Punikki: "Toisaalta säälittääkin valkoisia sotilaita kevään 1918
tilannne kun eivät tienneet sotivansa tosiasiassa Saksan eikä Suomen puolesta."
Punikin valeita. Valkoinen Armeija soti Suomen itsenäisyyden puolesta bolsevikkien tukemia punaisia vastaan Tammisunnuntaista alaken.
Vaihtoehtona oli joutua osaksi bolsevikkien hallitsemaa Venäjää kaikkine seurauksineen.
" Svinhuvudhan oli luovuttanut Suomen Saksan vasallialtioksi jo helmikuun alkupuolella joten valkoiset tappelivat voidakseen luovuttaa punaisista puhdistetun Suomen Saksan keisarille. Näin Saksa itse pääsisi vähemmällä."
Svinhufvudin edustajat Berliinissä olivat hyväksyneet Saksan sanelemat sopimukset ainoana keinona selviytyä vaikeasta tilanteesta.
Apua oli saatavissa vain Saksalta. Muuten olisi edessä tappio.
"Valkoisten joukoille tai valkoisille yleensäkään ei kerrottu tehdystä maanpetoksesta vaan annettiin heidän taistella ja kuvitella uhrautuvansa muka itsenäisen Suomen puolesta kun väitteen mukaan venäläiset uhkasivat itsenäisyyttämme."
Tietnkin Saksan apu ehtoineen tunnettiin. Mm.eräät senaattorit vastustivat niitä.
Sopimukset jäivät kuitenkin paljolti paperille,sillä Saksa sai jo kesällä-18 muuta ajateltavaa. Se antautui marraskuussa 18.
Toteutumatta jäi mm.bolsevikkienkanssa suunniteltu yhteinen hyökkäys Jäämerelle sikäläisten materiaalivarastojen kaappaamiseksi.
" Ei sanaakaan Saksasta, joka jo tuolloin oli vienyt itsenäisyytemme."
Suomi säilyi itsenäisenä oman hallituksen alaisuudessa.
"Uskolliset vasallin joukot putsasivat Suomea punaisista saadakseen Suomen siistiin luovutuskuntoon Keisarille. "
Valkoinen armeija ja Mannerheimille alistettu Saksan Itämeren divisioona kukistivat nopeasti punikit,joilta bolsevikkien oli vedettävä tukensa Saksan saneleman Brest-Litovskin rauhansopimuksen perusteella. Sen toteutumistahan Saksan retkikunta oli lähetetty valvomaan.
#Tätä ei tiedetty valkoisten sankarihautajaisissa, joissa paasattiin "ikiaikaisesta vihollisesta".#
Sankarihautajaisisa tiedettiin hyvin,että oli kaaduttu Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Sitä vastaanhan punikit taistelivat blsevikkien valvonnassa.
tilannne kun eivät tienneet sotivansa tosiasiassa Saksan eikä Suomen puolesta."
Punikin valeita. Valkoinen Armeija soti Suomen itsenäisyyden puolesta bolsevikkien tukemia punaisia vastaan Tammisunnuntaista alaken.
Vaihtoehtona oli joutua osaksi bolsevikkien hallitsemaa Venäjää kaikkine seurauksineen.
" Svinhuvudhan oli luovuttanut Suomen Saksan vasallialtioksi jo helmikuun alkupuolella joten valkoiset tappelivat voidakseen luovuttaa punaisista puhdistetun Suomen Saksan keisarille. Näin Saksa itse pääsisi vähemmällä."
Svinhufvudin edustajat Berliinissä olivat hyväksyneet Saksan sanelemat sopimukset ainoana keinona selviytyä vaikeasta tilanteesta.
Apua oli saatavissa vain Saksalta. Muuten olisi edessä tappio.
"Valkoisten joukoille tai valkoisille yleensäkään ei kerrottu tehdystä maanpetoksesta vaan annettiin heidän taistella ja kuvitella uhrautuvansa muka itsenäisen Suomen puolesta kun väitteen mukaan venäläiset uhkasivat itsenäisyyttämme."
Tietnkin Saksan apu ehtoineen tunnettiin. Mm.eräät senaattorit vastustivat niitä.
Sopimukset jäivät kuitenkin paljolti paperille,sillä Saksa sai jo kesällä-18 muuta ajateltavaa. Se antautui marraskuussa 18.
Toteutumatta jäi mm.bolsevikkienkanssa suunniteltu yhteinen hyökkäys Jäämerelle sikäläisten materiaalivarastojen kaappaamiseksi.
" Ei sanaakaan Saksasta, joka jo tuolloin oli vienyt itsenäisyytemme."
Suomi säilyi itsenäisenä oman hallituksen alaisuudessa.
"Uskolliset vasallin joukot putsasivat Suomea punaisista saadakseen Suomen siistiin luovutuskuntoon Keisarille. "
Valkoinen armeija ja Mannerheimille alistettu Saksan Itämeren divisioona kukistivat nopeasti punikit,joilta bolsevikkien oli vedettävä tukensa Saksan saneleman Brest-Litovskin rauhansopimuksen perusteella. Sen toteutumistahan Saksan retkikunta oli lähetetty valvomaan.
#Tätä ei tiedetty valkoisten sankarihautajaisissa, joissa paasattiin "ikiaikaisesta vihollisesta".#
Sankarihautajaisisa tiedettiin hyvin,että oli kaaduttu Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Sitä vastaanhan punikit taistelivat blsevikkien valvonnassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
On huomattava, että koko operaatio Suomeen oli vain osa B-R:n rauhansopimuksen toimeenpanoa.
Siinä bolsevikit suostuivat vetämään joukkonsa mm. Suomesta ja toisaalta sovittiin yhteisoperaatiosta Jäämeren rannikon varastojen kaappaamiseksi.
Sitä varten Itämeren Divisioona Suomeen tuli.
Nythän bolsevikit siirsivät Venäjän länsivaltojen liittolaisuudesta Saksan rinnalle.
Valehtelua piisaa:
"Valkoinen armeija ja Mannerheimille alistettu Saksan Itämeren divisioona kukistivat nopeasti punikit,joilta bolsevikkien oli vedettävä tukensa Saksan saneleman Brest-Litovskin rauhansopimuksen perusteella. Sen toteutumistahan Saksan retkikunta oli lähetetty valvomaan."
Todellisuudessa oli näin:
Divisioona kutsuttiin Suomeen Vaasaan evakuoituneen Suomen senaatin suurlähettilään Edvard Hjeltin esittämästä pyynnöstä, joka oli saanut toimeksiantonsa senaatin puheenjohtaja Heikki Renvallilta. Korvatakseen Saksalle avun Hjelt Suomen Senaatin puolesta allekirjoitti korvaussopimuksen 21. helmikuuta, mistä muut Vaasassa olleet Suomen senaatin jäsenet valtion varoista vastaava Juhani Arajärvi, puolustusasioista vastaava Alexander Frey ja maatalousasioiden varavastaava Eero Yrjö Pehkonen saivat tiedon vasta jälkikäteen 2. maaliskuuta.
Lisäksi Hjelt ja professori Erich allekirjoittivat Saksan kanssa 7. maaliskuuta rauhansopimuksen sekä kauppa- ja merenkulkusopimuksen sekä salaisen lisäpöytäkirjan, mikä sitoi Suomen ulkomaankaupan Saksan sotatalouteen protektoraatin tavoin. Pääministeriä vastaava Senaatin talousosaston puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud hyväksyi järjestelyn Berliinissä jälkikäteen 10. maaliskuuta. Näin Vaasassa istuva Suomen Senaatin osa, ns. Vaasan senaatti, oli vahvasti poliittisesti sitoutunut Saksaan.
Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3. huhtikuuta 1918 ja otti Helsingin haltuunsa 13.–14. huhtikuuta.[1] Levähdystauon jälkeen Goltzin joukot valtasivat Hämeenlinnan ja siirtyivät sitten Osasto Brandensteinin avuksi Lahteen.[1]
Von der Goltz jäi joukkoineen Suomeen sisällissodan jälkeen ja oli maassa merkittävä poliittinen vaikuttaja.[1] Hänen valta-asemansa Suomessa vahvistui, kun keisari Vilhelm II antoi hänelle heinäkuussa 1918 ainutlaatuisen arvonimen "Saksan kenraali Suomessa". Sodan kestäessä von der Goltzin päämaja oli Riihimäellä. Sodan päätyttyä Helsingin-päämaja eli "Deutsches Kommando" oli ensi alkuun Pohjois-Esplanadin varrella Hotelli Kämpissä. Von der Goltz kuitenkin siirsi sen Esplanadin toiselle puolelle entiseen kenraalikuvernöörin palatsiin eli Smolnaan.
Kenraalin asemaa silloisessa Suomessa kuvaa se, että kun valtionhoitaja Svinhufvud ja senaatin puheenjohtaja J. K. Paasikivi tahtoivat neuvotella kenraalin kanssa, he menivät usein tämän luokse sen sijaan, että kenraali olisi kutsuttu heidän luokseen. Tilannetta kuvaa hyvin saksalaismielisen kenraalimajuri Hannes Ignatiuksen kirje silloiselle Suomen Berliinin-lähettiläälle Edvard Hjeltille, taustana keskustelu valtionhoitaja Svinhufvudin kanssa:[3]
»Tajusin selvästi, että itsenäisyydestämme on vain varjo jäljellä, von der Goltz on Suomen todellinen valtionhoitaja ja kaikki muut vain sätkynukkeja hänen käsissään.»
Goltzin kunnia ja Saksan mahti katosivat nopeasti,
Bolsevikit eivät suostuneet yhteistoimintaan Jäämeren suuntaan, vaan vetkuttelivat Brest-Litovskin rauhanehtojen toimeenpanossa.
Jo elokuussa Saksan länsirintaman romahdettua osa Goltzin joukoista palasi Saksaan.
Saksa antautui 10.marraskuuta,jolloin koko punikkien jälkikäteen ylistämä rakennelma romahti kerralla.
Goltz poistui joukkoineen joulukuun alussa ja Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi.
Suomi asteli lännen tielle. Paitsi punikit.
Lyhyestä virsi kaunis.
Vaikka punikit sitä kuinka kaiuttaisivat.
....Saksa antautui 10.marraskuuta.....
Saksa antautui 11.11.1918 klo 11:00.
Silloin toimenpantiin vain seremoniat.
Päätös tehtiin10.11.
Tulos oli selvä jo liittoutuneiden elokuun hyökkäyksen jälkeen
Saksan joukotolivat niin nälissään,että taistelutoiminta hajosi vastapuolen ruokavarastojen ryöstelyksi.
Ja juomavarastojen.