Suomen sotatappioista puuttuu kesän 1944 12 000 rintamakarkuria

Eipä ihme, että asiaan reagoitiin niin voimakkaasti, että mentiin teloituksiin. Tosin siitäkään paljon hyötyä varmaan ollut.

Isäni kertoi, että hänen ryhmänjohtajansa oli lähtenyt metsäkaartiin Kannaksen taistelujen aikana, koska oli arvellut, että itsensä siellä vain tapattaa turhaan, kun lopputulos näytti hyvin selvälle. Oli ollut kotiinsa menossa Lappeenrannan tienoilla oli sitten saanut korviinsa, että rintama oli pysähtynyt. Siinä hän oli ajatellut, että jos kerran toivoa vielä on, silloin on oltava siellä missä muutkin ja kääntyi takaisin. Niinpä hän oli taas takaisin linjassa kun isäni saapui täydennysmiehenä Tali-Ihantalan taistelujen riehuessa. Pelkuri hän ei ollut, vaan johti aina itse menemällä ensin ja oli hyvä taistelija.

Kun sitten taistelujen jo alettua laantua tuli tieto teloituksista, olivat jotkut valmiita lähtemään omalle retkelleen selustaan tappamaan teloittajat. Eihän pakenijoista olisi mitään hyötyä ollut linjassakaan vaikka heidät olisi sinne pakoitettu.

Sankaruus kuten pelkuruuskin olivat usein aika toisennäköisiä todellisuudessa kuin näillä palstoilla satuillaan. Mediammekin antaa aika lapsellisen kuvan. Tosiaankin Tuntematon Sotilas on niitä harvoja kuvauksia, joka pääsee edes jotenkin lähemmäs todellisuutta.

Ei se ole sotatappio, jos joku ymmärtää säilyttää henkensä. Mene itse Itä-Ukrainaan maalitauluksi, niin tiedät.

Rautavaaran laulun sanoin: ”monesti pelastaa vain vaaran aavistus!” Syksyllä 1941 peräti 3, 5 miljoonaa puna-armeijan miestä antautui saksalaisille! Heitäkäänbei voi laskea tappioiksi kun reilu miljoona heistä palveli sittemmin hilfswilligenä Saksan armeijassa!

” Suomen sotatappioista puuttuu kesän 1944 12 000 rintamakarkuria”

Uskooko stallari, että kaikki rintamakarkurit kuolivat? Sinulla riittää kaivamista Huhtiniemessä!

Entäs Uumajan lohkon souturit?

Tuhansittain rantahurreja Ruotsissa lihapatojen ääressä.

Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä

Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120

2. Munsala 85

3. Korsnäs 67

4. Koivulahti 57

5. Vaasa 43

6. Oravainen 32

7. Raippaluoto 28

8. Mustasaari 28

9. Vöyri 28

10. Pietarsaari 25

11. Siinpyy 22

12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."


LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.

Kirjallisuutta:

Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)

Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.

Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.

Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.

Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.

Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980

Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.

Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.

Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.

Uppslagsverket Finland (1983).

Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.

Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.

Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.

Tässä on pari kirjallista Suomen ruotsalaista "oman hännän nostoa" isänmaan pelastamisesta.

Forss Stefan Tali - Ihantala 1944 - Elokuva ja historia
Schildts, 2007

Immonen Björn et al. (toim.) Tammidivisioona - Kertomus jalkaväen ja tykistön yhteistyöstä Jatkosodassa (17. Div)
Wsoy, 1999


Vain Uumajan lohkon rintama puuttuu. Siellähän oli kesän 1944 taisteluita paossa n. 800 suomalaista sotilasta ja heistä 3/4 osaa eli n. 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä rannikolta eli ns. "isänmaallisuusvyöhykkeeltä" (Kokkolasta - Kristiinanakaupunkiin)

Dokumentoimaton teloitusko?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&p=23411#p22419

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.


Sotilaskarkurien armahtaminen

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4220#p22205

Avaaja ei tunne asiaa.

Karkurien pääosa palautettiin takaisin riveihin.

Pitkään poissa olevat pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen.Heitä oli kaikkiaan noin
4 000.

Suomen ruotsalaisten soutuhommista puhuttaessa on yleensä käsitelty pelkästään kesän 1944 - kevään 1945 väliä. Keväällä 1944 Ruotsi lakkasi palauttamasta sinne loikanneita, enimmäkseen Suomen ruotsalaisia, karkureita. Niitä oli noin 600 kaikkiaan 800:sta sotilaskarkuriksi luokitellusta miehestä.

Kulomaan Käpykaartiin? kirjassa karkureiden määrää käsitellään sivuilla 35-44 ja sivulla 41 on taulukko väliltä 1941 kesäkuu -1945 huhtikuu.

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (Karkuruus Ruotsiin lisääntyy -luku, sivut 337 - 348, katso erikoisesti kirjan sivut 337-341), mukaan Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Tässä on Kulomaan Käpykaartiin? -kirjasta yhtäjaksoinen pätkä s. 340-341 sivuilta:

Sivulla 340:

"Tulevalle kehitykselle enteelliseksi osoittautui kuuden Munsalasta lähteneen sotilaan onnistunut pakomatka Merenkurkun yli vuodenvaihteessa 1943-1944. Miehet saapuivat uudenvuodenyönä veneellä Holmön lähellä olevalle Fjädereggenin majakalle, kertoivat palvelleensa Syvärin rintamalla ja olevansa väsyneitä sotaan. Lehtiuutisten välityksellä asia tuli sittemmin tunnetuksi myös Suomen puolella. Myöhemmin kevään kuluessa luvattomat rajanylitykset alkoivat nimenomaan Merenkurkun alueella huomattavasti lisääntyä sen jälkeen, kun yleiseen tietoisuuteen oli tullut, että ylipäässeitä ei palautettaisi takaisin. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen noin 70 henkeä ja KUUKAUDEN loppuun mennessä valtiollisen poliisin Vaasan osasto arvioi toimipiirinsä kautta lähteneiden luvun nousseen jo toiselle sadalle. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä.

Vielä jyrkempään kasvuun luvaton liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat (1000), joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma". Liikehdintä heijastu veneiden hontojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneen omistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa.
Ylimenneiden tarkkaa määrää ei saatu selville, sillä kaikki eivät ilmoittautuneet naapurimaan viranomaisille, vaan jäivät piilottelemaan sukulaisten tai tuttavien luo. Osa loikkareiksi epäillyistä saattoi tosiasiassa oleskella edelleen kotimaassa.

Sivu 341:

Sotilaspiirien syksyllä 1945 laatimien luetteloiden mukaan - ne ovat tässä paras ja kattavin lähde - Ruotsiin paenneiden sotilaskarkurien luku kohosi vuoden 1944 alusta lukien noin 800:aan, joista vajaat 80 ajoittui tammi-toukokuulle, noin 660 kesäkuun alun ja välirauhan (19.9.) väliselle jaksolle ja noin 50 myöhempään Lapin sotaan. Pakoajankohta jää tuntemattomaksi noin 130 miehen osalta, mutta on todennäköistä, että pääosa heistäkin on karannut juuri kesän ja alkusyksyn 1944 aikana. Noin kolme neljäsosaa (3/4) luetteloihin merkityistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta. Kun mukaan otetaan kaikki sellaiset tapaukset, joita ei ole nimeomaisesti merkitty ennen vuotta 1944 tapahtuneiksi, todetaan Närpiöstä lähteneen lahden toiselle puolelle ainakin 120 miestä, Munsalasta 85, Korsnäsistä 67, Koivulahdelta 57, Vaasasta 43, Oravaisista 32, Raippaluodosta 20, Mustasaaresta 28, Vöyristä 28, Pietarsaaresta 25, Siinpyystä 22, Maalahdelta 20 ja vähintään kymmenen lisäksi ainakin Luodosta, Petolahdelta, Sulvasta, Pietarsaaren pitäjästä, Uudenkaarlepyyn pitäjästä ja Kristiinankaupungista.
Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."


Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341

1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20

Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."

"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."


Kyllä oli vähissä miehet Närpiössäkin... Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!

Sivulla 343:

"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."

Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.

http://museum.svof.fi/bild/finkarta.gif

http://museum.svof.fi/finindex.htm

Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta, ei ainakaan suomeksi. Nythän ajankohta olisi hyvinkin otollinen, ihan imagollisestikin, kun Suomen ruotsalainen ministeri sulkee suomenkielisiä varuskuntia ja rapauttaa Suomen puolustuskykyä oikein urakalla! Maamiinatkin kiellettiin Suomen ruotsalaisen puolustusministerin aikana, eikä ketään poliitikkoja tai ex. presidenttiä syytetä maanpetoksesta, ei vaikka ex. puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela muistelmissaan esitti hyvin suoran tulkinnan tällaisesta toiminnasta maamme puolustuskyvyn heikentämiseksi. Sutela kutsui sitä maanpetturuudeksi!

Montako päivää/yötä viettivät hitler ryti ja mannerheim
rintamalla?
Vastaus on kuten kaikki tiedämme siis NOLLA.

Adolf Ehrnrooth sen kuitenkin teki
Hän lienee jatkosodan aikainen ainoa
kenraali joka soti juoksuhaudoissa?!

Dokumentti Aatusta kertoi että ryssä oli
painamassa linjojen yli.
Suomalaisten juoksuhaudassa kun Aatu oli
sotilaitten mukana ja tuli käsky: "perääntykää"
Sotilaat kysyivät: " Onko Aatu viellä täällä"?
"Kyllä hän on"
"No sitte ollaan mekin"

Huhtiniemen ja Taipalsaaren turpeesta ne lopulta löytyvät kunhan aika on löydölle kypsä.