Suomen poliittinen johto teki elokuussa 1991 valintoja, joilla on ollut historiallinen vaikutus Suomen asemaan kansainvälisessä politiikassa. Jo kylmän sodan aikana Suomi onnistui turvaamaan läntiset kauppa- ja taloussuhteensa, mutta vasta Neuvostoliiton hajoaminen antoi täysin vapaat kädet poliittiselle suuntautumiselle länteen.
Suomi tunnusti lopulta Viron, Latvian ja Liettuan uuden itsenäisyyden vain toteamalla, että Suomi oli jo 1920-luvun alussa tunnustanut Baltian maat, eikä niiden liittämistä Neuvostoliittoon ollut koskaan virallisesti tunnustettu.
https://yle.fi/uutiset/3-9104715
Suomi ei kuitenkaan tunnustanut Viron isenäisyyttä Saksan miehitettyä Viron vuonna 1941.
Viron alueet liitettiin Itäisen valtionkomissaarittiin Viron kenraalikomissiaatiksi , lukuun ottamatta Viru Ingeria , joka jäi Nordin sotilashallintoon .
Kun Saksan armeija elokuussa 1941 vapautti Viron
Neuvostoliiton miehityksestä vain miehittääkseen sen itse, Viron entinen Suomen lähettiläs Alexander Warma yritti palauttaa Viron itsenäisyyden ajan suhteet Suomeen. Hän ilmoitti ulkoministeri Rolf Wittingille virallisesti jatkavansa Viron tasavallan lähettilään tehtäviä ja korosti Viron tasavallan laillista jatkuvuutta.
Suomen ulkoministeriö sivuutti täysin Warman yhteydenotot. Suomen mukaan ”ei ollut olemassa Viron hallitusta, jota lähetystö Helsingissä edustaisi”. Suomi ei jatkosodan alkaessa siis edes tunnustanut virallisesti Viron tasavallanolemassaoloa.
Lähde: Anne-Riitta Isohella
JOUKKOLIIKKEESTÄ JALKAVÄKIRYKMENTIKSI
Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200
Suomi tunnusti lopulta Viron, Latvian ja Liettuan uuden itsenäisyyden vain toteamalla, että Suomi oli jo 1920-luvun alussa tunnustanut Baltian maat, eikä niiden liittämistä Neuvostoliittoon ollut koskaan virallisesti tunnustettu.
https://yle.fi/uutiset/3-9104715
Suomi ei kuitenkaan tunnustanut Viron isenäisyyttä Saksan miehitettyä Viron vuonna 1941.
Viron alueet liitettiin Itäisen valtionkomissaarittiin Viron kenraalikomissiaatiksi , lukuun ottamatta Viru Ingeria , joka jäi Nordin sotilashallintoon .
Kun Saksan armeija elokuussa 1941 vapautti Viron
Neuvostoliiton miehityksestä vain miehittääkseen sen itse, Viron entinen Suomen lähettiläs Alexander Warma yritti palauttaa Viron itsenäisyyden ajan suhteet Suomeen. Hän ilmoitti ulkoministeri Rolf Wittingille virallisesti jatkavansa Viron tasavallan lähettilään tehtäviä ja korosti Viron tasavallan laillista jatkuvuutta.
Suomen ulkoministeriö sivuutti täysin Warman yhteydenotot. Suomen mukaan ”ei ollut olemassa Viron hallitusta, jota lähetystö Helsingissä edustaisi”. Suomi ei jatkosodan alkaessa siis edes tunnustanut virallisesti Viron tasavallanolemassaoloa.
Lähde: Anne-Riitta Isohella
JOUKKOLIIKKEESTÄ JALKAVÄKIRYKMENTIKSI
Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200
Vastaukset 20
Vanhimmat
Manua pelotti.
Oli ylivoimaisesti Suomen pelokkain presidentti. Ei voi edes kuvitella miten olisi piileskellyt ja madellut jos olisi joutunut Rytin asemaan.
Hehe ja YYA - aika oli muka rähmällään oloa😂
Miksi Suomi olisi tunnustanut Viron itsenäisyyden kun maa ei todellisudessa ollut itsenäinen vaan vieraan armeijan miehittämä? Saksan mielestä itsenäisyys ei kuulunut Virolle.
Virolaisten itsensä mielestä heille kuului itsenäisyys, mitä Suomi ei tunnustanut, koska oli täysin Saksan talutusnuorassa.
Mikäs maa se tunnusti ensimäisenä Baltian maiden miehityksen, siis liittämisen NL:oon?
No Ruotsipa tietenkin.
Tuo kaikkien pienten demokratioiden "ystävä". Ruotsi tunnusti ainoana (länsi) maana Viron miehityksen ja liittämisen NL:oon. Se teki sen vieläpä kahdesti eli 1940 ja 1944.
Asiasta kerrotaan tässä kirjassa:
KÜNG Andres: Mitä Suomessa tapahtuu. 1976 Gummerus ISBN 951-26-1226-7
Ruotsalaisen, Virolaissyntyisen lehtimiehen teos on laajaan lähdeaineistoon perustuva analyysi Suomen sisä- ja ulkopoliittisesta tilasta ja suunnasta sekä mahdollisesta ulkopuolisesta vaikutuksesta. Kirjoittaja on Virosta Ruotsiin 1944 paenneiden puolihurrien jälkeläinen ja on julkaissut aika monta kirjaa.
Mikä maa palautti 150 Saksan puolella taistellutta balttisotilasta NL:oon. Siis paljon sodan päättymisen jälkeen?
No Ruotsi tietenkin. Se luovutti Baltiasta sodan loppupäivinä, Tanskalle kuuluneen Bornholmin saaren kautta, tulleita pakolaisia Neuvostoliittoon. NL miehitti saaren ja sanoi karkureiden tulleen NL:sta! Luovutettuja taisi olla peräti 150 ihmistä. Tässä on pakolaisten luovutuksesta kerrassaan mielenkiintoinen kirja:
Per Olov Enquist: Miehet ilman isänmaata, WSOY, 1969, 443 s (Ruotsissa se ilmestyi 1969 nimellä Legionärerna)
Aina niin "humaani" Ruotsihan käännytti mm. laivalasteittain maahan pyrkiviä juutalaisia takaisin sinne mistä olivat tulleetkin, eli SAKSAAN!
Kuinkahan vikkelästi Ruotsi olisi menetellyt Suomen suhteen jos Talvisota olisi päättynyt NL:n miehitykseen?
Ruotsin puoluettomuudesta hyvä kirjoitus
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html?m=1Ruotsi luovutti Baltteja sodan jälkeen 1945-46
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178331-balttien-luovutus-ruotsista-neuvostoliittoon-1945-painaa-mielia
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125668-ruotsin-syntitaakka-balttiluovutukset-1945
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html?m=1
Suomi ei uskaltanut tunnnustaa Viron eroa NL:sta. Tällöin keksittiin, että Viron itsenäisyyden menetystä 1940 ei ollut Suomessa koskaan tunnustettu virallisesti. Näin Viro todettiin edelleen itsenäiseksi ja vältyttiin ärsyttämästä NL/Venäjää. Juttu taisi olla jahkailija Koiviston pääministeri Esko Ahon keksintöä.
Täältä löytyy perustiedot:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viro
Tuossa kirjassa kerrotaan aika erikoisia juttuja:
Küng Andres: Mitä Baltiassa tapahtuu?, Kustannuspiste, 1975, 266 s
Ruotsi tunnusti Baltian maiden liittämisen NL:oon, varmuuden vuoksi vieläpä oikein kahteen
kertaan eli 1940 ja 1944.
Muutama mielenkiintoinen kirja Baltian tapahtumista:
Küng Andres: Unelma vapaudesta : Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa, Kustannuspiste, 1979
Ojamaa - Varmas Viron historia (Suomen heimotyöseuran toimituksia I), WSOY, 1944
Niitemaa Vilho Baltian historia, WSOY, 1959, 421 s.
Myllymäki Seppo Baltian kriisi 1938-1941, Otava, 1977, 218 s
Jokipii Mauno (toim.) Studia Baltica : näkökulmia Baltian maiden historiaan ja kulttuuriin, Atena Kustannus, 1989, 176 s.
Saksa oli ainut suurvalta, mikä tunnusti Neuvostoliiton liittäneen Baltian maat itseensä vuonna 1940.
Suomi myös tunnusti tämän vuonna 1941, koska ei tunnnustanut itsenäisen Viron tasavallan olemassaoloa, vaan sen sijaan myönsi Viron kuuluvan Saksan Itäiseen Kansankomisariaattiin.
Saksa ei katsonut miehittävänsä itsenäisiä Baltian maita, vaan Neuvostoliiton alueita.
Älä höpötä!
Ruotsi tunnusti Viron liittämisen NL:oon 2 kertaa eli 1940 ja 1944.
Lisäksi se luovutti Viron kultavarannon NL:lle ja joutui korvaamaan sen Virolle liki 50 vuoden kuluttua!
Ja sinunko mielestäsi Ruotsi on suurvalta?
Noin. Mutta Suomen "suomettuminen" se vasta synti oli, siitä pitää tehdä joka toinen vuosi ohjelma Yleen, jossa sen suuri häpeä "paljastetaan" muutenkin itsetuhoiselle pärsreikäkansakunnalle.
Ruotsin puolueettomuus se sen sijaan oli niin "länsimaista" että. Ja taukeimmat ovat kertoneet, kuinka esimerkillinen Ruotsi on hoitanut koronan ja maahanmuuttopolitiikkansa.
Viro ei koskaan menettänyt itsenäisyyttään, Viro oli tosin miehitettynä monta vuotta.
Viro oli osa Neuvostoliittoa kuten myös muut Baltian maat. Esim. Viron sosialistinen neuvostotasavalta. Tuolloin oli itsenäsyys kaukana.
Saksa ja Itävalta olivat neljän koplan miehittämiä.
Ei NL eikä Saksa missään vaiheessa vaatinut Suomea tunnustamaan että Viro olisi menettänyt itsenäisyytensä. Siten Suomen vuonna 1920 antama deJure tunnustaminen oli koko ajan voimassa.
Ruotsi sensijaan peruutti deJure ja deFacto tunnustuksensa ja tunnusti sulattamisen Neuvostoliittoon ja myös Saksaan.
Suomi ei peruuttanut Viron deJure -tunnustusta edes 1939/40. Silloin NL lähetti pommikoneitaan maatamme tuhotakseen Virosta väkisin hankkimiltaan lentokentiltä ja sotalaivojaan (jotka saivat heti vaurioita) Tallinnan tukikohdasta.
Kekkostakin sietää kiittää. Heti kun se oli mahdollista (1963), tämä vieraili Virossa Suomen presidenttinä ja piti vironkielisen rohkaisupuheen Tarton yliopistossa Viron yliopistoväelle ja johtohenkilöille.
Moittia voi vuonna 1991 vain pääministeri Holkeria (typerä Koiviston juoksupoika), joka esiintyi vastenmielisesti Viroa vastaan. Toki Koivisto arkaili, mutta toisaalta ulkoasiainhallinto toimi verhotusti, mutta aktiivisesti Viron hyväksi.
Suomen Viro-ystävät toimivat hyvin aktiivisesti ja tuloksellisesti Viron itsenäistymisen hyväksi. Itsekin olin moness mukana.
Kun Saksan armeija elokuussa 1941 vapautti Viron
Neuvostoliiton miehityksestä vain miehittääkseen sen itse, Viron entinen Suomen lähettiläs Alexander Warma yritti palauttaa Viron itsenäisyyden ajan suhteet Suomeen. Hän ilmoitti ulkoministeri Rolf Wittingille virallisesti jatkavansa Viron tasavallan lähettilään tehtäviä ja korosti Viron tasavallan laillista jatkuvuutta.
Suomen ulkoministeriö sivuutti täysin Warman yhteydenotot. Suomen mukaan ”ei ollut olemassa Viron hallitusta, jota lähetystö Helsingissä edustaisi”. Suomi ei jatkosodan alkaessa siis edes tunnustanut virallisesti Viron tasavallanolemassaoloa
"Ei NL eikä Saksa missään vaiheessa vaatinut Suomea tunnustamaan että Viro olisi menettänyt itsenäisyytensä"
Mitä neukun nuolentaa tämä nyt on? Väitätkö nyt, että Neuvostoliitto jätti käyttämättä noin herkullisen tilaisuuden nöyryyttä suomalaisia ja virolaisia, ja saattaa heidät toisiaan vastaan? Kyllä kai maksimaalisen ylimaallisen pahan valtakunta Neuvostoliitto, jota vain Mato Valtonen ja Teddy and The Tigersin diinarit uskalsivat millään tavalla vastustaa koko maassa nyt tuon sentään teki. Kaikki ystävyys oli teeskentelyä ja jatkuvasti suunnittelivat 24/7 Suomen valtaamista ja vallankumousta Suomessa. Rauhanmarssien risuparrat saivat neuvostoruplilla astalot lippuihinsa ja plakaatteihinsa, joilla keihästää liikkuvan poliisin konepistoolimiehet ratkaisevan kansannousun tullessa!
En siis voi uskoa sinua! Sinun täytyy olla Kremlin kätyri! Savukinkku-trolli! Mikä liet!
Vaikka Viro menetti deFacto itsenäisyytensä vuonna 1940, ei Suomi missään vaiheessa peruuttanut vuonna 1920 Viron tasavallalle myöntämäänsä deJure -tunnustusta.
Toki NL:n 1940 suorittama Viron miehitys ja vallankaappaus ja Saksan vuonna 1941 suorittama miehitys tekivät itsenäisen Viron akkreditoidun lähettilään Aleksander Warman ja itse lähetystön toiminnan Helsingissä vuosina 1940-1944 rajoitetuksi.
Siitä ei kuitenkaan voi paljonkaan Suomea moittia, olihan Viron itsenäisyys deFakto mennyt palautuakseen vasta vuonna 1991.
Yksityiskohtaisesti noista ajoista kertoo Warma kirjassaan Lähettiläänä Suomessa 1939-1944 (Otava 1973, 294 s.). Käy mm. ilmi että Suomen valtio takasi vuonna 1944 itsenäisen Viron lähetystön toimintaa varten välttämättömän lainan.
Suomi tunnustaa Viron itsenäisyyden aina silloin kun se on itsenäistymässä Venäjästä, muulloin ei tule kysymykseenkään. Hieman valikoivaa tunnustamista, sanoisin. Ei rehellistä ollenkaan.
Viron Helsingin-suurlähetystö
Viimeinen lähettiläs ennen Viron miehitystä oli Aleksander Warma. Hän jätti lähetystötalon 6. elokuuta 1940, jolloin Neuvostoliitto julisti Viron osaksi aluettaan. Warma ei luovuttanut taloa, vaan sinetöi sen ovet ja jätti avaimet vartiointiliikkeelle. Neuvostoliiton lähetystö otti rakennuksen haltuunsa muutaman päivän kuluttua saatuaan siihen poliisin virka-apua. Jatkosodan aikana Suomi antoi rakennuksen Neuvostoliiton etuja Suomessa valvoneen Ruotsin lähetystön hallintaan, sodan jälkeen sen otti haltuunsa ensin valvontakomissio ja sitten Neuvostoliitto.
Luepa Warman kirja. Kuten kirjan nimikin kertoo, Warma oli itsenäisen Viron akkreditoitu lähettiläs Suomessa 1939-1944. Tietysti lähettilään toimintamahdollisuudet olivat rajoitetut sen jälkeen kun itsenäisyys deFakto oli menetetty. Se taas ei ollut Suomen vika, vaan Suomen Viro-ystävien suuri suru. Ei ollut helppoa silloin Suomellakaan.