Ruotsi nousi maihin Ahvenanmaalle helmikuussa 1918. Tehtävänä oli evakuoida siviilejä Venäjän kynsistä.
Osa Ruotsin hallituksesta oli sitä mieltä, että Ahvenanmaa pitäisi ottaa Ruotsille. Useimmat ahvenanmaalaisetkin kannattivat ajatusta.
Seuraavaksi nousi maihin tuhat Saksan armeijan sotilasta. He miehittivät Ahvenanmaan nopeasti ja vangitsivat loput venäläiset.
Saksalaisten tulo tiesi lähtöä myös ruotsalaisille, jotka poistuivat saarilta toukokuuhun mennessä.
Kansainliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle, mutta demilitarisoituna.
Suomelle Ahvenanmaa oli elintärkeä itsenäisyyden alusta asti. Jos sitä hallitsisi vihollinen, katkeaisivat meriyhteydet. Se tarkoittaisi, että Suomi joutuisi eristyksiin lännestä.
Sama pätee pääosin edelleen.
Totuuden hetki koitti talvisodan alettua marraskuun lopussa 1939.
Suomi miehitti Ahvenanmaan nopeasti, ettei Neuvostoliitto ehtisi saarille. Joulukuun alussa Ahvenanmaalle tuotiin Turusta jalkaväkeä ja rannikkotykistöä.
Suomelle tuli jälleen kiire saada joukkonsa Ahvenanmaalle jatkosodan alla, kesällä 1941. Varauduttiin siihen, että neuvostojokuot yrittäisivät miehittää saaret.
Alkoi Kilpapurjehdus-niminen operaatio, jossa joukot vietiin meren yli Ahvenanmaalle aamuyön hämärässä 22. päivä kesäkuuta.
Vastaavia suunnitelmia Suomella on tietysti nykyisinkin.
Ahvenanmaalle lähtisivät ensin luultavasti Tammisaaren Dragsvikiin sijoitetut ruotsinkieliset rannikkojoukot. Puolustusvoimat ei kerro suunnitelmia tarkemmin julkisuuteen, mutta Ahvenanmaan puolustamiseen tarvittaisiin myös meri- ja ilmavoimien täysi panos.
Kiire olisi jälleen, sillä nyky-Venäjä kykenee Neuvostoliittoakin nopeampiin valtausiskuihin.
https://yle.fi/uutiset/3-9250199
Osa Ruotsin hallituksesta oli sitä mieltä, että Ahvenanmaa pitäisi ottaa Ruotsille. Useimmat ahvenanmaalaisetkin kannattivat ajatusta.
Seuraavaksi nousi maihin tuhat Saksan armeijan sotilasta. He miehittivät Ahvenanmaan nopeasti ja vangitsivat loput venäläiset.
Saksalaisten tulo tiesi lähtöä myös ruotsalaisille, jotka poistuivat saarilta toukokuuhun mennessä.
Kansainliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle, mutta demilitarisoituna.
Suomelle Ahvenanmaa oli elintärkeä itsenäisyyden alusta asti. Jos sitä hallitsisi vihollinen, katkeaisivat meriyhteydet. Se tarkoittaisi, että Suomi joutuisi eristyksiin lännestä.
Sama pätee pääosin edelleen.
Totuuden hetki koitti talvisodan alettua marraskuun lopussa 1939.
Suomi miehitti Ahvenanmaan nopeasti, ettei Neuvostoliitto ehtisi saarille. Joulukuun alussa Ahvenanmaalle tuotiin Turusta jalkaväkeä ja rannikkotykistöä.
Suomelle tuli jälleen kiire saada joukkonsa Ahvenanmaalle jatkosodan alla, kesällä 1941. Varauduttiin siihen, että neuvostojokuot yrittäisivät miehittää saaret.
Alkoi Kilpapurjehdus-niminen operaatio, jossa joukot vietiin meren yli Ahvenanmaalle aamuyön hämärässä 22. päivä kesäkuuta.
Vastaavia suunnitelmia Suomella on tietysti nykyisinkin.
Ahvenanmaalle lähtisivät ensin luultavasti Tammisaaren Dragsvikiin sijoitetut ruotsinkieliset rannikkojoukot. Puolustusvoimat ei kerro suunnitelmia tarkemmin julkisuuteen, mutta Ahvenanmaan puolustamiseen tarvittaisiin myös meri- ja ilmavoimien täysi panos.
Kiire olisi jälleen, sillä nyky-Venäjä kykenee Neuvostoliittoakin nopeampiin valtausiskuihin.
https://yle.fi/uutiset/3-9250199
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokoomusopiskelijat: Ahvenanmaa voitava aseistaa
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan mielestä Suomen tulee välittömästi ryhtyä toimiin Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamiseksi.
Demilitarisointi perustuu Pariisin rauhansopimukseen (1947), josta Suomi voi irtaantua yksipuolisella ilmoituksella. Tällöin Ahvenanmaata voitaisiin jälleen puolustaa kuten muutakin Suomea.
Kokoomusopiskelijoiden mukaan Ahvenanmaa on strategiselta sijainniltaan hyvin merkittävä koko Itämeren alueen turvallisuuden kannalta.
– Se, joka hallitsee saarta, hallitsee myös Pohjanlahden ja Suomenlahden meri- ja ilma-alueita. Demilitarisoinnin takia saarta on käytännössä mahdotonta puolustaa. Ahvenanmaan puolustuskyvyttömyys luo Itämerelle valtatyhjiön ja valtatyhjiöillä on tapana täyttyä.
Kokoomusopiskelijoiden mielestä demilitarisoinnin ylläpitäminen on hyvin vastuutonta turvallisuuspolitiikkaa.
Ahvenanmaan demilitarisointi sotii myös sitä elintärkeää perusperiaatetta vastaan, jonka mukaan koko Suomea puolustetaan. Nyt se on käytännössä tarjottimella sille, joka saarelle ensimmäisenä ehtii.
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomusopiskelijat-ahvenanmaa-voitava-aseistaa/#114bff36
Sinne vaan sekoomusopiskelijat puolustamaan Ahvenanmaata. Sieltä onkin helppo luikkia Ruotsiin pakoon , jos rähinä oikeasti alkaisi. Sekoomusopiskelijat ovat Ahvenanmaan kanssa
samaa luokkaa , kummastakaan ei ole Suomelle muuta kuin harmia.
Paradoksaalisesti aseettomaksi sovittu pieni saari on vetänyt puoleensa eri maiden asejoukkoja kuin magneetti.
Alkavat vaan puhumaan ruotsia kovalla äänellä niin vihollinen häipyy äkkiä.
Miksei samankaltaista ratkaisua kuin Ahvenanmaa demilitarisoidusta autonomisesta alueesta Donbassin ja muun Itä-Ukrainan tapauksessa voitaisi soveltaa? Tarvitaanko YK:n päätös vai oliko tämäkaltainen ratkaisu mahdollisesti esillä jo Minsk agreements -asiakirjoissa?
Nato Tiltuja haluttaisi sotia.