Sekulaaria etiikkaa käsittelevässä ketjussa oli kommentit, joista haluaisian keskustella eli hakea vähän perusteita noille väittämille
"Humanistinen etiikka ei perustu pelottelulle ja palkinnoille. Hvetti tai taivas eivät ole tarjolla"
Mille se sitten perustuu?
"Enimmäkseen koronaviruksen torjuntakeinoja kehitetään tieteeseen eikä uskomuksiin nojautuen. Kuitenkin eräät ihmiset uskovat uskomuksiin ja "pyhiin kirjoituksiinsa"."
Miksi kaikkien pitäisi uskoa samoin? Eikö ajattelun diversiteetti ole tärkeämpi kuin uniformisuus?
"Humanistinen etiikka ei perustu pelottelulle ja palkinnoille. Hvetti tai taivas eivät ole tarjolla"
Mille se sitten perustuu?
"Enimmäkseen koronaviruksen torjuntakeinoja kehitetään tieteeseen eikä uskomuksiin nojautuen. Kuitenkin eräät ihmiset uskovat uskomuksiin ja "pyhiin kirjoituksiinsa"."
Miksi kaikkien pitäisi uskoa samoin? Eikö ajattelun diversiteetti ole tärkeämpi kuin uniformisuus?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Perustuu ihmisten keskenään, yhteisöllisesti hyväksi havaitsemiin toimintojhin ja käytäntöihin, joista on kirjattu pelisääntöjä, lakeja, ihmisoikeussopimuksia.
Et vastannut kysymykseen. Jos sekulaari moraali ei perustu rangaistuksiin ja palkintoihin, niin mitä sekulaarissa moraalissas on niiden sijasta?
Entäs tuo ajatuksen vapaudellinen puoli, miksi kaikkien pitäisi ajatella samalla tavalla?
Jos aihe kiinnostaa sinua, miksi et googlaa? Vai etkö ymmärrä lukemaasi?
Siltä varalta, että olet vaan ollut kovin kiireinen: https://vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/humanist.html
Ja jotta et sitten tule tänne noolaamaan itseäsi, niin pieni vinkki: Ei ole olemassa mitään kristillistä moraalia tai etiikkaa!
Revi siitä!
Ei kaikkien tietenkään tarvitse ajatella samalla tavalla, mutta lienee itsestään selvää, että huonosti perusteltuja käsityksiä on syytä kritisoida ja 'vapauttaa' mahdollsimman monta ihmistä niistä.
Vai?
Voit kai tuon kertoa ihan omin sanoin, mitä humanistisessa etiikassa on palkintojen ja rangaistusten tilalla?
Pyhiin kirjoituksiin uskominen ei estä tekemästä oikein hyvää tiedettäkin, siitä on tiedemaailmassa lukuisia esimerkkejä. Käsityksiä saa kritisoida, myös vapaa-ajattelijoiden käsityksiä.
Sekulaarilla moraalilla on säädetty lakeja, joiden turvana on myös sanktioita. Rikoksista on oikein säätää maallisia rangaistuksia.
Pohdin tuota loppua: "Miksi kaikkien pitäisi uskoa samoin? Eikö ajattelun diversiteetti ole tärkeämpi kuin uniformisuus?"
Moninaisuus on mielekästä monissa asioissa: hyvä että on erilaisia ravintoloita ja mukavaa että löytyy erilaisia tapoja tehdä taloja jne. Osittain parempia ratkaisujakin löytyy tällaisen erilaisuuden vuoksi. Voinee ajatella, että maailman valtioiden poikkeavat yhteiskuntajärjestyksetkin ovat eräänlainen suuri laboratorio, ainakin johonkin rajaan saakka.
Toisaalta tosiasioista puhuttaessa jokin väite nyt vaan eroaa kaikista muista sillä, että on totta. Moninaisuus tuntuu tässä jotenkin omituiselta. Se on eri asia kuin se, että erilaisia teorioita kannattaa pyöritellä ja esittää, miettiä millaisiin kehyksiin tosiasiat sopivat ja millaisiin eivät.
Minä taas näen tuon siten, että pitkällä aikavälillä totuudet voivat muuttua, mutta jokaisessa hetkessä oleellisempaa on uskomuksen käyttökelpoisuus. Uskonnoissa ei ole kysymys yhdestä tai muutamasta faktasta, vaan ihmisten toiminnasta.
Jos ihmiset pystyvät pelkästään olemattomaan uskomalla rakentamaan ja purkamaan Suvijuhlien pikkukaupungin muutamassa päivässä ja kokoontumaan tuhannet ihmiset yhteen ilman yhtään järjestyshäiriötä edes liikenteessä sinne ja pois, niin en näe mitään järkeä mennä tolkuttamaan heille, että sitä olematonta ei ole.
Ihmisen psykologia ei ole aivan lineaarinen ensimmäisen asteen yhtälö.
Siksi ajattelen, että diversiteetin ei tarvitse olla vain mahdollisten totuuksien valikoima, vaan voi sisältää myös epätotuuksia, jos ne ovat erittäin käyttökelpoisia. Siksi arvostelen mieluummin uskontojen yksittäisiä epäkohtia, en uskontoja sinänsä. Emmekä tosiaan tiedä, kuinka paljon valheessa me nyt itse tällä hetkellä elämme tulevan tiedon valossa. Oikeudessa ja tieteellisessä tutkimuksessa meidän tulee löytää ehdoton totuus, muualla elämässä se saattaa joskus olla jopa vahingollista.
Mietin myös, onko totuus poikkeus suhteessa muihin arvoihin? Totuudella ei aina ole hyvät seuraukset. Kuinka erottaa totuus, mielipide ja itsemääräämisoikeus?
"Ei ole olemassa toimintoja, jotka itsessään, riippumatta vaikutuksistaan, olisivat hyviä tai pahoja."
Kaikille yhteisiä eettisiä velvollisuuksia:
"Tällaisia velvollisuuksia ovat totuudellisuuden velvoite, lupausten pitäminen, rehellisyys ja suoruus, uskollisuus ja luotettavuus, hyväntahtoisuus, pidättyminen vahingoittamasta toisia ihmisiä tai heidän omaisuuttaan, myötämielisyys, myötäeläminen ja reiluus, kiitollisuuden osoittaminen, oikeudenmukaisuus, kärsivällisyys ja yhteistyöhalukkuus sekä rauhanomaisten keinojen käyttäminen erimielisyyksiä ratkottaessa."
https://vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/humanist.html
Usein juuri taistelu totuudesta (tai taistelu oikeassa olemisesta), johtaa riitaan, epäsopuun, katkeruuteen, yhteistyökyvyttömyyteen....
Aloitukseen vastannut henkilö ilmeisesti suuttui. Hän siis ajatteli kai niin, että ei-humanistinen etiikka on joukko johonkin kirjaan kirjoitettuja asioita, joista joko rangaistaan tai palkitaan.
Isossakin kirjassa eettiset säännöt ovat kyllä määräytyneet kokemuksista. Rangaistukset ja palkinnot liittyvät siinäkin siihen, että ihmiset saadaan noudattamaan noita sääntöjä. Aivan samoin sekulaarit yhteiskunnat pakottavat humaanisen etiikan säännöt väestön noudatettaviksi uhkaamalla lakioikeudellisilla seuraamuksilla ja hyvin käyttäytyviä kiitetään ja palkitaan, tulijärven sijasta tuomio on vankilaa tai sakkoa, palkinto on paratiisin sijasta kutsu presidentin linnaan.
Poikkeuksellinen ketju sikäli, että sisältää ihan keskustelun tapaista.
Tiedepohjaisuus ei tarkoita keskustelemattomuutta.
Käytäntö on toiminnan kriteeri. Joskus arviota ei voi tehdä heti. Ei ainakaan ns lopullista.
Mitä viherpunkikkien allekirjoittamia ihmisoikeusopimuksia kansalainen hyväksyy jotain halosensontaa jolla tuodaan maahan lukutaidottomia matuja mukatyöhön
ja joita rysssä ei kunnioita ollenkaan niin silti niitä päästetäään jopa turisteina maahan
sosdemienpskajuttua koko va-liitto
Miten vapaa-ajattelijat suhtautuvat tähän uskonnolliseen syrjintään ?
"Periaatetasolla vuokranantajalla on oikeus valita vuokralaisensa, mutta ketään ei saa syrjiä esimerkiksi uskonnon, politiikan, ihonvärin tai muun takia.
– Tällaisen vaatimuksen vuokralaisen kasvisruokavaliosta voisi ajatella olevan lähellä uskontokysymystä"
https://www.verkkouutiset.fi/a/il-vuokralaiselta-vaadittiin-kasvisruokavaliota-ollaan-hamaralla-alueella/
Ei liene kysymys saman asunnon huoneesta alivuokralaisena.
Humanistinen etiikka perustuu yhteistyön ja keskinäisen avun kokemusperusteisiin hyötyihin.
Ihmisyhteisöjen ja yhteiskuntien kokemukseen, yhteisesti muodostuneisiin ja ylläpidettyihin pelisääntöihin. Sivilisoitumisprosessi jatkuu.
Uudet sukupolvet on kasvatuksen kautta sosiaalistettava hyviin tapoihin ja ymmärtämään hyvyyden hyödyllisyys.