Pyörimätön Kuu

Anonyymi

Mitä Kuulta jää uupumaan kun se ei pyöri akselinsa ympäri?
Hyötyykö Maa tästä ilmiöstä?

33

320

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kuu pyörii akselinsa ympäri, joten kysymyksenasettelusi on virheellinen. Sen pyörähdysaika vain on täsmälleen sama kuin sen kierrosaika Maan ympäri, joten Maasta katsoen näyttää siltä kuin Kuu ei pyörisi.

      Tuo pyörähdys- ja kierrosaikojen samanpituisuus ei ole sattumaa, vaan johtuu vuorovesilukkiutumisesta. Esimerkiksi myös Pluto ja näyttävät toisilleen aina saman puolen samasta syystä, ja myös monet Jupiterin ja Saturnuksen kuista, ja jopa jotkut planeetat muissa aurinkokunnissa, ovat vuorovesilukkiutuneita.

      Mitään varsinaista hyötyä siitä ei Maan ja Kuun tapauksessa ole kummallekaan. Kuun painovoimavaikutus auttaa ylläpitämään Maan sulan ytimen liikettä, ja sitä kautta ylläpitää Maan magneettikenttää, mutta tuo vaikutus toimisi vaikkei Kuu olisikaan vuorovesilukkiutunut.

      • Anonyymi

        Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?

        Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

        Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

        Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla vuoroveden painovoima muka lukitsee kuun pyörimisen? Ihan samalla tavallahan se vuorovesi toimisi vaikka kuu näyttäisi pyörivän taivaalla maasta katsoen, joten miksi vuorovesi saisi sen lukittumaan?

        Kannattaa googlata termi vuorovesilukkiutuminen. Wikipedia selventää asiaa, niin ei tarvitse ihmetellä.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

        Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

        Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

        Kyllä, ja voisi olettaa, että se epätasapaino tulee väistämättä kun kuut, planeetat ym. kappaleet ovat sulia syntyessään.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

        Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

        Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

        Olisiko kyseessä samankaltainen ilmiö kuin tässä videossa metronomit synkronoituu:
        https://www.youtube.com/watch?v=5v5eBf2KwF8


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Oikeastaan kyse on termin käännöksen aiheuttamasta sekaannuksesta, sillä tätä taivaankappaleen pyörähdysajan lukittumista kiertoaikaan kutsutaan englanniksi termillä Tidal Locking, mikä merkitykseltään ei liity varsinaisesti vuorovesiin, vaan etymologisesti (myös) ajanjaksoon, Tide.

        Pyörähdysajan lukittumisen kiertoaikaan on aiheuttanut se pienen pieni epätasapaino, mikä kaikilla taivaankappaleilla väistämättä on, mikä vuosimiljoonien saatossa saa "painavamman puolen" taivaankappaleesta osoittamaan aina kohti massiivisempaa keskuskappalettaan, oli se sitten planeetta tai tähti.

        Maapallonkin pyörähdysaika Auringon ympäri hidastuu hiljalleen, mutta Maapallo on sen verran massiivinen ja etäisyys Aurinkoon niin suuri, että kiertoaikalukittumiseen Maapallolta menisi vielä varmaan kymmeniä miljardeja vuosia, edellyttäen, että Maapalloa silloin vielä olisi olemassa, mitä se ei nykytiedon mukaan olisi.

        Kyllä se nimenomaan liittyy vuorovesivoimiin. Siis siihen, että painovoima lähempänä vetävää kohdetta on suurempi, eli syntyy venyttävä voima. Tämä muokkasi kuun muotoa sen pyöriessä, mikä söi pyörimisenergiaa. Tietenkään. Maan päällä olevilla vuorovesillä tai vedellä yleensäkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa.


      • okaro kirjoitti:

        Kyllä se nimenomaan liittyy vuorovesivoimiin. Siis siihen, että painovoima lähempänä vetävää kohdetta on suurempi, eli syntyy venyttävä voima. Tämä muokkasi kuun muotoa sen pyöriessä, mikä söi pyörimisenergiaa. Tietenkään. Maan päällä olevilla vuorovesillä tai vedellä yleensäkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

        Vuoroveteen tarvittaisiin vettä. ; )

        Kyse on hämmingistä käännöksessä, mutta se ei enää ole tähtitieteen, vaan semantiikan asia pohtia.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Vuoroveteen tarvittaisiin vettä. ; )

        Kyse on hämmingistä käännöksessä, mutta se ei enää ole tähtitieteen, vaan semantiikan asia pohtia.

        Vuorovesivoima on termi, joka ei suoraan liity veteen muuten kuin, että se aiheuttaa vuorovedet.


      • okaro kirjoitti:

        Vuorovesivoima on termi, joka ei suoraan liity veteen muuten kuin, että se aiheuttaa vuorovedet.

        Suomentaisin sen "kausivoimaksi", kuten se on englanniksikin, mutta vaikka isoherra astronomi itse huomauttaisi käännösvirheestä Kotukseen, niin siellä pyyhkisivät reklamaatiolla ahterinsa. ; )


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Suomentaisin sen "kausivoimaksi", kuten se on englanniksikin, mutta vaikka isoherra astronomi itse huomauttaisi käännösvirheestä Kotukseen, niin siellä pyyhkisivät reklamaatiolla ahterinsa. ; )

        Usko jo, sillä ei ole mitään tekemistä minkään kauden kanssa vaan se on voima, joka aiheuttaa vuorovedet eli vuorovesivoima. Onko kausivoima se, joka venyttää mustaan asukoon menevän astronautin spagetiksi?

        https://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_force
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesivoima

        Eikö mieleen tullut tarkastaa ennen kuin vastaat? Mistä sai päähäsi, että tidal force viittaisi mihinkään muuhun kuin vuorovesiin? Ei tide tarkoita muuta kuin vuorovesiä tai siitä johdettuja kuvainnollisia merkityksiä.

        https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tidal
        https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tide

        Sana toki on sukua vaikka ruotsin sanalle tid, mutta sen merkitys on eri kuin aikaa tarkoittava sana time.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Usko jo, sillä ei ole mitään tekemistä minkään kauden kanssa vaan se on voima, joka aiheuttaa vuorovedet eli vuorovesivoima. Onko kausivoima se, joka venyttää mustaan asukoon menevän astronautin spagetiksi?

        https://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_force
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesivoima

        Eikö mieleen tullut tarkastaa ennen kuin vastaat? Mistä sai päähäsi, että tidal force viittaisi mihinkään muuhun kuin vuorovesiin? Ei tide tarkoita muuta kuin vuorovesiä tai siitä johdettuja kuvainnollisia merkityksiä.

        https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tidal
        https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/tide

        Sana toki on sukua vaikka ruotsin sanalle tid, mutta sen merkitys on eri kuin aikaa tarkoittava sana time.

        Tuo on sitten vain kehno suomennos. Sana "vesi" termissä vuorovesivoima on tässä kohtaa erittäin harhaanjohtava. Sanassa tidal ei ole vettä tarkoittavaa osaa, joten se toimii paremmin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on sitten vain kehno suomennos. Sana "vesi" termissä vuorovesivoima on tässä kohtaa erittäin harhaanjohtava. Sanassa tidal ei ole vettä tarkoittavaa osaa, joten se toimii paremmin.

        Ei se ole huono suomennos vaan kirjaimellinen. Se on voima, joka selittää vuorovedet, siksi se on vuorovesivoima.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Ei se ole huono suomennos vaan kirjaimellinen. Se on voima, joka selittää vuorovedet, siksi se on vuorovesivoima.

        Vähän niin kuin tikapuiltatippumisvoima eli painovoima.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vähän niin kuin tikapuiltatippumisvoima eli painovoima.

        Painovoima on voima, joka aiheuttaa painon.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Painovoima on voima, joka aiheuttaa painon.

        Ja tikkailta tiputaan tikkailtatiputtamisvoimalla.


    • Anonyymi

      Mikälli kuu syntyi törmäyksessä maahan, se voi olla että se on massaltaan epäkeskeinen ja siksi maan vetovoima pitää sen raskaamman puolen tännepäin!

      • Anonyymi

        Ei se välttämättä suoraan törmäykseen liity. Vuorovesilukkiutuminen on hyvin yleinen ilmiö, kun kappaleet kiertävät toisiaan lähietäisyydellä.


      • Anonyymi

        Kuu itse asiassa ON varsin epäsymmetrinen massajakaumaltaan. Tästä syystä johtuen Kuuta kiertäville luotaimien ratojen valinta on hankalaa. Kuussa ei ole juurikaan kaasukehää josta syystä johtuen luotaimet voisivat periaatteessa pysyä hyvin matalilla radoilla pitkään. Massajakauman vuoksi matalalle radalle asetetut luotaimet varsin nopeasti törmäävät Kuun pintaan.

        Samainen massajakauma antaa vuorovesivoimille kahvat joihin tarttua.


    • Anonyymi

      Aika höpöjä täällä kirjoitellaan.

      Jos Maa kiertäisi Aurinkoa samalla tavalla kuin Kuu kiertää Maata sen toisen puolen meret kiehuisi ja toinen puoli olisi umpijäässä. Vuodenaikoja olisi vain yksi eli vuosi jonka kesä ja talvi olisivat samanlaiset. Vuorokautta (auringon laskua ja nousua) ei olisi.

      • Anonyymi

        Eihän kukaan ole väittänytkään, että Maa olisi lukkiutunut. Sellaisia eksoplaneettoja tunnetaan kyllä.


      • Anonyymi

        Vuodenajat eivät liity planeetan pyörimiseen, vaan pyörimisakselin kallistuskulmaan suhteessa ratatasoon. Jos Maa (tai jokin muu planeetta) olisi vuorovesilukkiutunut Auringon (tai muun tähden) kanssa, niin että sen pyörimisakseli olisi kuitenkin vinossa, kuten Maalla on, vuodenajat kyllä vaihtelisivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän kukaan ole väittänytkään, että Maa olisi lukkiutunut. Sellaisia eksoplaneettoja tunnetaan kyllä.

        Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.

        Niinpä juuri. Elämän vyöhyke olisi vain pienempi sellaisella vesi/jää/kiviplaneetalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuodenajat eivät liity planeetan pyörimiseen, vaan pyörimisakselin kallistuskulmaan suhteessa ratatasoon. Jos Maa (tai jokin muu planeetta) olisi vuorovesilukkiutunut Auringon (tai muun tähden) kanssa, niin että sen pyörimisakseli olisi kuitenkin vinossa, kuten Maalla on, vuodenajat kyllä vaihtelisivat.

        Ajattele tarkemmin. Eivät vaihtelisi. Lukittuneella planeetalla "pyörähdysakseli" on aina kohtisuorassa ratatasoon nähden. Vai voisiko muka kuun pyörähdysakseli olla vinossa? Kokeile karttapallolla niin, että kierrätät sen kuvitellun auringon ympäri aina sama puoli aurinkoon päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on. Ja niilläkin voi olla elämää sillä alueella, jossa tähden säteily osuu loivasti eli "päiväntasaajalla". Sinne syntyy elämän vyöhyke, jossa vesi on nestemäistä eikä ole liian kylmä eikä kuuma. "Auringon" nousua ja laskua ei ole, vaan ikunen hämärä.

        Tuli näköjään väärään kohtaan hierarkiassa, mutta huomaatte mihin viestiin vastaukseni oli.


    • Anonyymi

      Kaikki nyt oleva on vain hetkellistä. Evoluutio elää omaa elämäänsä ja muuttaa tilanteita isossa monimutkaisessa kuvassa.
      10 miljoonaa vuotta eteenpäin ei asiat ole lähellekkään samat, mrd jälkeen vielä vähemmän!
      Kuun pyörimisellä ei mitään väliä, koska sama vetovoima...
      Mittasuhde kertonee asiaa!

      Jos 10mm olisi 1000km, niin maapallo olis silloin 130mm ja kuu olisi halkaisialtaan 35mm 4000mm päässä. Voi sitä voiman määrää...

    • Anonyymi

      Oleellista tässä on se että Kuu on lukkiintunut kierrossaan Maata kohti paikalleen.
      Aurinkoon nähden Kuu ei ole näin ymmärtäen "lukossa" koska Maata kiertäessään Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa.

      • Anonyymi

        "Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
        -olet nero


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
        -olet nero

        Omavaloinen Kuu tunnettiin jo Raamatun aikana. ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omavaloinen Kuu tunnettiin jo Raamatun aikana. ;-)

        "tunnettiin" ei kuvaa asiaa oikein. Parempi on sanoa "uskottiin", kuten silloin tehtiin.
        Nyt asia tunnetaan. Kuu ainoastaan heijastaa auringon valoa. Olisitko muuten tiennyt? :-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuu paljastaa Auringolle vuoroin pimeän puolensa ja vuoroin Maata kohti olevan "valoisan" puolensa."
        -olet nero

        On tuossa kuitenkin edes siemen totuutta, vaikka kyseessä onkin lainavalo. Kuun maata kohti oleva puoli saa nimittäin valoa maalta eli kuussa on maatamo sillä puolella, joka on maata kohti. Toki se on rutkasti heikompi kuin auringonpaiste kuussa, mutta paljon voimakkaampi kuin kuutamo maassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tuossa kuitenkin edes siemen totuutta, vaikka kyseessä onkin lainavalo. Kuun maata kohti oleva puoli saa nimittäin valoa maalta eli kuussa on maatamo sillä puolella, joka on maata kohti. Toki se on rutkasti heikompi kuin auringonpaiste kuussa, mutta paljon voimakkaampi kuin kuutamo maassa.

        Tekstin hätäinen lukeminen ja -ymmärtäminen näyttää olevan vakiokäytäntö monella kommentoijalla.
        Käytin termejä >kuun pimeä puoli < ja kuun "valoisa" puoli erottamaan meidän tuntemat kuun puoliskot. Auringon valoa Kuun kumpikin puoli saa yhtälailla, sitä en ole kiistänyt.

        Enkä todellakaan ole väittänyt, että Kuun meille näkäyvä puolisko hohtaisi jotain "omaa valoaan" Maata kohti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Neljä viidestä on valmis luopumaan venäläisestä energiasta

      hinnannoususta huolimatta. Suomalaiset vastustavat tiukasti putinismia. https://yle.fi/uutiset/3-12446857
      Maailman menoa
      185
      3194
    2. Sale on loistava presidentti

      Tulipa joskus kirjoitettua, että natojäsenyys tulee saada aikaa "Salen" aikana ja nyt se alkaa realisoitua " natoon jo huomenna" - teeman on hyväksyny
      Maailman menoa
      250
      2398
    3. Onko sinulla nainen sen miehen kanssa ihan älytön juttu?

      Vai mitä se tämä kaikki teidän pelinne täällä oikein on? Jospa se on vain sellaista kevyttä ja ohimenevää ihastumista..? Taitaa olla. Niin minä nyt vä
      Ikävä
      115
      1482
    4. Ano Turtiainen: Suomi olisi voinut olla Pohjolan Sveitsi

      Mitä kenelläkään voisi olla tällaista mielikuvaa vastaan?
      Maailman menoa
      375
      1444
    5. Kunpa voisin

      Edes lähettää viestiä sulle. Olet ajatuksissa sen verran paljon.
      Ikävä
      49
      1276
    6. Toimintasi on vainoamista

      Luulisi aikuisen ihmisen jo ymmärtävän..
      Tunteet
      109
      1127
    7. Eikö me nyt vaan

      Voitas.....kumpikin unohtaa toisemme ?
      Ikävä
      75
      948
    8. Miksi sä oot noin kylmä?

      Mitä tein väärin?
      Ikävä
      43
      869
    9. Eihän tää jää tähän mies?

      En ainakaan sitä haluaisi ✨
      Ikävä
      52
      816
    Aihe