Pyörimätön Kuu

Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?

Lue lisää

Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?

Lue lisää

Kannattaa googlata termi vuorovesilukkiutuminen. Wikipedia selventää asiaa, niin ei tarvitse ihmetellä.

Kollimaattori kirjoitti:

Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

Lue lisää

Kyllä, ja voisi olettaa, että se epätasapaino tulee väistämättä kun kuut, planeetat ym. kappaleet ovat sulia syntyessään.

Kollimaattori kirjoitti:

Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

Lue lisää

Olisiko kyseessä samankaltainen ilmiö kuin tässä videossa metronomit synkronoituu:
https://www.youtube.com/watch?v=5v5eBf2KwF8

Kollimaattori kirjoitti:

Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

Lue lisää

Kyllä se nimenomaan liittyy vuorovesivoimiin. Siis siihen, että painovoima lähempänä vetävää kohdetta on suurempi, eli syntyy venyttävä voima. Tämä muokkasi kuun muotoa sen pyöriessä, mikä söi pyörimisenergiaa. Tietenkään. Maan päällä olevilla vuorovesillä tai vedellä yleensäkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

okaro kirjoitti:

Kyllä se nimenomaan liittyy vuorovesivoimiin. Siis siihen, että painovoima lähempänä vetävää kohdetta on suurempi, eli syntyy venyttävä voima. Tämä muokkasi kuun muotoa sen pyöriessä, mikä söi pyörimisenergiaa. Tietenkään. Maan päällä olevilla vuorovesillä tai vedellä yleensäkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Lue lisää

Vuoroveteen tarvittaisiin vettä. ; )

Kyse on hämmingistä käännöksessä, mutta se ei enää ole tähtitieteen, vaan semantiikan asia pohtia.

Kollimaattori kirjoitti:

Vuoroveteen tarvittaisiin vettä. ; )

Kyse on hämmingistä käännöksessä, mutta se ei enää ole tähtitieteen, vaan semantiikan asia pohtia.

Vuorovesivoima on termi, joka ei suoraan liity veteen muuten kuin, että se aiheuttaa vuorovedet.

okaro kirjoitti:

Vuorovesivoima on termi, joka ei suoraan liity veteen muuten kuin, että se aiheuttaa vuorovedet.

Suomentaisin sen "kausivoimaksi", kuten se on englanniksikin, mutta vaikka isoherra astronomi itse huomauttaisi käännösvirheestä Kotukseen, niin siellä pyyhkisivät reklamaatiolla ahterinsa. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Suomentaisin sen "kausivoimaksi", kuten se on englanniksikin, mutta vaikka isoherra astronomi itse huomauttaisi käännösvirheestä Kotukseen, niin siellä pyyhkisivät reklamaatiolla ahterinsa. ; )

Lue lisää

Usko jo, sillä ei ole mitään tekemistä minkään kauden kanssa vaan se on voima, joka aiheuttaa vuorovedet eli vuorovesivoima. Onko kausivoima se, joka venyttää mustaan asukoon menevän astronautin spagetiksi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_force
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesivoima

Eikö mieleen tullut tarkastaa ennen kuin vastaat? Mistä sai päähäsi, että tidal force viittaisi mihinkään muuhun kuin vuorovesiin? Ei tide tarkoita muuta kuin vuorovesiä tai siitä johdettuja kuvainnollisia merkityksiä.

https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tidal
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tide

Sana toki on sukua vaikka ruotsin sanalle tid, mutta sen merkitys on eri kuin aikaa tarkoittava sana time.

okaro kirjoitti:

Usko jo, sillä ei ole mitään tekemistä minkään kauden kanssa vaan se on voima, joka aiheuttaa vuorovedet eli vuorovesivoima. Onko kausivoima se, joka venyttää mustaan asukoon menevän astronautin spagetiksi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_force
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesivoima

Eikö mieleen tullut tarkastaa ennen kuin vastaat? Mistä sai päähäsi, että tidal force viittaisi mihinkään muuhun kuin vuorovesiin? Ei tide tarkoita muuta kuin vuorovesiä tai siitä johdettuja kuvainnollisia merkityksiä.

https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tidal
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tide

Sana toki on sukua vaikka ruotsin sanalle tid, mutta sen merkitys on eri kuin aikaa tarkoittava sana time.

Lue lisää

Tuo on sitten vain kehno suomennos. Sana "vesi" termissä vuorovesivoima on tässä kohtaa erittäin harhaanjohtava. Sanassa tidal ei ole vettä tarkoittavaa osaa, joten se toimii paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sitten vain kehno suomennos. Sana "vesi" termissä vuorovesivoima on tässä kohtaa erittäin harhaanjohtava. Sanassa tidal ei ole vettä tarkoittavaa osaa, joten se toimii paremmin.

Lue lisää

Ei se ole huono suomennos vaan kirjaimellinen. Se on voima, joka selittää vuorovedet, siksi se on vuorovesivoima.

okaro kirjoitti:

Ei se ole huono suomennos vaan kirjaimellinen. Se on voima, joka selittää vuorovedet, siksi se on vuorovesivoima.

Vähän niin kuin tikapuiltatippumisvoima eli painovoima.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän niin kuin tikapuiltatippumisvoima eli painovoima.

Painovoima on voima, joka aiheuttaa painon.

okaro kirjoitti:

Painovoima on voima, joka aiheuttaa painon.

Ja tikkailta tiputaan tikkailtatiputtamisvoimalla.

Ei se välttämättä suoraan törmäykseen liity. Vuorovesilukkiutuminen on hyvin yleinen ilmiö, kun kappaleet kiertävät toisiaan lähietäisyydellä.

Kuu itse asiassa ON varsin epäsymmetrinen massajakaumaltaan. Tästä syystä johtuen Kuuta kiertäville luotaimien ratojen valinta on hankalaa. Kuussa ei ole juurikaan kaasukehää josta syystä johtuen luotaimet voisivat periaatteessa pysyä hyvin matalilla radoilla pitkään. Massajakauman vuoksi matalalle radalle asetetut luotaimet varsin nopeasti törmäävät Kuun pintaan.

Samainen massajakauma antaa vuorovesivoimille kahvat joihin tarttua.

Eihän kukaan ole väittänytkään, että Maa olisi lukkiutunut. Sellaisia eksoplaneettoja tunnetaan kyllä.

Vuodenajat eivät liity planeetan pyörimiseen, vaan pyörimisakselin kallistuskulmaan suhteessa ratatasoon. Jos Maa (tai jokin muu planeetta) olisi vuorovesilukkiutunut Auringon (tai muun tähden) kanssa, niin että sen pyörimisakseli olisi kuitenkin vinossa, kuten Maalla on, vuodenajat kyllä vaihtelisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän kukaan ole väittänytkään, että Maa olisi lukkiutunut. Sellaisia eksoplaneettoja tunnetaan kyllä.

Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.

Lue lisää

Niinpä juuri. Elämän vyöhyke olisi vain pienempi sellaisella vesi/jää/kiviplaneetalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vuodenajat eivät liity planeetan pyörimiseen, vaan pyörimisakselin kallistuskulmaan suhteessa ratatasoon. Jos Maa (tai jokin muu planeetta) olisi vuorovesilukkiutunut Auringon (tai muun tähden) kanssa, niin että sen pyörimisakseli olisi kuitenkin vinossa, kuten Maalla on, vuodenajat kyllä vaihtelisivat.

Lue lisää

Ajattele tarkemmin. Eivät vaihtelisi. Lukittuneella planeetalla "pyörähdysakseli" on aina kohtisuorassa ratatasoon nähden. Vai voisiko muka kuun pyörähdysakseli olla vinossa? Kokeile karttapallolla niin, että kierrätät sen kuvitellun auringon ympäri aina sama puoli aurinkoon päin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.

Lue lisää

Tuli näköjään väärään kohtaan hierarkiassa, mutta huomaatte mihin viestiin vastaukseni oli.

"Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
-olet nero

Anonyymi kirjoitti:

"Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
-olet nero

Omavaloinen Kuu tunnettiin jo Raamatun aikana. ;-)

Anonyymi kirjoitti:

Omavaloinen Kuu tunnettiin jo Raamatun aikana. ;-)

"tunnettiin" ei kuvaa asiaa oikein. Parempi on sanoa "uskottiin", kuten silloin tehtiin.
Nyt asia tunnetaan. Kuu ainoastaan heijastaa auringon valoa. Olisitko muuten tiennyt? :-)

Anonyymi kirjoitti:

"Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
-olet nero

On tuossa kuitenkin edes siemen totuutta, vaikka kyseessä onkin lainavalo. Kuun maata kohti oleva puoli saa nimittäin valoa maalta eli kuussa on maatamo sillä puolella, joka on maata kohti. Toki se on rutkasti heikompi kuin auringonpaiste kuussa, mutta paljon voimakkaampi kuin kuutamo maassa.

Anonyymi kirjoitti:

On tuossa kuitenkin edes siemen totuutta, vaikka kyseessä onkin lainavalo. Kuun maata kohti oleva puoli saa nimittäin valoa maalta eli kuussa on maatamo sillä puolella, joka on maata kohti. Toki se on rutkasti heikompi kuin auringonpaiste kuussa, mutta paljon voimakkaampi kuin kuutamo maassa.

Lue lisää

Tekstin hätäinen lukeminen ja -ymmärtäminen näyttää olevan vakiokäytäntö monella kommentoijalla.
Käytin termejä >kuun pimeä puoli < ja kuun "valoisa" puoli erottamaan meidän tuntemat kuun puoliskot. Auringon valoa Kuun kumpikin puoli saa yhtälailla, sitä en ole kiistänyt.

Enkä todellakaan ole väittänyt, että Kuun meille näkäyvä puolisko hohtaisi jotain "omaa valoaan" Maata kohti.