VAIN yksi esimerkki, enkä halua sekoittaa tätäkin ketjua väkivaltakeskusteluksi.
Pointti oli tässä se, että sp roolien esiintuominen ja avoin keskustelu eri sp koskettavista aiheista on tervehdyttävää. Vaikeneminen tekee hallaa nimenomaan hallaa tasa-arvopyrkimyksille.
Todellakin järkyttävää oli se, että kirkko siunasi työntekijöidensä kiusaamisen sukupuolensa vuoksi. Se on täysin käsittämätöntä!
Uskoni näihin "jumalan miehiin ja naisiin" on mennyt kokonaan. Sokeita kaikki!
(Tarkoitan juuri näitä henkilöitä, jotka ovat "uskonsa" sokaisemia pölvästejä!)
Titteli mainitsi länsimaalaiset naiset.
Pepe eurooppalaiset naiset.
Sinä puhut maailmanlaajuisesti.
Tästä tein jopa aloituksen (ei kylläkään puhuttanut kirjoittajia), miten paljon naisten aseman parantuminen vaikuttaa miehiin. Pitääkin vastata tuonne omaan aloitukseen, kunhan ensin mietin vähän asiaa. Mielestäni positiivisia vaikutuksia on paljonkin.
Näen lasten kuulemisen erokiistoissa myöskin pulmalliseksi siinä mielessä, että lapset usein haluavat elää/asua siellä, missä he saavat enemmän vapauksia ja rahaa. Onko se sitten paras kasvualusta vai ei? Hyvä aihe keskustelulle.
Onko mielestäsi yleissivistäviä aineita liikaa vai liian vähän? Jäin pohtimaan mitä tarkoitit, kun otit asian esiin miesten syrjäytymisen ja koulutuksen ohella.
Vastaan koulukysymykseen tässä. Poikien ollessa näinkin koulutuskielteisiä ja ammattiopinoiden muodostuessa yhä enenemissä määrin yleissivistäviksi. Yhä useampi poika jättää ammattikoulutuksen kesken. Tästä seuraa kahdentyyppisiä ongelmia. Ammattikouluttettuja ihmisiä on liian vähän. Kouluttamattomat syrjäytyvät. Kädentaitoja tarvitsevia ammatteja on kuitenkin kohtalaisen paljon vieläkin. Lyhyt ammattiin valmentava koulutus, saattaisi pelastaa aika monen, nyt syrjäytymisriskissä olevan nuoren. Teoreettisten aineiden karsiminen vähentäisi myös koulutuskuluja.
Tasa-arvo ei ole vaaalla mitattavissa. Makuasia on mitä pitää suurinpana ongelmana. Näen kuitenkin, nuorten miesten syrjäytymisen pahinpana riskinä. Nuoren miehen syrjäytyminen johtaa helposti perheettömyyteen, alkoholismiin sekä rikolliskierteeseen, elämästä tulee näköalatonta. Ongelmaa ei voi vähätellä. Naisvaltaisten töiden alipalkkaisuus on iso asia myöskin. Toisaalta, nyt työvoimapulan ollessa tulossa, palkkauksen on parannuttava väistämättä, näin etenkin hoitoaloilla.
Nimittäin sitä, että ammattiin valmentavan koulutuksen tulisi enemmän keskittyä varsinaisiin ammattiopintoihin. Monet ovat myös aikuiskoulutuksen yhteydessä turhautuneet ei-niin-välttämättömien-aineiden paljouteen. Sama varmaan pätee nuorilla, koska halu päästä äkkiä työhön. Kyllä vaan, hyvä pointti.
Kosmopoliitit tulevat ajatelleksi asioita laajemmista kulmista.
:)
Ja jos verrataan maapalloa avaruuteen, niin eihän se ole mitään.
Uskoa näihin mielipidekyselyiden tuloksiin...
Ensin ajetaan kaikkien tietoon ajatus ja sitten kyselllään kuinka hyvin se meni jakeluun. On siinä ihmisillä puuhat.
..kysymyksenasettelusi tuo mieleen edunvalvonnan, kehottaisin feministejä organisoitumaan pikemminkin edunvalvontajärjestöksi kuin yhteisiä asioita ajavaksi puolueeksi..
..toimintatavat voisi kopioida vaikka SAK:sta, sen jälkeen feministit pääsisivät käyttämään lakkoasettakin: kieltäytymistä lapsenteosta, synnyttämisestä, lasten kasvatuksesta, kodinhoidosta jne..
"kieltäytymistä lapsenteosta, synnyttämisestä, lasten kasvatuksesta, kodinhoidosta jne.. "
Mistä lähtien tähän on tarvittu järjestöä? Minä voin kieltäytyä koska hyvänsä näistä kaikista ihan yksilönä.
..mihin feminismiä tarvitaan..??
Ei nuo suomalaiset väärässä ole. Ja kun 80 % naisistakin asian tajuaa, niin on hyvä vaan, että jotkut naiset ajattelevat feministisesti ja siitä syntyy sitten myös toimintaa. Naiset arvostavat feministisiä aatteita, vaikka eivät pidäkään itseään feministeinä, koska pelkäävät herättää huomiota. Naisethan on opetuttu vaatimattomaksi joissain tietyissä asioissa ja pyrkimys oman aseman parantemiseen näkyy olevan yksi sellainen.
..ohessa näkemyksiä feminismistä muualtakin:
http://naiset.almamedia.fi/helmi/ihmissuhteita/ymmarramiesta.shtml/41863?Suoratsanat
http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/printthread.php?Cat=&Board=uutiset&main=1465574&type=thread
http://www.iltasanomat.fi/arkisto/keskustelu.asp?threadid=1687296
Feminismi on siis mielestäsi ainoa naisen autuaaksitekevä aate? Mitäs kun feminisminkin ajamia yleisiä oikeaan tasa-arvoon pyrkiviä asioita kannattan, tottakai, mutta feminismiteoreetikoiden (?) useimpia kirjoituksia en nielaise millään en edes osin, esimerkkinä voisin mainita näkemyksen, että parisuhde miehen kanssa sortaa ja alistaa naista. Kertakaikkiaan en ole lainkaan moista mieltä, en allekirjoita sitä, enkä elä sen mukaan. Olen siis ilmeisesti "valaistumaton" feministin mielestä?? Parisuhteessa voi kuitenkin kumpi hyvänsä sortaa kumpaa hyvänsä, jos niin haluaa, ja toinen antaa sen tapahtua. Ns. terve suhde ei sorra kumpaakaan, vaan molempien tarpeet ja kyvyt tulevat täytetyiksi ja käytetyiksi. Ajatus on kuitenkin feminismiä, ja kirjaamani esimerkki vain yksi monien joukossa.
Huomion herättämisessä ei ole mitään pelättävää. Elämme kuitenkin maassa, jossa on sanavapaus, ajattelunvapaus ja vapaus yhdistystoimintaan (ml puolueet). Feminismi on politiikkaa ja tavallaan jo uskonto, jolla on toistettavat dogminsa. Nainen joka haluaa aidosti elää itse omilla aivoillaan kunkin tilanteen pohtien, ei välttämättä päädy aina "feministisiin totuuksiin". Se mahdollisuus annettakoon myös naisille.
Feministi julistaessaan naisille vapautta elämänsä hallitsemiseen, ei voi vaatia naiselta tällöin feministisyyttäkään, ollakseen uskottava. Mikäli vaatii, feministi elää julistustaan vastoin ja on tällöin kaksinaismoralisti. Vai mitä?
Mutta kummallisesti sinä itse päädyt tuon "Proffan totuuteen", joka käyttää ihan samoja sanojakin kuin sinä, heh! :D
En ole päätynyt proffan totuuteen, vaikka kovin samaa mieltä monista asioista olemmekin. Olen suhtautunut kriittisesti feminismiin jo nuoresta kouluajoilta alkaen, jolloin jo toin esille laajempaa näkemystä tasa-arvoisuudesta feministikaverieni kanssa keskustellessani. Sain kysymyksiä sovinistisuudestani jo tuolloin.(??) En kuitenkaan ymmärtänyt edes silloin, miten kaikki voi olla aina ja vain miesten syytä, kun nainen itse voi elää niin kuin haluaa. Ei perinteitä ole pakko noudattaa, ei asenteiden mukaan tarvitse elää. Peräänkuulutan sitä, että jokainen miettii itse eikä ota annettuna asioita, vaan luo kantansa ja elää sen mukaan.
Eli proffan totuus ei ole tullut rouvan totuudeksi, vaan olemme tainneet olla aina aikaslailla samoilla linjoilla tämän asian suhteen. Tosin siippa taisi suhtautua jopa myönteisemmin feminismiin kuin minä, ennen kuin aloitti selvittelynsä. Tulokset eivät vanhaa feminismikritiikkoa ole yllättäneet.
Tottakai nainen voi elää niin kuin haluaa. On aina voinut.
Tiettyyn pisteeseen saakka. Se piste on voinut tulla aika äkkiäkin.
Ja tulipa mieleeni, oletat kirjoituksessasi että ROUVA olisi päätynyt miehensä ajatuksiin. Miksi?? Et siis luota naisen kykyyn ajatella itse? Nainen on se uhri jonka mies "aivopesee"?????? Melkoisia asenteita ja vielä feministiltä. Tai tottakai feministiltä kuten palstalla esimerkkejä lukuisia. Kannattaisikohan feministien tarkistaa omaa asenteellisuuttaankin ennenkuin aletaan kaivella sitä toisilta?
Et vastannut aiemmin myöskään kommentteihini naisen vastuusta, jota naisten ei ilmeisesti mielestäsi tarvitse kantaa. Näin ollen näkemyksemme naisesta ja naiseudesta poikkeavat huimasti toisistaan.
Minun "Naiseni" osaa, kykenee ja voi -kantaa myös vastuun päätöksistään, tekemisistään ja valinnoistaan.
Sinun "Naisesi" vaikuttaa olevan avuton uhri, joka on miehen aivopestävänä ja hakattavana vailla omaa tahtoa ja kykyä, mutta eipä hänen tarvitse siitä kantaa vastuutakaan. Vastuuhan on miehen.
Eikö ole selvää miksi en ole feministi?
Mikähän se piste on? Nykyään?
Kuka sinua on pyytänytkään liittymään feministien uskonnolliseen, veriuhririittejä harrastavaan salaseuraan?
Ajattelepa itse. Onhan niitä pisteitä. Jos et niitä löydä, merkitseekö se sitä, ettei niitä ole?
Kommentoin jöröjukka-kukalle, joka vaikuttaa olevan sen kannalla, että kaikki naiset ovat aivan hulluja ja aivopestyjä yms. elleivät ole feministejä. Kerroin tarinani, miten olen tähän kerettiläisyyteen päätynyt. Vaikka olen nainen. Ja kerettiläisenä pysyn, eipä silti.
Veriuhrejakinko?? :o
On pisteitä globaalisti. Se on selvä. Mitä suomalaiset feministit tekevät näiden pisteiden suhteen?
Skandinaavisesti pisteet ovat asenteellisia, ja näin ollen romutettavissa pikku hiljaa elämällä omanlnäköistään elämää. Ellei uskalla, ei syy kuitenkaan ole toisten tai miesten, vaan omassa pääkopassa.
Mitä suomalaiset feministit voivat tehdä globaalille markkinataloudelle?
Saas nähdä.
---
"Omanäköinen elämä" kuulostaa kovasti poroporvarilliselta piperrykseltä. "Omannäköinen olohuone". "Omannäköinen koira". "Omannäköiset pikku harrastukset". Ansa.
Heh. Ja feminismi tulee ja pelastaa??
Sinulla vaikuttaa olevan kovasti luovuttanut ote? Kyllä jopa globaalille markkinataloudelle on jotain tehtävissä - markkinat on ihmisiä. Ellei muutoksia tule, se kertoo siitä, että iso lauma ihmisiä haluaa nimenomaan sitä globaalia markkinataloutta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun hyvä Hertha tarvitsee elää sen arvojen mukaan. Kuin minunkaan.
Kiitos huolenpidosta. Juuri tuon ansan haluan välttää, mallina. Olkoon elämäni muiden silmissä mitä hyvänsä, elänpähän niin, että voin valintojeni takana seisoa.
Feministiset dogmit = ansa. Myös. Oletko muuten huomannut?
Feministit ei piperrä, feministit tuovat esiin epäkohtia...!!! :D (Tämä ei koske esim. Iranin feminismiä, jonka edustaja hiljakkoin palkittiinkin. Siellä todellakin pyritään näihin Herthan pisteisiin vaikuttamaan. Oikeasti ja konkreettisesti.)
Koetko itse oman näkökulmasi ja elämäntapasi "pelastajana"?
Ne ovat minun näkökulmiani ja elämäntapaani. En odota muiden alkavan niitä kopioimaan, koska uskon ihmisen luovuuteen luoda omannäköisensä elämä, kunhan ensin vaivautuu pohtimaan asioita, ja miettimään mitä haluaa. Eli en koe.
Eikö sinua tippaakaan kiinnosta, miten muuta jaksavat elää ja pystyvät elämään "omannäköistä elämää"?
Kyllä kiinnostaa. Sekin kuuluu omannäköiseeni elämääni, katos. Ja pyrin tukemaan ihmisten omaa ajattelua ja päätöksien toteutumista. Esim. keskustelut eri ikäisten naisten ja miesten kanssa elämästä, uravalinnoista, miehistä/naisista, lapsista, yhteiskunnasta sen mahdollisuuksista/rajoitteista...
Konkreettista "apua" pyrin antamaan sen verran kuin omat rahkeet riittävät ja tarvista on. Tosin oma verkostoni antaa itsellenikin "mahdollisuuksia", eipä silti. Kyse on enemmän vuorovaikutuksesta.
En toimi minkään klupin kautta, mutta elämällä ystävänä toisen rinnalla. Piperrystäni.
Sinä asenteestasi päätellen olet sitten saattanut kaikki suomen ja maailmankin naiset todelliseen lintukotoon??
Käsitykseni omasta kykenevyydestäni ja mahdollisuuksistani ovat hyvin skeptiset.
---
Uskon enemmän ryhmien ja liikkeiden joukkovoimaan/-kapinaan/-apatiaan. En usko todelliseen individualismiin.
Joukkovoimat ja ryhmäkapinat sisältävät aina melkoisen riskin ns. joukkotyhmyydestäkin. Individualismi sopevina annoksina voi ehkäistä joukkotyhmyydestä syntyvän mahdollisen joukkotuhon. Olen melkoisen skeptinen ns. joukkoihin, niissä kovin usein näkee oman ajattelun joko karsiutuvan luonnostaan tai karsittavan ryhmän toimesta. Pätee niin politiikkaan, yhteiskunnalliseen aktivismiin kuin uskonnollisiin ryhmittymiinkin. Tosin myönnän joukkoliikkeen onnistuvan aidosti kun ihmiset ovat oikeasti asiaa pohdittuaan päätyneet samaan/samankaltaisuuteen ja näin haluavat toimia yhdessä. Kyse on kuitenkin tällöin ryhmätoiminnan ideaalista, joka ei ole hirvittävän yleinen nyky-yhteiskunnassakaan, koulutustasomme korkeudesta huolimatta.
Minäkin jännityksellä avaan vastauksen. ;)
???
Naisen ongelma on sosiaalisen konstruktion myötä rakentunut vääristynyt käsitys naisnäkökulman toimivuudesta. Kieltämättä miehillä on omat näppinsä moisen syntymisessä. Kun toiselle osapuolelle ei aikanaan ole annettu logiikan ja järkevän ajattelun saralla paljon ollenkaan sijaa on naisten pitänyt luoda kuvittellisia sisäisen logiikan järjestelmiä, jotka ovat tietysti kovin vajavaisia. Kun aikaa on kulunut riittävästi ja mahdollisuudet toimintaan lisääntyneet naiset tietysti yrittävät soveltaa tuota kuvitteellista työkaluaan konkreettiseen ajatteluun, mistä tietysti seuraa huumoria.
:D
Eikö sama päde miehiin?
Eipä tietenkään.
Miessukukunnan rationaalisuus ja joustavuus ja luovuus uusissa yhteiskunnallisissa tilanteissa on legendaarista.
Ainakin minun on vaikea tavoittaa sitä mistään.
...jopa oman "kokemuksen" suhteen voi olla montaa mieltä.
Esim. muistaakseni luin jostain, että 70-80 % jengistä pitää itseään keskimääräisesti parempana autonkuljettajana.
Kyllähän tietenkin sitten yleispolitiikassa feministinen mediahegemonia on lyönyt itseään läpi - feministit etujärjestönä näyttävät toimivan ihan tehokkaasti ääntä pitäen.
Aikoinaanhan esim. EU-kansanäänestyksessä monet äänestivät mm. ruuan halpenemisen vuoksi EU:ta - ja toisaalta, mikäpäs siinäkään?
Ehkäpä tässä voisi sitten ottaa vähän samat instrumentit käyttöön, kuin tuossa väkivaltatutkimuksessa... ts. yleisten "kokemus"kysymysten sijasta pistäisi puolin ja toisin johdattelevampia kysymyksiä kehiin... toisaalta kyselisi vähän taustoja, mistä asiat johtuvat?
Esim. uskoisin, että myytit, joita pidetään paljon esillä feministien toimesta, kuten
"miehen euro naisen 80 senttiä"
"naisen tuplatyötaakka" (ts. kodin ja työn yhteensovittamisongelman korostaminen vain naisten osalta)
"lasikatto" tai vaikkapa
"kahtakymmentä prosenttia naisista hakataan parisuhteessa" jne.
...osaltaan sitten pistävät tuota "kokemusta" esiin.
Kun samalla ei muisteta tuoda oikeita lukuja esille, tai esimerkkejä siitä, että trendi on joillakin aloilla poikkeava
(esim. yksityispuolella sairaanhoitajien palkat naiset vs. miehet, viimeisin Eurostatin vapaa-aikatutkimus nuorten perheiden osalta, luvut siitä, että itse asiassa naishakijoista johtajiksi pääsee prosentuaalisesti esim. kunnallishallinnossa jo nyt suurempi osa kuin mieshakijoista, turvallisuustutkimukset, jotka antavat vähän erilaisia prosenttilukuja ja kartoittavat itse ongelmalliseksi koetun ytimen, jne.)
Yksipuolinen tiedotus vetää tietysti siis mukaan massoja, joilla ei ole aikaa tutkia asioiden taustoja. Esim. itsekin, ennen kuin tämän palstan ansiosta aloin ajatella asioita tarkemmin, luulin, että oikeasti suomessa olisivat naisten asiat jotenkin "mystisesti" huonommin kuin miesten. Nythän useimmat tunnusluvut näyttävät, että kyse on enempikin ihmisten valinnoista... enkä edes ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi aina valita prosentuaalisesti samalla tavoin.
Armeijaa en nyt edes ota tässä esiin, kun sitä pidän "miesten työnä" noin yleensä. Joskin ehkä kohta tarvitsemme naisia sinnekin enemmän, kun fyysinen ja moraalinen selkärankamme noin yleensä rapistuu miesten osalta? (vrt. yleensä vaikkapa nuorison huono kunto ja kaikenlaiset "aktivistit", jotka eivät muuta osaa kuin louskutella leukojansa).
Olen samaa mieltä, että naisen asema on heikompi kuin miesten.
Feministien tarjoamat keinot tilanteen tasoittamiseksi vain ovat aivan surkeat.
Vaikka jokaiselle pitäisi tarjota mahdollisuus, ja jokaisella on mahdollisuus, valita pikajuoksijan menestyksekäs ura, se ei tarkoita, että jokaisesta tuo pikajuoksija tulee.
Nyt jos pikajuoksijoita otetaan kiintiöillä, jotta täytettäisiin näennäisesti tasa-arvon tunnusmerkit, monet pätevät pikajuoksemiseen soveltuvat jäävät ilman ratapaikkaa.
Feminismi ei ravitse yksilön itsetuntoa vaan esittää, että koska on heikompi hänen oikeutensa on sosialisoida paikka parempiensa joukosta, poislukien tietysti tilanteet, joissa kyseinen henkilö on todella pätevä.
Jonossa ohittavia halveksutaan, koska heitä on mahdoton kunnioittaa ollenkaan. Tuollainen syö myös kyseisen henkilön itsensä omaatuntoa. He eivät saa, mitä haluavat vaan joutuvat vastaanottamaan sen, mitä ansaitsevat.